lauantai 15. marraskuuta 2014

Omppuvarkaissa - ikään kuin

Vanha Mies ei kaikkeen ylety, ei ennätä, ei ole aikaa. Jäljellä. Hirvittävästi. Pitää keskittyä olennaiseen, jotta jalka lankulle osuisi. Vanhaan siis.
Kirjallisuudessakin.
Onhan se nyt noloa jos heittää veivinsä eikä ole lukenut kaikkea säilynyttä ja säilyvää, so. yhtä hyvää ja kahta kaunista! Tuokin Odysseus Irlannista vielä lukematta, onneksi sentään Dantet, Dostojevskit ja muut Gogolit ovat tulleet huuhdotuiksi kurkusta alas syvälle sieluun.

Jokunen uudempikin silloin tällöin mahtuu uppoamaan Vanhaan Mieheen. Sen verran aina tilaa löytyy, kun sielun sopukoitaan siivoaa ja järjestelee palikoita paikalleen.

Muutamiin kustantajiin on sen verran vielä suhteen rippeitä jäljellä, että lähettävät pyynnöstä tuoretta tavaraa käsittelyyn, nyt Päivisen jälkeen Kähkösen: Graniittimiehen mieli kääntää granaattiomenaksi. Näin pääsee Vanha Mies ikään kuin omppuvarkaisiin.

Tämän vuoden Finlandia-palkinto ehdokkaaksi on seuloutunut Sirpa Kähkösen Graniittimies, Otava 2014, kertomus Neuvostoliittoon, vapauden valtakuntaan hiihtäneestä pariskunnasta. Petrogradista löytyy konemestariperheelle, lapsi tuloillaan, pimeä pannuhuone: valoton mutta lämmin pöksä on alun asuinpesänä; eikä se hassumpi paikka olekaan, sillä ainakin asuinasia 'Meillä oli paljon paremmin kuin kymmenillä tuhansilla muilla'.

Tästäpä sitä lähdetään kahlaamaan kohti huonompia aikoja, ei tietoakaan nykyisestä Pietarista, jonka neonvaloja, liikennettä, noita länsimaisen kehittyneisyyden huipentumia moni pimeän Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton jäljiltä käy ihastelemassa.
Vanha Mieskin höpiintynyt niin että istunut jopa Pietarin jääpalatsissa ihastelemassa Ilja Kovaltsukin SKA-seuran, tuon Putinin mainosikkunan, railakkaita otteita.

Eiköhän tässä tule Kähkösen myötä myös aina ihana Nevskikin vielä monta kertaa eestaas rampattua ja Neva ylitettyä.
Ja saattaa totuus muuttua kovinkin toisenlaiseksi.

5 kommenttia:

  1. Ompusta puhutaan täälläkin. Hae Lempi sisälle, kun sillä leikkasi hyvin viimekskin.
    http://kariav-annat.blogspot.fi/2014/11/alapila-valipala.html

    VastaaPoista
  2. kavi

    Huusin Lempin sisälle ja heti ratkas vikan tyhjän ruokakupin huomatessaan, piruili vähänkö nyreissään:
    NILAT SAA STALIN

    VastaaPoista
  3. "Kuu, keritä, päivyt, päästä, otava, yhä opeta
    miestä ouoilta ovilta, veräjiltä vierahilta,
    näiltä pieniltä pesiltä, asunnoilta ahtahilta!
    Saata maalle matkamiestä, ilmoillen inehmon lasta,
    kuuta taivon katsomahan, päiveä ihoamahan,
    otavaista oppimahan, tähtiä tähyämähän!"

    VastaaPoista

  4. "Joo Hikkaj, tottavie,
    en ole lukenut ehdokkaita, mutta tässä, GRANIITTIMIES on edes yksi kelpo FINLANDIA-ehdokas, NE mun omat suosikit kuten Esa Sariolan KAIKELLA VOIMALLANI tai Mikko Viljasen ENSIMMÄINEN ELÄMÄ
    eivät nyt pärjänneet. Edelliset voittajat - Rosa Liksomin ja Riikka Pelon arvasin oikein, ei ollut vaikeaa.
    MUTTA: pakko kritisoida, ei näissä muissa ehdokkaissa ollut Finlandia -ainesta nimeksikään, joten valinta lienee helppo (?)."

    Öisinajattelija

    VastaaPoista
  5. ÖA

    mitä sitten yhden jäsenen raati päättänee eli tuo nainen: talousvaikuttaja, professori Anne Brunila

    VastaaPoista