keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Aika rientää

On aika rientää - vaiko: Niin se aika rientää!

Kummallinen verbi.
Merkinnee menemistä, kulumista, joutumista - kiireen vilkkaa.

Pysähtyypähän tuo onneksi, ajan myötä - riento. Nyt vain katsellaan, kuunnellaan mitä ympärillä tapahtuu; itse ei joka tapauksessa ole, tarvitse olla primus motor, aloitteen tekijä.

Riittää kun Vanha Mies selaa päiväkirjaa ja sen täyttä elämää.

Josko pätkän verran tähän, malliksi sutisi; jättääpähän näin oman läiskänsä aikakirjoihin diginä tuleville sukupolville, sukukirjaan merkittäväksi:


28.6.-85 (pe klo 10.32)
·         Se syntyi 2 tuntia sitten. klo 08.19
·         Se painoi 4 kg 1oo g.
·         Sillä on pituutta 51 cm.
·         Se on poika.
 
Sait syntymisen jälkeen ensimmäiset kuntopisteet, 9 kappaletta kaikkiaan.
Isällehän niitä on jo kertynyt tänäkin vuonna vaikka kuinka paljon, katsotaanpas – 1663. Nyt kahteen päivään ei ole kertynyt lisää, sillä selkä on niin kipeä, ettei tahdo sängystä ylös päästä.

Ulkona on viileää ja sateista. Lämpöä on hädin tuskin +7°C. Mutta eipä tuo nyt haittaa. Kesä on ja kaikki hyvin.
Kyllä muuten mykisti kun kätilö ilmoitti Sinun maailmaantulostasi puhelimessa. En saanut aikaiseksi likikään niin kovaa ääntä kuin Sinä.
No,
kunhan höpäjää Vanha Mies selatessaan vanhoja. Ulos katsellessaan tuumailee: - Samoja ilmoja pitää.
 Ajanriento kaikilla saman suuntainen.

*** myös

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti