Urpilainen
ja Katainen kummittelivat
30.06.2012
- 13:00 | hikkaj | Politiikka, lapsismi, ällös
unta näe!
ja että vielä Uosukainenkin!
.
Ikään kuin noista poliitikoista ei saisi jo tarpeekseen valveilla ollessa niin työntyvät pahulaiset vielä uniinkin. Mitenhän saisi estetyksi? Ja jos ei mitenkään niin voisikohan pyytää korvausta kotirauhan rikkomisesta. a.o. tunkeilijoilta, mitä luulette?
Ei ole mukava nukkua ja nähdä vierellään jopa menneitä haamuja: nytkin Aarne Saarinen ohjasi autoa ja minun piti istua pelkääjän paikalla, mumisi siinä piippu suussa aarnemaisesti ja pakotti kakistamaan ulos vastauksen kysymykseen: - Ketäpä äänestit?
Sora lenteli mutkaisella tiellä, pelotti muutenkin sekä mies että tie ja henkeni säilyttääkseni en suinkaan sanonut että Pekkarinen, enkä Stubb, enkä Räsänen, Jutta olisi saattanut mennä läpi Saarisen sihdistä, mutta pelasin varman päälle ja sanoin: - Tennilää. Esko-Juhania.
Aarne katsoi huulet lörpällään pitempään minuun kuin tiehen ja tokaisi sitten: - Eihän Esko Juhani ollut enää ehdollakaan!
- Ei kun tuota PaPaPaavoa
minä äänestin, yritin korjata virhettä heti perään.
- No se nyt vielä puuttui! suuttui Saarinen
ja lisäsi kaasua niin että pohjassa rapisi kun kivet sinkoilivat sinne tänne,
alkoi tulla Innasta ikävä ja sen maalauksia.
- Arhinmäkeä.
Arhinmäkeäpä, toistelin kun Aarne polki kaasua ylämäkeen ja vaihtoi
samalla pienempään; moottori ulvahteli Aarneakin äkeämmin.
Mäen päälle päästyämme meitä odotti varsinainen yllätys: Riitta Uosukainen makeili siellä minipöksyissään maireammin kuin koskaan, ja peukalo pystyssä! Kyytiin keikistelemässä?
- Tuon akan kyyti meni jo kymmeniä vuosia
sitten! tuhahti Aarne ja siitä uhasta pääsimme kun Aarne kaasua
lisäsi. Pölypilveen peittyi Riittaa. - Hakekoon Kanisteri-Topi
omansa, jatkoi Arska purppasuaan.
- Mihin kummaan sinulla on näin kiire?
uskalsin hiljalleen kysellä.
- Suu poikki! käski kuski.
Vissiin se kuvitteli aito lahtarin kyytiinsä saaneen.
Onneksi uni purkautui siihen kun Saarinen kääntyi levikille, missä kaksi hahmoa seisoi nokikkain toisiaan liki, jotenkin liian lähellä toisiaan. Aarne ajoi viereen, mutteivätpä hahmot siitä hätkähtäneet vaan jatkoivat nenät vastakkain juttuaan. Oli ne ne: Katainen ja Urpilainen. Ei ne tavan ihmiseen reagoineet, sain olla, vaan Aarnen ottivat avosylin vastaan ja kun olivat aikansa halanneet pudottautuivat kolmisin veneeseen ja soutivat käkättäen ulapalle, pienintäkään huomiota unennäkijään osoittamatta.
Oma rotunsa ovat poliitikot! Sen ne tässä taas todistivat.
Mitäkö minä? Milläkö pois? Minä heräsin unesta ja aukaisin Uutisille: Saarista ei näkynyt mutta jo olivat Katainen ja Urpilainen siellä, studiossa vakavia haastamassa, eurojansa laskettelemassa.
Käyttötili
säästötiliksi
29.06.2012
- 07:59 | hikkaj | Sijoitus/kauppa, lapsismi, KIRJALLISUUS, voe mahoton!
tai toisinpäin - puolensataa a-nelosta eto jutun tiimoilta
.
Kätevää - ja ilmaista! - vaihtaa tili toiseksi netissä.
Lähetät
vain viestin pankkiisi, niin kohta tulee ystävällinen ilmoitus, että
vaihdettu on. Ja parin päivän päästä
postissa viisikymmentäviisi sivua tietoa tapahtuneesta - 55
sivua!
EU
vaatinee.
Eli
saate,
1 sivu,
tilisopimus,
3 sivua,
tili-
ja maksupalveluehdot, 46 sivua
+
palveluhinnasto,
5 sivua.
Tulla
tupsahti siis pyhiksi mielenkiintoista (Jope) luettavaa parin
runokirjan verran; eipähän tarvitse joutavien Lehtosten, Salamien
kimpussa askaroida
Jonkun
mielestä pankin lähettämä teksti monimutkaisuudessaan ylittää Volter
Kilvenkin!
Saas
nähä. Tulee mielenkiintoinen lukuviikonloppu.
Tappaa
ihtesä
28.06.2012
- 13:00 | hikkaj | pahoinvointi, facta, lapsismi, voe mahoton!
kauppajonossa mesosi; sapuskaa silti osti
.
.
Onni Eläkeläinen teki eilen kaupunkimatkan. Suoritti. Ja niin kuin ei jo muutenkin olisi kaupungissakäynnissä nokko, törmäsi vielä kauppajonossa elämäänsä kyllästyneeseen mieheen. Nuorukainen se oli ja ihan tavan vaatteissa, ihmisestä kävi, tukka tavallinen, olemus ohuenlainen.
Kännykkäänsä puhui ensin ihan muina miehinä, vaan sittenkös tämä yhen äkin kiihtyi ja kiihkoontui.
- Mie tapan ihteni!
Mitä lie luurista kuullut kun noin totesi?
