- Kotona ollaan, suapi tulla. Ihan ikävä on ollut.
Tuli yllätysvieraiden kanssa; auto ajoi pihaan täydessä lastissa - silloin harvoin kun Ripetti käy, yksin käy. Nyt oli koonnut yllätyslastin. Pariinkymmeneen vuoteen en ollut nähnyt erityisopettajakollega-Joskaa enkä juttusilla ollut ollut toisenkaan kylättäjän kanssa, lupsakan kylänmiehen, kouluneuvoston puheenjohtajan.
- Kaikki on tauvvit, murjaisi Mikko kuulumisiin, - vaan kipuja ei oo niin mikäs tässä. Toistakymmentä pilleriä kun päivässä napsii niin hyvin pyyhkii.
Sinnehän ne sairauksiin ekat kuulumiset tässä iässä, ykkösasia. Joskalla ei minkäänlaista tautia, Oli vastaanotolla nuori lääkäripoika nostanut tietokoneelta katseensa, kun oli kysynyt että mikäs Joskaa vaivaa ja Joska vastannut että 'vilu ja näläkä'.
Ripetillä heittänyt tsapaino kuuloluissa ja oli meinannut jäädä järvellä pulaan veneeseen kesken verkonnoston, pitänyt heittäytyä rähmälleen veneenpohjalle ja jotenkin saanut kitkuteltua siitä ajan kanssa maihin ja ryöminyt soittelemaan apuja.
Omat rytmihäiriöt leikkasi tohtori jokunen vuosi sitten pois: ei löytyny oikorataa niin piti ojittaa oikopolkujen mahdollisuus viiden sentin ojalla, joku Ranskassa kehitelty juttu. Vaan edelleen se pillin työntäminen virtsaputkeen tekee pahaa, se kun ne kaksi hoitajanaista herättivät aamuviidelta ja aloittivat sorhata sitä putkea sisään. Itse operaatiohan oli kivuton vaikka kestikin aamupäivän.
Että tämmöstä täällä suhteessa 1:3 terveet vastaan sairaat.
Sitten aloitettiin itejutut, vaan niistä nyt tässä huutelemaan.
ps
Obamanhan ne usalaiset valitsivat uudelleen pressakseen.
7.11. 0C 5kilsaa hiihtoa hupalumessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti