Poikamies - ja otsikkona naiset!
Oli tällä akateemikolla niitäkin, vaikkei juuri intohimoon asti, koska valtion etu oli aina ylinnä. Lienee Salazar juuri sellainen Linkolan kaipaama sivistynyt itsevaltias, jota Pentti liputtaa ja jolla asiat olivat oivassa ja tasapuolisessa tärkeysjärjestyksessä. Jälkipolvi on ainakin ollut tähän diktaattoriin tyytyväinen: vuonna 2007 valitsi voittajaksi tv-äänestyksessä Suurin portugalilainen.
On jälkeen jäänyt liuta naisnimiä joilla on ollut vaikutusta mieheen joka halusi, muttei aina pystynyt, elää lihanhimojen ja tunteiden yläpuolella - olla naimisissa ainoastaan isänmaan kanssa.
Ainakin nämä:
- Felismina
- Glória
- Maria-Laura
- Emilia
- Mercedes
Vihdoin kuusikymppisenä hän on kyllästynyt ympärillään pyöriviin naisiin.
Mutta kerran vielä, pojat!
On vuosi 1952, ja Salazar 62-vuotias:
Viimeinen kunnon ihastus, elämän suurin rakkaus astuu estradille, ranskalainen toimittaja Christine Garnier, joka halusi kirjoittaa, ja kirjoitti, Antoniosta elämäkerran.
linkki |
Kaiken kaikkiaan Salazar on diktaattoriksi suht vaatimatonta elämää elävä mies, joka ei omaisuuttakaan ole liiemmin haalinut. Edes matkustamiseen ei hän tuhlaa valtion varoja: ei käy yhdessäkään Portugalin siirtomaassa neljänkymmenen hallitusvuotensa aikana.
1967 aivoverenvuoto ja halvaus. Uudet hallitsijat.
1970 kuolema 81 vuoden iässä.
- Kuuluiskohan hän oikeasti lainkaan tämän kirjan, Diktaattorien naiset, galleriaan? kysytyttää, siksikin kun en muutenkaan tunne tätä miestä, vaikka parikymmentä vuotta elimme yhtä aikaa samassa maailmassa.
Musso - Lennu - Josif - Salaz - Boka - Mao - Tsau - Aatu
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti