Aapine -aakkosrunokirjan jälkeen ollaan numeroiden kimpussa: YKKÖNE. WSOY 2018
Etenkin runo Numerokialto sytytti minut joka todistusuudistusten numerohässäkässä aikoinaan panin haisevan vastalauseen numeronantokieltoon nimenomaan matikan arvostelussa: - WHAT! Siis ei saa antaa numeroarvostelua matematiikassa, nimenomaan matematiikassa, jossa numeroilla on jonniilainen osuus!
- EI SAA! kielsivät kuorossa uudemman koulutuksen saaneet.
Pitää käyttää sanallista arviointia. - Semmosiako kuin 'oot ihan höhlä', 'et tajuu mittää', 'no eipä mummoskaa osannu'? Yrittelin.
- EI KUN KUVAAVAMPIA, KANNUSTAVAMPIA.
No liikunnassa sitten vaikka 'satasen juokset ravakammin kuin isäs juoksis - jos jaksas', 'pituushypyssä kopsahit kovalle, melkein hiekkalaatikolle asti rumahit' ...
Ei kuulemma noinkaan, muttei ainakaan numeroita - ne on kaiken pahan alku.
Niinpä tästä Helin kokoelmasta ilman muuta nappiin kolahti yllämainittu runo Numerokialto,
ja koska palstatilaa riittää loputtomiin, tempasen tähän sen kokonaan:
Pääminister määräs säästämä:
"Täl viikol ei numeroi käytetä!"
Ol kesäkuun keskmäinen päiv.
Kello ol vähä vail välipala.
Turkku ol maratoni verra matka.
Kilo omeni paino yht pal ko kilo ruuvimeisselei.
Pappa osti leipomost pulli.
Pulla, pulla, pulla, pulla, pulla, kiitos, kumars pappa.
Se tekis sit euro, euro, euro, euro, euro, niias leipur.
Hei minister ja ministerin sihteri,
meil olis pikkunen problemi:
Mihe me sit soiteta,
jos meil on teil asia?
"Helppo homma, kirjota ylös:
Rinkel tikku rinkel,
tiu tiu trio,
tusina miinus duo,
ääretön pystys."
Siitäs saivat - senkin numeronkieltäjät!
 |
| YKKÖNE-kirjan tekijät: kuvittaja Anne Vasko Helin kera Kuvat: Miikka Lappalainen |
Arvoisa numerottoman viestinnän pioneeri hikkaj
VastaaPoistaMinisterin sihteril vois rummutta. Niikus neekerit Afrikas.
Ja koulukkaille voisi opetusvastaava vaikka vääntää rautalangasta semmosen moniulotteisen kuvajaisen, joka visuaalisesti markkeeraapi kunkin asianomaisen koulukkaan tietoja, taitoja, menestymistä ja opinnoissaan edistymistä.
Ja joulutodistukseen vois vaikka valaa tinat, ellei ois lyijypitoisuuvven takia kiellettyä ...
Voksi, sir
Poistaollaan väärää sukupolvea, joten turvat tukkoon - väärässä ollaan siinä missä Saisiokin:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005741049.html
hikkaj,
VastaaPoistavoi minkä runon pistit! Luin sen just äsken ääneen. Heli on suloinen ja runonsa ovat myös suloisia, joskus hieman tummanpuhuviakin.
Päivän Hesarissa on Saisiolta hyvä vastaus tähän Leena Virtasen kolumniin. Itse olen verrannut tämän ajan puritanisteja (metoo ja omimiset) taistolaisiin jo jonkin aikaa.
Mieheni sanoi jo Matti Ahteen tapauksessa, että ei saa hutkia tutkimatta. Minä älähdin, kun tytöt jujuttivat somessa Toimi Kankaanniemeä ja julkaisivat tämän kiihkeitä tsättäilyjä, mutta jättivät omat rohkaisevat viestinsä jukaisematta. Tomi Metsäketo menetti työnsä ravintolan pikkutunneilla tapahtuneiden ehdotustensa vuoksi, jne jne.
Jotkut naiset ovat nykyään hyvin epäreiluja ja tosikkoja. Jyriä. Kauheinta on se näiden aktivistien useissa yhteyksissä toteama, että taistelun yhteydessä tulee vahinkolaukauksia. Vaikka valtaosa "ilmiannoista" olisi niitä, niin mitäpä tuosta, tarkoitus pyhittää keinot.
