Viimeinen päivä yksinoloa velipojan kanssa kaksin. Semenyankin nähnyt rakas V saapuu illalla kotiin.
Ei. Ei tiskivuorien eteen eikä mihinkään sekasotkuun, vaan siistiin huusholliin, jossa pihamaakin vimpan päälle; kolmelta kantilta piha rajoittavat aidatkin tiptopissa leikkuu-urakan jäljiltä
Mikäpä ei ole tullessa!
Pääsemme viimeistelemään talonmaalausta ensi viikolla yhdessä. Yhdessä. Nam.
Kahtena päivänä söimme marjapuuron loppua, kolmatena uusia perunoita voin ja lenkkimakkaran kera, neljäntenä riisipuuroa, viidentenä uusia perunoita voin ja lenkkimakkaran kera. Tätä päivää ei vielä tiedä. Kaurapuuro on suunnitelmissa.
Eikä ruokalista noin yksipuolinen ole: oma maa tarjoaa perunan lisukkeiksi leivän päälle tilliä, persiljaa ja salaattia sekä kaupasta, vaimon ennen lähtöä kantamaa, avomaankurkkua ja tomaatinpalleroita.
Päälle ne pakolliset aamupillerit: meikä 2, vp 7.
Kyllä noilla sapuskoilla passaa olla ja pullistella.
Vaan on aika liiat kehut lopettaa ja mölynsä mahassa pitää, ennen kuin ilmoille suusta pääsee YEAH!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti