Kaikenlaisia harmeja sitä sisällään kantaa! Ei pitäisi hankkia Prota, ostaa ja katsoa yhtäsoittoa kahta ja puolta tuntia pesäpalloa telkusta.
Pariin otteeseen yön edetessä joutui Kallen käsiinsä kaivamaan kun unten mailta lähettivät kesken kaiken valveille. No, rakennettiin siinä sitten Kallelle omaa taloa Kirvestielle porukalla, betonoitiin pohjia. Seitsemänkö meitä oli, Leipämaata ei enää kelpuutettu valusakkiin jäykästä karhunpaskamassasta ärisemään.
Pesäpallon kuvaa löi kuitenkin tämän tästä tekstin päälle!
Eikä millään tahtonut pallo pois siitä tekstiä pimittämästä vieriä, se muuttui liikkeeksi ja kuvaan ilmestyy
Väisänen.
Joman lukkari, joka tempaisee 'pelivälineen', selostajien kumma termi palloista ja lätkistä, tulisesti kohti kolmospesää. Sinne hujahtaa aidan yli lepikkoon, omissa korkeuksissaan hujeltaa; ei mitään mahiksia pesävahdilla ottaa kiinni. Ei pienintäkään. Kaksi punapaitaa juoksee aidalle. Äijät heittäytyvät maahan, ryömivät verkkoaidan alitse ja häipyvät pallon perään pöpelikköön.
Väisänen on shokissa.
Kaksi sotkamolaista kirmaa riemuhuudoin kotipesään ja Roope Rallattaja Korhonen kiertää vanhoilla kintuillaan kenttää, pääsee kolmoselle ja lähtee saman tien rynnimään kotia kohti.
Väisänen pyörii kotipesän tuntumassa poissa tolaltaan.
Pallo on löytynyt, lentänyt lepikosta katsomon takaa taulujen yli syöttölautasta kohti, vaan Väisänen ei reagoi. Pallo ylittää kotipesän, Roope ohittaa kulmakepin, kolmas juoksu silmissä kiiluen.
Ulkokentältä Jussila on sännännyt kotipesän taakse palloa hakemaan nähtyään ettei lukkari ole tässä pelissä nyt mukana, poimii pallon maasta muttei ole kenelle heittäisi, kunnes Litmanen ryntää ykköseltä kotipesää kohti kiinniottoon. Korhonen lähestyy uhkaavasti, nippanappa ennen Korhosta on Litmanen perillä ja Jussilan heittämä pallo räpylässä.
Roope palaa!
Ei auta: Se oli kahden juoksun yliheitto. Joma ei enää toivu. Sotkamo vie voiton ja on enää yhden päässä loppuottelusta. Vimpeli on sitten se toinen, Kouvolalla ei mitään jakoa saarikentällä huomisessa. Jotenkin tuntuu että syksyllä valtikka vaihtuu ja Vimpeli korjaa potin.
Harmittaa vietävästi Väisäsen puolesta. Sitä sattuu elämässä lipsahtelemaan, minkäs mahat.
Kumma kyllä käy nukuttamaan vaikka harmittaa. Sen verran tiukkaa vääntöä käyty yösydännä.
Kannet kiinni, vaikka Kallelta jää valut kesken; kesäyön hämärä puristaa viimeiset voimat, lähdetään kotiin levolle, jatketaan sitten heti aamusta.
UUTINEN
Ottelun kulku niin kuin se kulki
LEHDISTÖTILAISUUS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti