Tulipa tuolla vihdoin käytyä kauniina kesäisenä päivänä, riesana ainoastaan vertahimoitsevat hyttysparvet.
Kuusikon keskeltä pitkän ja märän polun päässä yhdenäkin avautui hyvin hoidettu ruohokenttä kuin tenniskenttä, jonka keskellä kivi ja kivessä pelkkää venäjää.
Sotavanki Mihail Kutserenko kävi vuonna 1999 muistomerkillä.'
" - Täällä tehtiin alusta lähtien selväksi, mitä karkaajalle tapahtuu. Työkseen hän joutui kaivamaan noin neljä metriä leveää yli suon johtavaa ojaa pikkukengissä, talvellakin. - Herätys tapahtui kesällä aamuviideltä, töissä oltiin 6.30-17.00, talvella tuntia myöhemmin. Ruokana oli kuppi teetä, kaksi palaa sokeria, 400 grammaa leipää. Lämmin ruoka oli yleensä kaalikeittoa, joskus paleltuneita perunoita. Kahdensadan neliömetrin parakissa nukkui enimmillään kolmesataa miestä kovalla lattialla."
Reijo Pakarinen, toim. Kirja-Pakari 2010:
"Ihmisiä ja elämää Kerimäellä sotien jälkeen - ja vähän ennenkin
Ja nyt me Reijon kanssa seisomassa mahapakolla muistomerkillä
- vuosi on 2015, kuukausi heinäkuu, päivä 18 -
kummastelemassa, moniakin asioita.
Siirtymässä pian toiselle kivelle.
Vielä toisen kerran
Arvoisa gemmologi -hikkaj
VastaaPoistaTuohon lienee poliittisesti korrektia todeta, että mitäs tulivat.
Mutta tokihan niitä on haettu vanhan rajan takaa vartavasin, kun on kiinni saatu.
Ja eihän ne kaikkikaan itse tyrkyttäytyneet Suomeen, vaan poliittinen komissaari poliittisesti korrektisti pistimen kanssa kyöräsi ...
Se mainitsemasi toinen kivi lienee se Hanhikivi, tuolla Pähkinäsaaren rajan pohjoispäässä.
Sinne ovat tyrkyttäytymässä Putinin atomifirman tyypit Suomea hallitsemaan.
Siitä se vasta helvetti syntyy !
Voksi, sir
Poistapuhut kalliita sanoja, veliveikkonen.
Se toinen kivi selviää, kunhan itse selviän, selvitän päätä.