Ei ollut vielä maksuvuorossa, jatkoi kohta kovenevin äänin:
- Sitten mie tapan ihteni. Ei kiinnosta
niin yhtään.
Tosissaan oli, siivoa kieltä käytti, hymyilemättä kävi vuoropuhelua, välillä kuunteli ja väliin toisti sanomisiaan. Jonossa seisovat eivät piitanneet miehen puheista, siirsivät tavaroitaan hihnalle ja maksoivat, korkeintaan katsoivat olivatko alennukset kohillaan ja jatkoivat ovesta kadulle muovikassit pullollaan.
Sitten tuli kännykkämiehen vuoro, toisella kädellä siirteli vähiä ostoksiaan liukuun ja toisella piteli kännykkäänsä jatkaen tappamistaan.
Vasta kun mies siirtyi vaalean kassatytön kohdalle ja taas mölähdettyään tappouhkauksensa, kavahti kassa ja vaaleni entisestään. Kassatyttö laittoi silti koodit kohdalleen, työnsi ostokset laitteeseen ja vissiin kysyi bonuskorttia, koska itsensätappaja kaivoi kukkaronsa sillä yhdellä vapaalla kädellään ja syötti kortin päätteeseen.
Sen verran Onni Eläkeläinen seurasi vielä tilannetta ennen ulosastumistaan, että ei sillä olutkoiraa mukana ollut, ei edes yhtä tölkkiä ostoksissa. Jugurttia oli ja piimää makkaraa.
Joten tosissaan se nuorukainen menosi, vaikka ruokaa osti ja vaikka ulkona niin kauniisti aurinko paistoi monen sadepäivän jälkeen.
http://solmut.net/
Kaks
ihmetyksen aihetta
27.06.2012
- 07:59 | hikkaj | Politiikka, URHEILU, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, lapsismi
Erkki ja EM
.
.
1. §
Että
nyt tuommoinen kadunmies noin hienon naisen kimpussa! Vasta Erkki
seisoi tukka sekaisin muovikassi kädessä ennen vaaleja kuin kuka tahansa meistä
kirjakaupan ulko-ovella, kauppasi aatteitaan jos joku kysyi, kirjan antoi
ilmaiseksi.
Nyt
jo Hilaryn kanssa käsikynkässä.
Mahtaa
Ilkkaa potuttaa!
2. §
Että
ei suorana lähetyksenä YLE YLEisurheilun EM-avajaisia lähettänyt! Siinäpä taas
kankeus huipussaan. Olisipa Canal+:lla lähetysoikeudett: olisi siinä
ukkoa jos toista tammista soikean pöydän ympärillä istunut jo aamusta
lähtien selittämässä. Jokin roti sentään tärkeysjärjestyksellä, ajatellee YLE,
aivan oikein.
Mutta ettei
edes netissä!
WP
pst klo 21.00 Jahas, myöhempää tietoa EM-avajaisille täystyrmäys IL27.6.2012
Pariisissa
ollaan
26.06.2012
- 13:00 | hikkaj | lapsismi, KIRJALLISUUS, KILPI-Salama-LEHTONEN
siis
Joelin matkassa - ja tietysti paheellisissa paikoissa
/HT2.
.
.
Matkaan!
Olettehan valmiit - mottona vaikka: jouluna haavoittumatta perillä!
Vielä
emme ole pitkällä, hyvin kelkassa kestämme.
"Tarkoitukseni
on näytellä hänelle sitä, jota ihmiset eräällä tavalla ylpeillen sanovat
elämäksi, ikään kuin filmissä, jossa sensuurin sakset ovat käyneet, se vain
erona, että minä leikkaan pois v a a r a t t o m a t kohdat, hiljaiset, siivot
ihmiset, ja sinkautan heijastimesta räikeän valon keskoslaisten ja
mallikelpoistenkin viallisiin puoliin."
Joel
Lehtonen: Henkien taistelu Otava 1933. 634 s.
Henkien taistelun kokematon maalisnuorukainen, no jo kolmikymppinen kumminkin, metsänhoitaja on vietelty ja viety etelään, eteläänpä tietenkin pois kylmästä maasta. Pariisiin.
Piru hänet on sinne vienyt: eloon, iloon ja elosteluun. Mikäs meidän on mukana riekkua!
Piru eli Viksari, pullon henki, on saanut luvan itseltään Jumalalta näyttää päähenkilölle Kleophas Leanteri Sampilalle Le Dômet ja muut maailman ihmeet ja kummat, vietellä viihteelle kokemattoman, sinne missä 'juomapaikat hehkuttavat liikekilpiensä sähköjä'. Iskevät pirullisesti värisilmää: ryyppyjä, ryyppyjä, paljon alkoholia, ryyppyjä, ryyppyjä!
Istumme iltaa ja huomamme kuinka imarteleva nainen viettelee Leanterimme, tarjoaa auliisti palveluksiaan, kehuu tämän kuninkaallisen olemuksen maasta taivaaseen, vie rahat ja aamulla hätistää kämpiltään sankarimme: "Mene h-ttiin senkin r u m i l u s !"
Niinpä Leanterimme häipyy ja tekee häpeissään hyvin vakavan ja hyvin itsepäisen päätöksen.
Tähän suljemme, näille alkulehdille, sivulle 50, kirjan ja jäämme pohtimaan mitähän tuo, metsien mies 1900-luvun alun suurkaupungissa meinaa tehdä: murhaa Madeleinen? joutuu ryyppyputkeen? saa tarpeekseen heti alussa ja palaa Suomeen?
Ovat
ne nuo aikuiset miehet kummia: kravatit kaulassa kävelevät ja näyttelevät
tärkeää, viisaampaa kuin ovatkaan! Voi herranen aika!
