Kumma tunne

eilen alkanut omavaraistuotantokirjoitusviikko menossa

Arto Nybergiä katsellessa, sitäpä Andyä, illalla olohuoneessa yhdenäkin iski kumma tunne että nuohan istuvat tässä samassa olohuoneessa meidän vierainamme.

JK

Puoliympyrässä soffa, jossa minä, toppastuoli1 jossa vaimo, toppastuoli2 tyhjä. Puoliympyrä jatkui nurkkaa kohti, heti seuraavassa istui saunamies, sitten Arto sohvapöydän takana, Andy upoksissa omaan tuoliinsa ja se sukeltaja hyvä ettei ollut jo täyttämässä ympyrää täyteen. Miksei tuo saunamies istuutunut toppastuolille2, joka jäi nyt tyhjäksi?

Niin aito oli tunne, että soffalta nousin ja olin jo keittiöön menossa kahvinkeittoon: pitäähän vieraille helekutissa kahvia tarjota.
Vähä etten toppastuolissa1-istujalta kysynyt: - Onko meillä mitä kahvileipää?

Kunnesh hiffashin, dortshu, viime hetkell etteihän ne ihan oikeesti meillä istu vaan Hesassa jossain; tarjotkoon Arto kunhan levyn on valinnut.
Eikähän meillä Hulkon-pojalle olisi ollut edes kunnon tömpsyjä tarjota.

Ja se se vasta olisi mahdotonta ollut jos vielä nuokin tähtitanssijat, jos kerta Artokin, olisivat huoneeseen pyörähtelemään ahtautuneet ja Jore tötteröhuulillaan alkanut töräyttelemään!

omavaraistuotantokirjoitusviikon kaikki kirjoitukset: I - II - III - IV - V

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös