tiistai 30. heinäkuuta 2013

Tammen oksilla

     Tammi tietäjän on puu, tammen alla viisastuu.
 
Tietää kaunis lasten runo. Miten lie päällä?
Äsken nimittäin könysin ylhäällä katkomassa tammen oksia, jotka virpovat talon kattoa ja seiniä tuulella.
Itse tammi on poikanen vielä, vähän päälle 60 v, siis ikäiseni. Vasta parina kolmena kesänä on kypsynyt terhoja tekemään, minä jo sentään aikaisemmin. Pituutta sillä on huomattavasti kaksikerroksisen talon yli - mihin yltääkin kunhan ne tuhat vuotta täyteen tulevat!

- Jo kipusit korkeuksiin? naurahti naapuri vatunkeruunsa ohessa kun homma oli hoidettu ja oksat raahattu lepikkoon. - Heti kun vaimon silmä vältti.

- Sepä tässä kesäleskeydessä ainut hyvä puoli onkin, kun saa mielihalujensa mukaan kiivetä korkeuksiin. Mikä apinan vietti lie jäänyt sisimpään. Vaan hyvin kotonen olo siellä korkeuksissa on.

Elmokinhan viihtyi puiden latvoissa. Mikä etten minäkin, urheilumiehenä!

Toinen tai siis oikeastaan jo kolmas päivä tätä yksin oloa kaksin velipojan kanssa. Tänään söimme uusia perunoita omasta maasta. Ettäs sulivat voin kanssa suihin eilisen toissapäiväisen marjapuuron jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti