Kirjallisuuskritiikkisarja osa IV
Pieni kritiikki
- Kyllä rouva on nyt ymmärtänyt väärin, tämä ei ole sellainen sanatorio, vaan SANAtorio, katsokaapas vaikka:
Ja niin se rouva katsoi ja mekin katsoimme ja se rouva näki ja mekin näimme niin vallan helvetin paljon sanoja ettei ikinä. Mutta parantavatko sanat vaiko eivät? No niinpä!
Noin päättelee Mutta mitä kuuluu Lynyrd Skynyrdille?, Aviador 2018, näpäkkien novelliensa kirjan Riikka Ulanto. Ovat sen verran lyhykäisiä kaikki, jotta siinä samassa kun keittää aamulla minuuttivellin lukee yhden minuuttinovellin. Hittolainen että ovat puujalkamaisuudessaankin herättäviä, ainakin toisen silmän aukaisevia!
Laitetaan samaan sarjaan kuin Kafka F ja Peltonen J - menköön!
Vaikka vielä on suuntaamista, kohdentamista: tahtoo paikoin lukija Ulannon kanssa ulalla olla, vaan haitanneekos tuo, sillä kirjailijan laittamien sanojen raaputtaminen (vrt. Ässä-arpa) kiilto silmissä on hyvän kirjallisuuden merkki.
___
PS
Kokeilin tässä Aleksis Salusjärven IX käskyn toteuttamista, lihaksittamista: 'Siteeraa teosta --- Lyhimmillään kritiikki voisi ajatella tekstiksi, jossa on sitaatti ja kommentti kirjasta.'
Eli nyt ovat aihetodistus ja todistajanlausunto minuutissa niputettuina.
Toimiko?
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
Arvoisa radiologiakonsultti hikkaj
VastaaPoistaKun Meikä-Vox oli vasta muutaman vuoden Telluksella elellyt, oli viimeisintä huutoa ajella ulataksilla.
Nyt kun samanverran on vuosia vielä jäljellä (?), kun mitä silloin oli taaperrettu, on viimeisin huuto tämä ubertaksi.
Ula kuulemma merkitsee ultralyhytaaltoa, siis jonkinlaista Touko Aallon miniatyyriversiota. 193 senttimetrin sijasta 193 mikrometriä.
Vain mikroskoopilla voisi Touko Ulan havaita tukholmalaisessa homoseksibaarissa.
Tuskin klamydiasta tai edes pthirus pubiksesta erottuisi.
Taitava mikrobiologi toki tarkasti pthihruten hiuksenhienon eron saattaisi erottaa !
Uber taas lienee pilkuton über, siis toukolaisen viherhörhöysliikkeen syntysijan, Saksan, Nationalhymne:n elikkä Nazionalhümne:n, sen Deutschland, Deutschland über Alles ... tärkein sana.
Siinä se uber-Touko-poju miniatyyrinä seisoopi oikeen ison soija-,härkäpapu- ja kukkakaalipirtelön huipulla ! Über Alles ! ... Oberst !
Sotapojille ja -tytöille ruokatapoja opettamassa, ja ilmastonmuutosta torjumassa !
Tämä tällä kertaa taksi- ja viherliikkeestä !
Ulalla ollaan ...
Voksi, sir
Poistaettei vaan kummallakin - miksei myös Riikalla, Toukolla jne. - olis menny ûberiksi! ;)
Toimii! Heh! Etenkin kielikuva: kirjailijan laittamien sanojen raaputtaminen (vrt. Ässä-arpa) kiilto silmissä on hyvän kirjallisuuden merkki.
VastaaPoistaKommenttisi on läpäisevän terävä. Tämä ajatus sitaatti-kommentti-kritiikistä on muuten alune perin kirjallisuuden guru Risto Niemi-Pynttäriltä.
AS
Poistahyvä, hyvä, näkisitpä kunhan Riikan kirja-arviointi ilmestyy aikanaan Kirjavinkeissä!
Tuontyylistä kirja-arvostelua aikoinaan harrastettiin myös Karjalaisessa, Ritu Väisänen pakotti (vai oisko ollu ite Luakkonen - heh!), ettemme olisi ummet ja lammet kirjoittaa lorotelleet: me arvostelijat ilmestyimme vähän niin kuin Riitta Väisäsen Kymppitonnissa, kukin kuikuilemassa pienen luukun takaa. Tiivistämisharjoituksia siis.
Ylioppineillehan tuo ei käy, muille mitä mainioin keino tässä hurry-up maailmassa.
Hmmm, minuuttinovelleja - nämä saattaisivat sopia palaverien väleihin hengähdyksiksi, mutta silloin pitää yleensä lähteä hakemaan kahvia (tai vessaan)
VastaaPoistaMV-C
Poistaentä jos palaverit aloittaisi julkilukemalla yhden minuuttinovellin ja jokaisen tauolta tulon jälkeen uuden!
Vois herättää ja antaa osanottajien inspraatiolle vauhtia...