Mummolaan

Sukupolvien
ketju.
Ylväs sanonta -
kaipa
kutinsa pitävä.

Samassa korissa tässä on aikoinaan kellitty.

Nyt ei mahtuisi, eikäpähän mahtaisi rottinki kestääkään.

Tämän kerran se piti vielä aitanvintin pölyistä kaivaa, esiin nostaa. Sitten on aika siirtyä katsomon puolelle: on sen tulevan sukupolven vuoro. Siirtyä syrjemmälle. Jättää omat kotkotuksensa omiksi kotkotuksiksi.

Tehdä tilaa.

Pikkuisen sirpukan paikka. Ovat kuulemma jo lähteneet huristelemaan - maalle mummolaan.

Nyt esille se kirja.

 

"... paitsi tätä jokapäiväistä kylpyä on luonnollisesti pestävä monta kertaa päivän kuluessa kädet, kasvot ja ennen kaikkea peräpakarat ..."

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös