sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Milloin yllä, milloin alla

Omakotitalon omistajana elely on useimmiten haastavampaa kuin kerrostaloeläjän. On tuosta tullut joskus mainituksi.
Jännää: saa keikkua milloin ylisillä, milloin alisilla.


                                         eilen
                        ylhäällä
                  in
    Nuuuuu-               
                   


   Nääää-
                 in
                      alhaalla
                                         tänään


Ylhäällä ettei sadepisara pienoinen otsaan kattopellin reiästä lotskahtaisi sängyllä makoillessa.

Alhaalla sillan alla ettei sama pisara jäätyisi vesiputkistossa, ja jottei Lempiä palelisi talon kivijalassa, kun nyt talvikin tuloillaan ja hiiret sisälle tuppautumassa. Tarkenee sitten Lempi hiirivartiossaan.

'Könyä - ja olet turvassa!' kuuluu kuiske, käskyksi pian muuttuva.

Haalareihin vaan!
Vaikka olisi sunnuntai, vastoin Lassen lurituksia.

klo

5 kommenttia:

  1. Erkki Jormanainen15. marraskuuta 2015 klo 15.21

    Voi vitsi, vieläkö se Lempi elää! Leiskuu tietysti entiseen tapaan. Terveisiä Sissiltä.

    Postmoderni runokin on tuossa tekstin keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hikkaj15. marraskuuta 2015 klo 18.30

      EJ

      Sissin terveiset välitetään.
      Lempi leiskuu, vaan nyt just huomasin jotta sitä on juotettu väärin. Eli annettu sillontällön kermahuikka ja jäätelöhippunen
      = http://yle.fi/uutiset/harva_kissa_kestaa_maitoa_navettakissan_vatsavaivoja_ei_kai_aikoinaan_huomattu/8444974

      Nykysin tuntuu niin kun mittää ei enää sais tehä eikä sanoa niin kun aina on tottunu.

      Vai runoks tulukihit tuon nosto- ja laskukurjen.
      Raiku se ainakaan ei oo.

      Poista
    2. Erkki Jormanainen17. marraskuuta 2015 klo 16.20

      No tuossa se selevis, minkä tähen Sissi riehu nuorempana. Laiton kuvan todisteeksi Bittiparatiisiin. Jos ensi kesäksi tulloo hoitoon, pittää kokkeilla jottain muuta, mitä nyt Kitteellä sattuu käsiisä suamaan.

      Nyt ois tähellisempää asiaa. Oon metättänyt Lennua ja monen mutkan takaa tavoitinkin. Siellä cityssähän se pahus luuhaa. Oisin sanonna suorat sanat, jotta Riäkkylää ei mollata, mutta niin hyvin oli suojattu, että kesken piti heittee. Rohkeus petti siinä vaiheessa, kun erään tekstin lopussa uhkasivat Helsingin käräjäoikeuvella.

      Ja Veijo Tuunasen käsityksiä oisin oikassut. Se väitti, jotta en sua selevee Riäkkylän asioista. Se on vale. Riäkkylä on saaristokunta, matsutakekunta, värttinäkunta ja ja... Pohjolan Parriisi se ei kyllä oo, kun siellä on niin rauhallista.

      Poista
    3. hikkaj17. marraskuuta 2015 klo 19.55

      EJ
      Lennu niitä cityimmeisiä enempi nykysin, vaan on sillä maatiaista vielä nokko jälellä veressä ja luonteessa - siitä kovin kummasta kaupunkilaista saa millään!
      Naputtele vaan sille jottei liikoja luulottelis itestään.

      Käräjille jos oisit joutunu, niin onhan sinulla nyt tämä tuppeensahattu lautamies siellä jonniilaisena ymmärtäjänä = kaho yllä olevan ulukohuussin viereinen ansioluettelo! ;)

      Poista
  2. kariav17. marraskuuta 2015 klo 12.50

    Ylös alas mennään, sormi tottelee. Näin kuuluu Michael Aaronin pianokoulun ala-asteen ensimmäisistä lauluista eräs. En vihjaise, että tämä mitenkään liittyisi tähän tekstiin liittyvään arvaustehtävään. Voihan se liittyä tai olla liittymätäkin.
    http://kariav-annat.blogspot.fi/2015/11/kontti.html

    VastaaPoista