Pitkin kesää olen miettinyt kirjallista joulukalenteriani: suosikit, kesken jäänet romaanit, kuningas kulkureiden siellä ovat jo olleet.
Oikeastaan jo tammikuussa joululta päästyä oli mielessä kalenteri. Mäkäräisen Kaisalla ei kulkenut ampumahiihdossa kaksisesti. Niinpä Kaisa tuumaili pakkasessa seisomapaikalla ammuntaansa semmoiseksi pojottamiseksi. Kylmissään kun seistä pojottaa niin kyllä siinä pitkäksi aika käy ja kyyti kylmää.
Julkkisten vuoden ilmaisuja jos keräisi 25 niin niistä oivan paistin saisi jouluksi.
Jäi aikeeksi.
Kalle Päätalolla on Iijoki-sarjassaan 26 osaa eli osa per päivä ja viimeisenä juhlapäivänä kaksi. Ja kyllä lukuruutuvihkossani kerättyjä kallenmarjoja* riittää!
Siinä se!
Huonemiehen pojasta Pölhökantoon Iijoen törmässä.
Vaikuttavinta kerrontaa sitten Volter Kilven, tuon ylimmän.
Kenellä sanoista kapelo, käyköön kiinni Kalleen ja Kilpeen!
Päätalon tuotannon pilkulleen läpikäyminen vei kahdeksan vuotta, Kilpi-koulua kävin vähemmän, mutta sitäkin tarkemmin ja intensiivisemmin.
Nyt odottelen kenenkähän tuotanto imaisisi kunnon pyörteisiinsä, Lehtosta yritän, mutta Volteria ja Kallea köykäisemmäksi on Joel jäänyt.
kallenmarjoja*
'kaivo tööttisä pois housuista ja rupesi sillä tärköttämään mustaanpilikkaan'
'tunnen äidin otteista että nyt kohta tekisi armo hyvää'
'löin julkiset kammat'
'nähnyt äidin ottavan kovasti sieraimiinsa'
'ehollelaittajan vikkaa'
lauantai 20.10.2012 4C
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti