Eikä seimessä maannut poikalapsi. Vaan prinsessa. Muutaman viikon ikäinen. Tohisi ja tuhisi tyytyväisyyttään. Ei ollut vilu. Ei nälkä. Eikä jano.
Yltäkylläinen oli. Kaltaisemme.
Ei sotia ympärillä, ilmakin kirkas ja kuulas, maa valkoinen. Tähdet taivaalla.
Mikäpä ei ole nykyihmisenä ollessa! Tietä taivaltaa. Täällä Pohjolan perukoilla.
Silti kun koppaa katselee, kätösiä ihaillen ihmettelee, pientä viatonta silmittelee, pukkaa mieleen monet tuulet ja tuiskut.
ke 12.12.-12! -2C
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti