tiistai 28. heinäkuuta 2015

Karjalan Sanomat Petroskoista

Vilahti eilispäivänä Urheilutietäjän taustalla Venäjän puolella ilmestyvä suomen kielellä painettu lehti Karjalan Sanomat. Karjalan johtaja Hudilaisen ja keskusjohdon painostuksen alla karjalaisten sanomaa esille tuova petroskoilainen aviisi kamppailee olemassaolostaan suomea taitavien lukijoiden sekä ennen kaikkea kirjoittajien huvetessa alueelta.


Ilmestyvät siellä vielä myös maineikas kulttuurilehti Carelia kielellämme, mutta enää ainoastaan kaksi kertaa vuodessa, sekä lastenlehti Kipinä.

Vallan mainio Oma mua ilmestyy karjalan kielellä kerran viikossa. Kuunnelkaas miten kieli laulaa ja helisee jo pelkistä toimistolaisista:

"toimitukses ruadau kaheksa hengie"
siellä on ainakin
piätoimittai, piätoimittajan sijahine, toimittai, toimitussekretari, korrespondentu, tiedokonehen spetsialistu. 

Karjalan Sanomia on helpoin kuitenkin kätöseensä rajalt suaha ja se useimmiten luennan kohteena onkin.
Viime viikon numerossa 2822.07.2015 - oli juttua isän etsijöistä, jotka jäljittävät sukulaisia Venäjältä, Suomessa sotavankeudessa isiksi tulleiden miesten jälkeläisiä. Isät ovat kuolleet jo aikapäivin, mutta siskoja, veljiä, serkkuja ja lähisukua on löydettävissä.


Sotavankien jälkeläiset geenejään etsimässä - jutussa kuopiolainen Veikko Immonen kertoo aloittaneensa etsimisen vuonna 2012 ja löytäneensä useita sukulaisiaan sekä isänsä Vasili Samoshin haudan Länsi-Siperiasta Kamen-na-Obin kaupungista. Nyt Immonen on perustanut Facebook-ryhmän, jossa isän- sekä sukujuurienetsijät kohtaavat.

Eli uranuurtaja Arvo Myllymäki, joka jo Kekkosen avulla Neuvostoliiton aikoihin löysi tuolloin elossa olevan isänsä, on tavallaan rohkaissut kirjoituksillaan nyt muitakin sukujuurten hakuun.

Näkyypä Petroskoissa katuvalojakin korjailtavan Katulyhdyt nykyiselle tasolle -otsikon alla, toki tarkasti ympäristösuojelijoiden valvonnassa. Ja rautateiden kehittämiseen on saatu miljardi ruplaa.
Joten ei kaikki raha Moskovan ympärillä pyöri.

Johtajaopettajien potkuihin on tämänkertainen lehtikatsaus syytä lopettaa, suurella myötätunnolla kollegoita kohtaan. Ja todeta: Etteikö muka ole olemassa lehtiä aamupäivällä ilmestyvien iltapäivälehtien rinnalla.
Ja vieläpä virkistävämpiä lehtiä!


4 kommenttia:

  1. Arvoisa yhä ajanhermolla -hikkaj

    Lienevätkö olleet Olli-nimisiä nuo koulupäälliköt. Kun kerralla kolmelle potkut !

    Muistuu tuosta ihan mieleen vanha aivohermomuistisääntöloru: Onneksi Ollilla oli tarpeeksi tikkuviinaa antaakseen flunssaan sairastaneelle Gretalle välittömästi aikamoisen huikan.
    Jospa ne oppivuosi-Ollit olivatkin sortuneet ämeriäkkyläläisten mukabensanostajien huiputtamiseen myymällä metanolia votkana.
    Semmoinen haitta voipi tulla nautiskelijoille, jotta pelkän kuuloradion varaan joutuvat sitten tyytymään. Ja näkökuljettajan palkkaamaan seuraavalle tikkuviinamatkalle.
    Tai Vennään puolella ei kai ole niin tarkkaa ajokuntovaatimusten kanssa. Jotta heikommallakin näöllä ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      kyllä siellä näkö kerralla palautuu kun kunnon kuoppaan kaarallaan karauttaa.
      Elämme herkkähipiäisyyden aikaa - rintamien kaikilla kanteilla.

      Muuten kaiken kaikkiaan: Paremp pysyä vain epäkonkreetisissa taidemaailmoissa. Pitää näpit irti realismista.

      Poista
  2. Arvoisa kieli-keskellä-suuta-hikkaj

    Herkkähipiäisyyttä on ainakin kahta sorttia; konkreettista ja kuvaannollista.
    Jätetään ne taiveihottumat ja maitoruvet, ja pannaan kuvaannollinen kieli keskelle kuvaannollista suuta.
    Sitä on nyt maltettava mieli, eikä pijä hermostuttaa sitä Yön Sutta, kun sillä on sen viitoisdraaman kanssa täys tohina päällä.
    Nimittäin Fennovoiman, Rosatomin, Gazpromin, Fortumin ja Rosneftin nollasummapeli, jonka häviäjäksi on kaavailtu Suomen kansaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir
      +
      http://yle.fi/uutiset/puolustusministeri_lannen_medialle_suomi_varautuu_ahvenanmaan_miehittamiseen/8190641

      Poista