Henkien
taistelun alaotsikko kuuluu: Kertomus tunnetuista kansalaisistamme. Eino
Leinon nimi jo vilahtikin. Saarikoski olisi
varmasti istunut kuin tauti kuvioissa, vaan harmikseen ei vielä elänyt
tuolloin.
Uusintakatsastukseen!
25.06.2012
- 13:00 | hikkaj | liikenne, facta, lapsismi, voe mahoton!
vaikka läpi meni - väliinputoaja kahden katsastuksen loukussa
.
.
Kaikenlaisia
sääntöjä.
Latukka
oli seisonut neljä vuotta tallissa, vastakatsastettuna.
Nyt
tuli AUTOntarvetta.
Vakuutus
päälle ja soitto Kovalaiseen: ajanvaraus jotta saa ajaa humman sakotta
syyniin.
- Peli kuin unelma! kehui katsastusmies
ja lätki leimaa. - Mutta. Valitettavasti
sinun on tuotava tää parin viikon jälkeen uusintakatsastukseen.
- Että mitä? Eikö menny läpi?
- Meni meni. Läpi. Mutta vuosikatsastaa saa
vasta heinäkuun puolella ja siitä kolme kuukautta.
- Eli jos oisin ottanu uuskäyttöön heinäkuussa,
ens viikolla, ois vuosikatsastus menny siinä samalla?
- Semmonen on laki.
- No jo on. Lie laki tehty Kustaa Vaasan aikana.
- Vaan otan kopion tästä päästötestistä niin
et sitä tarvii uusia.
Onneksi Joensuussa ovat halvat hinnat: 29 € - kannattaa katsastaa vaikka kahdesti.
Karhuhavainnot
nyt 1-1
24.06.2012
- 12:00 | hikkaj | vapaa-aika, uutiset, lapsismi, voe mahoton!
karhukirjeitä kaverin ka
.
.
Subject: karhu pihassa
Date: Wed, 20 Jun 2012 18:42:26
Date: Wed, 20 Jun 2012 18:42:26
Terve!
Karhu pihassa…. tietä pitkin tuli… katselee… lähtee rautatielle
päin…
Tämä tällä erää luontoteeveestämme.
terv. RIP
Lähetetty: 21. kesäkuuta 2012 10:21
Aihe: RE: karhu pihassa
Aihe: RE: karhu pihassa
NO JO!!!
HOHOOIIIII??? Vieläkö henki pihisee? Tuliko karhu tupasehenne?
Karhunäkemiset nyt tasan: 1 - 1 !
Karhun kanssa kolmin vajaa tunti sitten
HOHOOIIIII??? Vieläkö henki pihisee? Tuliko karhu tupasehenne?
Karhunäkemiset nyt tasan: 1 - 1 !
Karhun kanssa kolmin vajaa tunti sitten
Villi luonto teillä: rautateillä, maanteillä karhut potaltavat
kuin harakat pihalla.
Ei mitään hurpaa.
Joko ootte ulos uskaltaneet? Sohi vaikka sitä sillä muuttorisahallas: hännän typistät yms.
hikkaj
Ei mitään hurpaa.
Joko ootte ulos uskaltaneet? Sohi vaikka sitä sillä muuttorisahallas: hännän typistät yms.
hikkaj
Subject: VS: karhu pihassa
Date: Thu, 21 Jun 2012 11:13:09
Date: Thu, 21 Jun 2012 11:13:09
Vaara ohi!
Tietä pitkin tuli postilaatikolta päin. Autokatoksen edessä katseli
minne mennä. Matkaa talon seinään 10 metriä.Ikkunan läpi katsottiin. Säikähti
rekan ääntä. Kääntäysi ja lähti rauhassa lönkyttelemään rautatielle päin.
Vuoden ikäinen nassikka. Oli sitten mennyt radan vartta Punkaharjulle. Jotkut
jo olivat aikaisemmin soitelleet hätäkeskukseen. Koiran kanssa hätistivät
kuulemma valtatien yli salolle, lomakylän suuntaan. Ennen tien ylitystä oli
kapsahtanut puuhun koiraa karkuun. – Naapuri kertoi.
Olishan tuo ollu kokemus ulkohuussissa istuessa todeta, että
”katohan, karhu kurkkaa ovelta – onko kovin kiireinen hätä…”
Lähetetty: 22. kesäkuuta
2012 9:59
Aihe: RE: VS: karhu pihassa
Aihe: RE: VS: karhu pihassa
RIP
Hyvää mittua teille ja sille nallevesselille!
Hyvää mittua teille ja sille nallevesselille!
hikkaj
ps sallinet nallen pottutavaraksi?
Subject: VS: VS: VS: karhu pihassa
Date: Sat, 23 Jun 2012 12:48:36
Pottuun vain karhut ja karhunpojat!
Tässä linkki, jossa ilmeisesti sama otus on asialla. Kerimäelle
päin.
RIP
Lapista alas
pari kuva-arvoitusta
juhannuskisaksi ja kokkoleikiksi
**ps vastaukset nimimerkin suojassa juhannuksen aikana
.
.
On aika selkokielisen matkakertomuksen, marttamaisesti terapoivan. Tänään tulomatka, toisen kerran menomatka.
HETASTA ostimme tankin täyteen Suomen
kalleinta polttoainetta Enontekiö-traditiota ylläpitääksemme - tuntuu
mukavalta eli tekee kutaa kun kunnolla kirpaisee.
LEVILLÄ näimme Hullun Poron, tuon
juppien monotuspaikan. Ostimme Hilla Pontikkaa, siinä on kultahippuja
sisässä, näkyvät jos pulloa heiluttelee. Tuntuu jos maistelee.
SODANKYLÄSSÄ oli menossa filmifestivaalit. Taina
Elg ei hiippaillut raitilla, mukana hollywoodilainen kuului
olevan.
