Armeija takana, edessä pian sama piina: kirjallisena muistumana kenttä ja kasarmi !
Ensin englannin opiskelua Kansanvalistusseuran kirjekurssina, taka-ajatuksena Kanadaan muutto. Hän oppi kielen niin että pystyi lukemaan maailmankirjallisuutta alkukielellä; muutosta Atlantin taakse ei sen sijaan mitään tullut, koska Mikko-isä toppuutteli tietäessään ettei pojasta koviin ryskyhommiin siellä olisi.
Kirjoitti sitten parit kirjat: romaanin Kolmen Töräpään tarina sekä novellikokoelman Tuuli käy heidän ylitseen.
Ja sitten syttyi sota!
So. ilmestyi
Kenttä ja kasarmi Haanpään neljäs teos ja siitäkös hirmuinen taisto! Ja lahjakas mies siirrettiin vuosikausiksi 'siviiliin', pistettiin kirjalliseen putkaan. Piste.
Minkäs mahdoit muuta kuin kummastella:
"Minua on jonkun verran ihmetyttänyt kuinka pyhänä ja jumalallisena laitoksena sotalaitosta vielä pidetään: realistinen kirjailija pitäköön siitä irti vihkimättömät sormensa. Sotalaitoksesta sopii kirjoittaa ainoastaan korkeuksissa hymiseviä, pyhiä hymnejä." Kirje kirjailija Onni Hallalle 23.11.1928
*****
Ja joulukilpaan käy!
VILNAN valitsin ensin kohteeksi mutta Äänislinnan sitten matkustin Carmenia katsomaan. Petroskoista tässä palatessani kyselen:
KUKA on tuo kaupunkiin kätkeytynyt mies? ohje
**********
Eilisen LIE ENO vastaus |
Väinö Linna
VastaaPoistaJV
jv
VastaaPoistaÄänislinnasta palattu ja kisa jatkuu - vaikka ei taijja Haanpää paljon porukoita kiinnostaa!
No sehän oli Pentin osa aikanaankin.
Vaan nyt on taas nähty Kuusisen patsas! Opas ylensi hänet jopa fil.triksi - että silleen.
Elähän, elähän. Minäpoika männäviikolla tilasin kootut antikvariaatista, ja huul hölöpällä oottelen jotta Itella sais ajalliseks kantaa sen tuohon mäille kyläkauppaan.
VastaaPoistaKuva-arvoitusta en ossoo ratkasta, Kramsuko lie vain joku myöhempi tulenkantaja. Vaan minä tuota Penttiä pijän aika kirjoittajana.