MM - liitusisar
Poistarunoilijat ovat pohjimmiltaan tummanpuhuvia, yrittävät kömpiä luolasta valoa kohti.
(vrt. ajankohtainen = thaipoikien luola)
#metoot, pridet läikkyvät pian yli, silmät korvat täynnä, meitä muita enää olekaan.
Blogikollegamme Minna Vuo-Cho kirjoittaa: "---vaikka välillä mietinkin, tehdäänkö vähemmistöille kaikella kohkaamisella ja bilettämisellä jo kohta hallaa."
=
http://jakaikkeamuuta.blogspot.com/2018/07/sapiens-homot-ja-muut-ihmiset.html
Niinpä, runoilijat ovat parhaimmillaan tummanpuhuvia, mutta vähän silleen piilossa, vasta toisella lukemisella.
PoistaTasa-arvoa ja suvaitsevuutta halutaan lisätä korostamalla erilaisuutta ja painamalla toisia alas. Sellainen on näköjään maailman meno. Liekö sittä iän syytä, kun en aina ihan ymmärrä, mutta ei kai sitä keski-ikäisestä tädistä niin väliä kai olekaan... (?)
MV-C
Poista'---painamalla toisia alas.'
Noin se valitettavasti menee monella saralla - tarvitse kuin kuunnella eduskuntakeskusteluja. :(
Hyvä #metoo-väki
VastaaPoistaRuotsissa media-asiamies antoi 11:stä kantelusta 10 langettavaa päätöstä sikäläisille sanomalehdille, jotka nimeltä mainiten syyttivät ja tuomitsivat ilman tutkintaa ja oikeudenkäyntiä metoo-syyttäjänaisten sioiksi osittamia henkilöitä.
Ainakin kolme toimittajaa erosi/erotettiin saamiensa metoo-syytösten vuoksi, nimittäin Ruotsin TV4:n toimittaja Martin Timell, jolta vietiin juontamansa ohjelma, Aftonbladetin toimittaja Fredrik Virtanen ja Ruotsin radion toimittaja Lotta Bromé ( ! ).
Ne lehdet, jotka toimivat syyttäjinä ja tuomareina metoo-uutisoinneillaan, ja saivat ylleen media-asiamiehen langettavan päätöksen, olivat Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen, Hänt i Veckan, Svenska Dagbladet ja Arbetaren.
Ja kaikkihan muistamme Ruotsin Akatemian metoo-jupakan, joka johti muutamien jäsenten ( tuolloin vielä sääntöjen vastaiseen ) eroon, päätökseen olla jakamatta vuoden 2018 Nobelin kirjallisuuspalkintoa, ja kuninkaan antamiin uusiin sääntöihin, joiden mukaan Akatemiasta voi laillisesti erota, ja tilalle voidaan nimittää uusia jäseniä.
Ruotsin valtiopäivien puhemieskin joutui metoo-syytösten kohteeksi, mutta toimi tässä kuin suomalaispoliitikko, teflonpinta esti likaveden tarttumisen, ja mies jatkaa puhe- ja muina miehinä :-)
Voksi, sir - liitutakki
Poista'arvovaltaisetkin' tahot - neljäs valtiomahti peräti! - näemmä puhuvat potaskaa eli höynäytyvät jopa vapaaehtoisesti, taputtavat kimien lailla!
Höh!
On runoilijat meistä perusimmeisistä poiketen ihmisiä, jotka kertovat, miltä tuntuu. Minä tänään lokissani mietin Saarikoskea ja Yrjö Jylhää.
VastaaPoistaSiitä olen ylpeä, että kerran mennessäni Laitilassa Kustaa Hiekan lukutuvan yläkertaan sellotunnille, tapasin käytävällä Heli Laaksosen, joka sanoi minulle päivää.
Olen Helistä tykännyt kyllä.
äej
Poista'runoilijat meistä perusimmeisistä poiketen ihmisiä, jotka kertovat, miltä tuntuu'
Tuopa se just siinä (=runonluennassa) se pointti, sanos modernikielinen (enkun suomeen sotkija) immeinen.
Runo on tekijänsä aito tunne, jota ei tavoita edes live-keskuseluissa face to face juuri kenenkään ka'.
Hauskoja oivalluksia runoissa on paljon ja esimerkkirunosi osoittaa, ettei terääkään puutu.
VastaaPoista