A TÄÄLLÄ
nähtiin matkan hauskin veikko - siis missä ja kuka ja arvioi, pitikö
tuokin patsas pystyttää?
B TÄÄLTÄ -
siis mistä?
suljettujen tehtaiden paikkakunnalta
ostimme Tehdasasusta erinäisiä vaatemyttyjä; toinen viipyi
kauemmin butiikkiostoksilla, toinen, tummempi ääninen meistä lauleskeli
sillä aikaa Justeerin laulua jossa Hulda
kyllä tietää missä kulloinkin on kulta RUMARELLUMARILLUMAREI.
KUUSAMOON kurautettiin melkoista haipakkata.
Rukan risteyksessä söimme tötteröjäätelön (vessaan
päästäksemme - iso tarve).
SUOMUSSALMEN pellolla Hiljainen kansa
oli saanut värikkään kesäpuvuston. Vilahti hetkessä ohi.
Hiljainen
oli kivinen kansakin Raatteen ristyksessä
itäistä rajaa ohikäydessämme.
KUHMOSSA alkoi
kahvihammasta pakottaa ja PAULA-tyttöä () jo
ikävä, vaan piitkän päivän kyttyrässä istuttuamme, kauhistutti nousta ja mennä
baariin samaan asentoon istumaan. Eivätkö ne baarinpitäjät tosiaankaan
ajattele, että moni haluaisi seisten selkää suoristaen kahvinsa hörpätä. Tuolittomia
korkeita baaripöytiä johonkin nurkkaan, kiitos!
Istuimme
kiltisti kyttyrään ja joimme. Anteeksi mekastus.
NURMEKSESSA oli matkaa taitettu jo reilut kellon
ympyrät.
JUUASSA ennen Kolin risteystä oli pakko
nauttia kahvit, jotta viimeiset yön virstat silmät auki pysyisivät: ei kun
linkkuun pöydän taakse kuuliaisesti pöydän molemmin puolin. Ankara lunssa
kaiveli pesää matkalaisten henkitorviin ja kaikkiin pesäkkeisiin. Ja koska oli
jo baarin sulkemisaika lähituntien juttu, hyvällä syyllä voi napsaista
mukaansa Hesarista lisäriesakseen uusimman Auliksen, nro 2697.
JOENSUU nukkui, Pielisjoki virt... hetk...asi
- vielä tunti niin tonni täynnä ja puolilta öin perillä, missä kotimies-Lempi
venytteli oven takana yöpuullaan hyvin kylläisen ja aluksi kyllästyneenkin
näköisenä.
Selkeästi: Hyvää mittumaaria - kaikille teille!
**ps muista se kuvakisa
Viinan
kanssa
21.06.2012
- 13:00 | hikkaj | Matkailu, KIRJALLISUUS
läträämässä juhannuksen alla Luosthoakin ylempänä
.
.
Toisella kirjahyllyllä, nyt jo pohjoisessa, törmäsin toiseen yhtä intiimiin kirjaan kuin mitä eilen Erkin Kirstistä kerroin.
Se oli siellä hitossa, Hetassa, tuhannen kilometrin päässä. Turhan kauas olivat läheisimmät naapurit asumaan karanneet. Käsivarren Lappiin, missä aurinko unohti päivystysvuoronsa päättyneen ja yölläkin paistaa porotteli ylätaivaalla. Mikäs meidän oli käsivarret punaisina puna-Louhea seinään pensselöidessä.
Sateen sattuessa toki istuimme sisällä. Minä oikein kiikkutuolissa lukien talon kirjahyllyn kirjaa. Vainu nykyisin on kohdillaan: käsisilmä etsii ylen vaivatta parhaimmat palat. Nimetöntä kertojaa luin ja koska naisihminen kertoi niin hyvin, niin ääneen luin koko maalarisakille yhdellä kiikkutuoli-istumisella kahvin päälle.
Vaikuttava kertomus alkoholisti-isän peli-, riiuu-, velkahelvetistä. Tytöstä joka kärsi, mutta joka vartuttuaan häpeämisen hetkien alta vääntäytyi voiton puolelle.
Tosi tarinat ovat kiehtovia.
Elämä on kova ja kiehtova. Vastoinkäymispainia kaikin mahdollisuuksin.
Tämä tyttö selvisi siitä sylipainista, pääsi ammattiin, johon halusi ja löysi Suuren Rakkauden, jota riitti kuolemaan saakka. Melkein kuin sadussa, mutta nyt tässä oikeassa elämässä.
Samassa kirjassa oli monta monta muutakin tositarinaa, mutta ne jäivät lukematta, koska maalaamaan tänne tuhannen kilsan päähän oli matkustettu eikä lukemaan. Eivätkä ne muut niin kiinnostaneetkaan, koska vain tuo kertoja oli talonväelle tuttu.
Ja maalaaminen kiehtoi enemmän. Sateen jälken - Lapin lumossa.
Erkin Kirsti
20.06.2012
- 13:00 | hikkaj | rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, Local, KIRJALLISUUS
äidit nuo väkevät
.
.
Lomalla etelässä törmäsin vierailla kirjahyllyillä mielenkiintoiseen kirjaan, jonka ahmaisin hyvällä ruokahalulla iltasyönnillä läpi. Täytti.
Erkin Kirstistä kertoi, suomalaisen naisen ja perheenäidin taipaleen lapsuudesta haurastuvaan apua tarvitsevaan vanhuuteen. Tavallinen tarina elämän kiertokulusta. Läheisille ainutlaatuinen, tutuille mielenkiintoinen - kaikille koskettava.
Erkin Kirsti. Niinhän kutsuttiin kylillä merkittävien miesten mukaan perheen jäseniä, vaimoja ja lapsia: Kustin Aino, Jannen Vessi, Lassin Rami, Niilon Joke, Erkin Ape ...
