sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Sultsi

Mieshän alkaa käydä tutuksi, tutummaksi kuin aikoinaan ruotsinmaikkana. Toista kirjaa aloittelen.
- Miksi et lähde Varsovaan? kysyi vaimoni minulta  eräänä iltana.
Vaan ei mitään vetoa Karl von Schoultz tunne tuonne rautaverhon taakse, missä pian on alkamassa Maailman nuorison ja ylioppilaiden V rauhan ja ystävyyden festivaali 15-35-vuotiaille kansalaisille kesällä 1955. Reitti: Leningrad-Orschan-Brest-Minsk-Varsova. Kokemukset Jugoslaviasta ja Bulgariasta niin huonot: - Nitschevoo jne.
Vaikka toisaalta:
- Millaistahan olisi matkustella ihannemaan rautateillä, katsella slaavilaista kommunistikomentoa ja tuijotella mainion Turgenjevin kuvailemaa ikuista Venäjänmaata? Soinnahtaisiko balalaikka jossakin?

Mieli muuttuu, von päättääkin lähteä:
- Lähden kuin lähdenkin sinne Varsovaan - susihukkana lammasten joukossa! sanoin aamulla vaimolleni. Hän ei estellyt eikä ihmetellyt. Hän oli liiankin tottunut alituiseen levottomuuteeni ja seikkailunhaluuni - olihan esimerkiksi Tomi-poikani syntynyt minun viuhtoessani Marokossa.
Sinne lähtee Sultsi sittenkin, Puolaan - saas nähdä käykö Auschwitzissa, kuten me. (Aha, takakannen selvityksen mukaan käykin: 'todenperäiset, leirin menneen ajan kuvaukset kammottavuudessaan ovat pöyristyttävää luettavaa'.)
Kyllä mies itsestään kertoo, koskapa vilahtaa tekstissä tuo Tomi-poikakin, joka sittemmin muutti isänsä mukana tänne Ämeriäkkylään, maailman syrjään vuosiksi, isä vuosikymmeniksi, niin etteivät edes mustalaiset ystävästään mitään tienneet, eivät ainakaan Tuula Saarron mukaan, joka kirjassaan Kalle Hagert - Legenda jo eläessään, WSOY 1976, kirjoittaa:

"Hänen oma elämänsä olisi kertomisen arvoinen. Hän oli ollut monissa ammateissa; toimittajan, opettajan, vapaan kirjailijan, YK-rauhanturvaajan, ja viimeksi olen tavannut hänet Beirutin lentokentällä turistioppaana, sillä Lähi-itä on mennyt hänelle veriin kuten aikoinaan mustalaiset."

Tavannut Beirutin lentokentällä turistioppaana!
Kesällä varmaan? Koska täällä itärajallahan hän talvisin opetti meille kovakallosille karjalaisille ruotsinkieltä.
Mikä oli katkaissut yhteydet mustalaisiin? Mikä kirjojen kirjoittamiseen?
Selvittämättä jää yhä.
Karjalaiseen sentään kirjoitteli, kuten aiemmin kommenteissa on käynyt ilmi.

Mutta nyt laitamme miehen Varsovaan, josko uutena vuotena asia selviäisi:

    

Sultsi   1 - 2 - 3 - 4 - 5  - 6 - 7 - 8
hiihdot 6/150 km = 23 h
KIRJA-ARVOSTELUT 

2 kommenttia:

  1. Mikähän Sultsi oli sukujuuriaan? Oiskoon ollut kuulun suvun musta lammas? Ne ovat mielenkiintoisia, monta elokuvaa on tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      Eiköhän tuo matkan varrella selviä, tässä enshättään kirjalainaus:

      "En suinkaan olisi suvun ensimmäinen Puola-kävijä. Jo Kustaa II Adolfin aikana sukumme omisti Puolassa kaksi linnaa, Ascheradenin ja Römershoffin, ja monet sukulaiset kaatuivat puolalaisilla taistelukentillä.
      Sukunimikin muovautui joksikin aikaa SCHULTETZKYksi."

      Poista