Erkki jos kuka oli huomattavia kylän miehiä: taksi, paloauto, ruumisauto liikkuivat miehen käsissä. Ja se huomattiin.
Vaan sankari oli kuitenkin Kirsti, seitsenlapsisen perheen koossa pitävä voima.
Että on Irmeli soman kirjan lähisuvulleen koostanut ja kirjoittanut - minkä huolenpidon suku äidin loppuelämälle järjesteli tässä hylättyjen vanhusten valtakunnassa! Noinhan sen pitäisi mennä, vaivalla ja rakkaudella.
Vaan tämän enempää en tohdi kertoa, en edes kirjan nimeä, koska luin sitä vierailta hyllyiltä vähän niin kuin salaa; jos lienee teos enemmän oman lähipiirin helmi - hieno ja peittelemätön.
Vaikka olisi siinä historiallista luettavaa isommallekin piirille.
Teitpä
tempun!
10.06.2012
- 13:00 | hikkaj | hyvinvointi, rakkaus, koti, Työelämä,
facta, lapsismi, voe mahoton!, RAIKU
perilliselle, etelän tuliainen, matka jatkuu ylemmä jo huomenna
.
.
LEX - lucky man
-
Pelkele!
Omin
sanoin
kiitit
puurostasi.
Mummo
naurusuin kertoi.
Perjantaina paremmaksi
pistit.
Pelké!
20 ja 12 tai
12 ja 20
Siinä raikuilun vuoden 2012 tarkennettu, toki vain ohjeellinen,
tavumääräsääntö; joskus voi lipsahtaakin.
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin
kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta.
Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan
vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa
puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina
tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)
Hirmusen
iso mänty nurinniskoin
07.06.2012
- 13:00 | hikkaj | Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, lapsismi
oikea pluspuiden pluspuu
.
.
Sen kimpussa tässä ähelletty pienellä dolmarilla. Tuulee järveltä, missä toinen meistä soutaa katiskaa kokemaan onkimaan, toinen siis sahata nilppuaa lyhytteräisellä hirmusen isosta männystä tyvestä alkaen uunipuita. Että pelotti katsoa huojuvaa puuta joka ulettui vast'ikään melkein taivaisiin ja joka nyt antautuneena, mutta yhä ylväänä, maata retkottaa hupaisemmat puut tallattuaan kankaalla tajuttomana.
Hyttysiä
hyrrää jo riesaksi asti vaikka tuulee.
Vaan
isompi riesa makaa repo rankana siinä maassa, käsiteltävänä, leikattavana,
pätkittävänä.
Sen
hermot on katkaistu, vesisuonet poikk'lyöty, sen jalat jäivät syvälle
maahan.
Se
on amputoitu, tapettu.
Oli se hirmusen iso ja pelottava. Vaan noutaja tuli sillekin: siinä se nyt rötköttää aivan aikuistenoíkeesti tantereelle tainnutettuna.
Sen kohtaaminen vastustajana pelotti yhtä paljon kuin Granlundin Mikkeä, 175 cm, Mertarannan mukaan, slovakki Charan, 2,1m, kohtaaminen: "Mikä on tuo hirmuisen iso mies joka seisoo tuossa maalin edessä ja se minun pitäisi niitata, ovela olla ja ohittaa se. On, on. On se HirmuisenIso Mies!"
Siinäpä makaat rötköllään, Kolossi! Enää et pelottele huojunnallasi pienempiäsi. Palasiksi sinut kynin: katkon oksat, nekin muita puita pitemmiksi ojentuvat, siivuttelen jalkopääsi. Et kehno nouse enää kohisemaan suhisemaan, yössä pelottelemaan, kuuta peittämään ...
Uho yltyy kimppuun hyökänneessä; se on Gulliver ja minä rinnalla Lillipee. EI vaan se on KYKLOOPPI ja minä Odys, kohta ei sinua ole, hotka. Kärvenny!! Nyt grillataan!
Bensa palaa. Neljän metrin korkeuteen, nyt vaakapituuteen, päästessäni, se ottaa viimeiset konstinsa käyttöön, vielä yrittää hanttiin laittaa, tyvetön jalaton puiden Puu. Kirskahtaa saha, tärisee puun lihassa. Painuu. Pomppii ja hidastuu, savuaa ja pärisee, tukkeutuu. - Puuko nauraa, vieläkö kehno vallan ottaa? Saha lopettaa painumisensa, pomppimaan jää puun sydämeen. Lihan sijasta on kohdannut murtumattoman luun? Kirskuu ja kirahtelee. Käy viimeisiään kone? Lopulta savun seassa retkahtaa pölkky maahan, samassa sammuu saha.
Pyöritän pökkelön kannon luo; viimeinen puolustusviritelmä näkyvissä: kolme neljäntuuman rautanaulaa syvällä sisuksissa kuorten kätkeminä, kaarnan alla rautalankaa. Koko rykelmä katkenneena!
Vaan nyt oot vait' ja vainaa!
Tämä
Odys kerää kampeensa ja huutaa järvelle katiskan kokijaonkijalle.
Pian
ollaan yheskoos'. On korkea aika lähteä nyt kun Kykkis nukkuu:
koskaan tiedä kauanko makaa, joko viimeisen huminansa
näyttänyt.
Pakoon potaltaa O kamppeineen kaikkinensa, tulee sitten takaisin kun saha on taas kondiksessa ja terä terävänä tihutöille, silppuamaan suurempansa.
Pakenee
ensin lämpöiseen etelään ja sitten pohjoisen yöttömään yöhön, Aavasaksan
taa.
Palaa
juhannusviikolla asiaan.
Pärjäilkää!
Kuin
hauki kaislikosta
06.06.2012
- 13:00 | hikkaj | koti, Sijoitus/kauppa, liikenne, lapsismi
perinnönjako aloitettu
.
.
Lähti Latukka tallistansa otsikon mukaan. Tai kuin pakolainen vastaanottokeskuksesta.
Neljä vuotta oli odottanut levossa tilaisuutta. Nyt se tuli. Kartsa-korjaaja kurvasi pihaan, kengitti uuden akun ja loihe: " Paapas pyörimään!"
Ajonestopiippaus pois - semmonen vehe venäläisessä unelmassa! - ja starttaus.
Hurahti.
Ens'heppuulla.
- Käypikö se?
- Käypi. Se.
Lähti kehno, vaikka pöly peitti pellit ja akkunat ja renkaat litussa siinä kyhjötti. Vaikka mikäs oli lähtiessä kun oli suoraan katsastuksesta neljä talvea takaperin siihen nokka edellä asettunut. Hyvä sen oli ollut seistessä: paikat kunnossa kalliin huollon jäliltä. No oli sillä kuukausi ajettu silloin kesällä ennen seisontaa, jos tarkkoja ollaan.
Pois kuletettiin auto Kartsan korjaamon pukille.
- Katastuskuntoon?
- Pakokaasumittaukset ja kaikki.
E-en. En minä sitä itelleni enää, hutero. Pyörällä ajan tai jalan.
Pois annan ennen kun käypi niin kuin Nissisille: yhtenä päivänä oli uutuuttaan hohtava auto seissyt lossisuoralla ja keskellä tietä tietysti. 'No Marttihan siinä Leilan kanssa', oli naapuri tuumannu ja pysäyttänyt oman pelinsä. "No mikäs se teillä?" kysellyt. - Kun ei tämä liiku, vaikka miten vaihetta vaihtaa, sanonut siihen Martti. "Se kuulkee pittää ensin panna käymään" oli kuulunut naapurin neuvo.
Pojalle tästä autoa lahjaksi tuunataan, perinnöksi annan, vaikka valmistujaislahjaksi; kovan työn teki, isästään pitemmälle luki, etevämpi on. Palan itestäni siinä lohkasen. Ottaa ja vaihtaa sitten jos ei kantti kestä Latukalla körötellä taikka jos ei joka paikkaan kiireessä ehi. Ja voipihan olla, että on uskottavampi asiakkaiden silmissä jos vaikka rinkelimersulla ilmestyy asioita hoitamaan.
Ja uskaltaa sitten kalliimmin rokottaakin asianomaisia, kun on näyttävämpi peli alla.
Ämeriäkkylässä
kaikki enemmän kuin hyvin
06.06.2012
- 07:07 | hikkaj | Politiikka, Sijoitus/kauppa, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, Local, lapsismi, huikopala
Ajankohtainen kakkonen eilisillalta
.
.
Paikallisista vain yks eppäilee*
vahvasti
-
pitemmän päälle.
vrt.
pörssiyhtiöiden jalomielisyys *(vaikkei
sais) ;) >>
Hallitsetko
äitimme kielen?
05.06.2012
- 13:00 | hikkaj | nokkeluus, lapsismi, voe mahoton!
onko sinusta ylioppilaaksi -testi
.
.
Tiedonpolulle kun on siirrytty, eläketietäjäpalkinnot kärsitty, niin menköön tämäkin samaan syssyyn eli särkyyn: HS:n äidinkielen ylioppilaskoetesti - meniköhän tuossakaan yhdyssanarykelmä ihan kohilleen? Kuulemma Karjalan kannaskin kuuluu kirjoittaa Karjalankannas, muttei venäjän kanssa, vaan näin: Карельский перешеек.
Tässä kisassa jäi palkinnoksi onneksi vain kysyvä mieli ja eximia.
Näiden muuttuvien kielen huollollisten kikkojen kanssa saa olla varpaillaan koko ajan kuin myös yleisen yhteiskunnallisen ilmapiirin kanssa: ikänsä neekeristä ja mustalaisesta, sen kummempaa pilkkaa tajuamatta, puhuessaan ja kirjoittaessaan ups! yhden äkin huomaakin ettei noin saakaan asiaa ilmaista, sanottavaansa sanoa. Rasismia kuulemma onkin, ja olet pääpiru.
Nöyrästi sitten, mikäs siinä jos niin on, on valmis mukautumaan jonkun jossain sopimaan asiaan. Jos jokin on loukkaavaa, niin ymmärrettävähän se on ja ruotuun on juurikin helppokin asettua. Juurikin - niinpä!
Ja tässä malliksi virkkeitä testistä:
Toimintamme on laajentunut jo peräti
11:lle paikkakunnalle.
Häyrynen valittiin OP-Pohjola -ryhmän toimistopäälliköksi.
Kerhohuoneistoa ei oltu siivottu aikoihin.
Maisa oli iloinen saamastaan palkankorotuksesta, ja päätti varata lomamatkan.
Häyrynen valittiin OP-Pohjola -ryhmän toimistopäälliköksi.
Kerhohuoneistoa ei oltu siivottu aikoihin.
Maisa oli iloinen saamastaan palkankorotuksesta, ja päätti varata lomamatkan.
Pekka oli hyvin tyytyväinen saamastaan
palkankorotuksesta.
Eka
satsihan meni oikein, mikäs siinä, eli väärin kaikki. Pekka myös,
vaikka palkankorotus tulla tupsahti siinä missä Maisallekin.
Maisalla
on kuitenkin eri virhe kuin Pekalla: pilkkuvirhe.
Olisiko
Pekka väärin sen takia että palkankorotus jäi liian pieneksi? Koska mikään
johtaja Pekka ei ole, niin korotus lie jäänyt mitättömäksi - ei
bonuksia, ei optioita ei mitään ylimääräistä höystöä.
Ei
vainkaan, vaan kuulemma pitää olla tyytyväinen/tyytymätön saamaansa
palkankorotukseen. Iloinen saamastaan palkankorotuksesta
saa olla, mutta tyytyväinen ei!
No
jo on!
Toivotankin
teille hauskoja hetkiä kielikieppipelin kanssa!
Kokeilkaas,
onko teidän päässänne pitelemistä, teistä hatun
kantajaksi, ylioppilaaksi.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Testaa+kielitaitosi+HSn+%C3%A4idinkielen+ylioppilaskokeessa/a1305572080547
Kaipa
sitten on ruvettava vonguttamaan ratiota
04.06.2012
- 13:00 | hikkaj | koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, lapsismi,
voe mahoton!
tivoli kotona, ääntä piisaa
.
.
Vaikka
ei niinkään ois hotsittanu. Kohan joutessani näpeltelin.
Niin
eikös kohta tullu maili:
Onneksi olkoon!
Olet
voittanut Teksti-TV:n Eläkevisailussa Tivoli Audio Model One -radion.
Olen
eläketietäjä. Ei muuta kuin nappulat kaakkoon!
Olisitteko
muuten te tienneet?
1. Suomalaiset saavat eläkettä
keskimäärin
a) 925 e/kk
b) 1415 e/kk
c) 2200 e/kk.
a) 925 e/kk
b) 1415 e/kk
c) 2200 e/kk.
2. Eläkettä kertyy
a) kaikesta työstä työntekijän täytettyä 50 vuotta
b) vain vakituisessa työsuhteessa tehdystä työstä
c) kaikesta palkallisesta työstä työntekijän täytettyä 18 vuotta.
a) kaikesta työstä työntekijän täytettyä 50 vuotta
b) vain vakituisessa työsuhteessa tehdystä työstä
c) kaikesta palkallisesta työstä työntekijän täytettyä 18 vuotta.
3. Myös opiskelusta kertyy eläkettä
a) opintoviikkojen mukaan
b) jos kyseessä on ammatti- tai korkeakoulututkinto
c) kaikista tutkinnoista.
a) opintoviikkojen mukaan
b) jos kyseessä on ammatti- tai korkeakoulututkinto
c) kaikista tutkinnoista.
4. Eläkettä ei kerry
a) oman alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidosta
b) ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta
c) vapaaehtoistyöstä.
a) oman alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidosta
b) ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta
c) vapaaehtoistyöstä.
5. Kannustinkarttuman eli ns.
superkarttuman saa
a) 60 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä
b) 63 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä
c) 68 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä.
a) 60 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä
b) 63 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä
c) 68 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä.
Perheeseen on tullut uusi ääni ja samalla keskustelun aihe, se menee näin:
- Paa pienemmälle!
- Suhisoo.
- Ei oo kohallaan.
- Mikä se ois se paikallinen Kerimäiltä?
- Ysiseiskaseiska.
- MHzkö?
- Taikka ysiysikuus.
- Se on Koli, se on aika kaukana. - Mikä se on sen
Pohjois-Karjalan ration taajuus Kerimäiltä?
- 97,7 MHz.
jne
Tarkan
jos ominkin silmin
03.06.2012
- 12:00 | hikkaj | lapsismi, KIRJALLISUUS, KILPI-Salama-LEHTONEN
Joelia
.
.
Ynnäilen: 25-vuotiaan Joel Lehtosen takana neljä kirjaa
- Kalevalan mittaa vapaasti myötäilevä PERM, verinen
tarina, jossa hyvyys heikoilla
- PAHOLAISEN VIULU, 'romanttis-realistis-raakalais-juttu'
Lehtosen omin sanoin - kääntää selkänsä yhteiskunnalle
- VILLIssä lukkari selvittää ihmisen osaa: 1/3 suvulta
perittyä, 1/3 kasvatusta, loppukolmannes omassa vallassa.
- MATALEENASSA löytyy äiti
Pekka Tarkan puntarissa, Joel Lehtonen I. Vuodet 1881–1917 Otava 2009, Joelin ensimmäisten yritysten taso on kypsymätöntä: "Vielä on matkaa kypsyyteen, joka tuotti Lehtosen parhaat teokset."
Eikä
taiteellinen kunnianhimo ollut tuossa vaiheessa motiiveista ensisijalla, vaan
raha, jolla ostaa sukulaisille asuinpaikka, se Inha, se Putkinotko.
Joel
teki käännöstöitä, toimi lehtimiehenä Lahdessa, muokkasi kansansatuja
Tarulinnaan, juopotteli - kuinkas muuten -, rakastui toisen miehen vaimoon
Sylvia Avellaniin, jolle kirjoitetut kirjeet on vuonna 1969
julkaistu nimellä Putkinotkon herra.
Luen Mataleenan ja luotan Tarkkaan, jätän nuoruuden tuotannon, pikkuisen omatuntoa nipistellen väliin. Tuttuun Putkinotkoon palaan myöhemmin, samoin kerrattava on myös Kuolleet omenapuut. Siitä sitten Rakastunutta rampaa ja Lintukotoa, kunhan Lehtosen viimeiseksi jäänyt muhkea Henkien taistelu on taisteltu loppuun (kuudestasadasta sivusta jo parikymmentä tarkk'luettu) - sivistykseen? pettyneen miehen tilitys turhanpäiväisyydestä, so. elämästä?
Toivottavasti
se taistelu ei kellistä lukijaansa, vie työllä ja tuskalla hankittua
positiivisuutta tuhkana tuuleen, polta lukijansa näppejä; pahalta tosin näyttää,
kun katsoo Lehtosen ihanteiden puutelistaa: usko, rakkaus, toivo ja
hyvyys!
Tahtoo
vaan jytäkämpi, säilyvä kirjallisuus sellaista sorttia olla.
Valitettavasti.
No katellaan rauhassa, mikäs tässä valamiissa mualimassa, sillä onhan JL myös huumorimiehiä.
Siis rohkeasti Henkien taistelun, missä maalaisnuorukainen (kuin tässä tapauksessa myös maalaiseläkeläinen, kansakoulunopettaja-hum.kand.) joutuu/pääsee näkemään kaikkein arvostetuimpienkin henkilöiden kaikkein naurettavimmatkin ja salaisimmatkin paheet pulakauden ja kieltolain Suomessa.
Matkaan! Olettehan valmiit - mottona vaikka: jouluna haavoittumatta perillä!
"Tarkoitukseni on
näytellä hänelle sitä, jota ihmiset eräällä tavalla ylpeillen sanovat
elämäksi, ikään kuin filmissä, jossa sensuurin sakset ovat käyneet, se vain
erona, että minä leikkaan pois v a a r a t t o m a
t kohdat, hiljaiset, siivot ihmiset, ja sinkautan heijastimesta räikeän
valon keskoslaisten ja mallikelpoistenkin viallisiin puoliin."
Joel Lehtonen: Henkien
taistelu Otava 1933
Kuningas
Kaiku-leikissä mukana!
02.06.2012
- 13:00 | hikkaj | uutiset, lapsismi, LAUANTAISEURA
uskokaa tai älkää - ottakaa tekin osaa kilpaan, niin katotaan kuka on kunkku!
.
.
Ensin tietenkin esitin Hänen Kuninkaalliselle korkeudelleen mitä lämpimimmät onnentoivotukseni Loreenin Euroviisu-voiton johdosta ja kyselin kuinka Estelle jakselee, ettei vain olisi koliikkivauva, joka rääkyy koko ajan ja huutaa hejasverigeä.
XVI oli pyytänyt päästä mukaan tänään pelkästään Lördagssälskapetina kulkevaan seuraan. Ja koska oli pelkästään ilo ja suuri kunnia järjestää tämänkertainen kokous, kelputin paikalle ainoastaan omat kutsumani. Eli kuninkaan lisäksi kilpapulpetissa istuivat Voksi, Jussi ja Vanhis. Mats-kuoma pyrki ja pyrki vaan 'mäne kottiis, hus!' sanoin hätistelin hänet ulommalle, ystävällisesti toki.
Koska kuninkaan suomenkielen taitoa epäilin ja yleensähän on tiedossa hänen, ja koko Bernadotte-suvun, sanasokeus, mikä taas ei millään tavoin älykkyyteen liity, mistä entisenä erityisopettajana hyvin olen perillä, en puuttunut lingvistisiin probleemoihin millään tavoin.
Toki lämmittelimme tilannetta tilannekatsauksin tämänhetkisestä maamme tilanteesta, joka on sittenkin huomattavasti parempi kuin Pietari Brahen aikoihin, jolloin viimeksi kuninkaallisia, tahi ruotsinkielisiä aatelisia ylipäätään, itäisen Suomen salomailla on liikkunut. Vanhis kertoi Varsinais-Suomesta Rauma-Poriin saakka, Voksi jatkoi siitä pohjoiseen Suomeen aina Ultima Thuleen saakka Vaasat Oulut luetellen, Itä-Suomen nykytilan käänsi Jussi kuninkaan silmien ja korvien ymmärrettäväksi.
Sitten laulettiin kansallislaulut, ruotsiksi. Tässä vaiheessa tuli mieleen että kehno kun en älynnyt kutsua paikalle Kareja, KR/kav. Mats-kuomaa en ilennyt hakea takaisin koska sen verran kaltoin kuitenkin olin häntä kohdellut.
Siitä käynnistyi totinen taisto, oikeastaan totinen vain pöydällä olevien juomien takia. Kuninkaan pyynnöstä rajoituimme roomalaisiin.
Koko viikon olin pohtinut mahdollisimman yksinkertaista kysymystä, johon vastauksen hakeminen ei silti liian yksinkertainen toimenpide saanut olla, koskapa siinä tapauksessahan olisin osoittanut kuninkaan päättelykyvyn aliarvioimista. Raaputin taululle kysymyksen kaikessa yksinkertaisuudessaan:
7na
Ei mitään muuta. Ääneen lausuin: - Vilken substans? Vad dryck?
Tässä vaiheessa tarjoilijoiden koputettua oveen oli vuorossa tekninen aikalisä eli pitkä kostea päivällinen, joten jouduimme keskeyttämään kisan heti alkuunsa.
Jätämme kilpailijat rypemään päivällisensä kimppuun ja palaamme asiaan kunhan asiat etenevät ja osanottajat selviävät ateriastaan.
Jäämme
odottamaan vastauksia muilta tahoilta, so. sieltä teiltä.
Toivomme
runsasta osanottoa och närvaroa.
Kiitos,
tack.
Saima
01.06.2012
- 13:00 | hikkaj | MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, lapsismi,
LEHDISTÖ
alumnitrin ammattilehti
.
kuva Saima
2/2012
.
Taas se ilmestyi, Saima-rakas, joten on aluminkolumnin aika. Mutta koska on kesä ja yliopistoilla joutokäynti päällä, tyytykäämme kevyempään otteeseen ja jättäkäämme syväanalyysit syksymmälle.
Niinpä ohitamme suosiolla mielenkiintoisetkin: Työpaikkakiusaajat (Kiusaaminen on usein vain pieniä ilmeitä ja eleitä, harvoin edes sanoiksi puettua toimintaa); Lasten ja nuorten narkolepsia (Narkolepsia on fyysinen sairaus, jossa valvetilaa sääteleviä oreksiinisoluja tuhoutuu); Kakkostyypin diabetes; Opintojen keskeyttämisriski kolminkertaistuu; Globaalin lämpenemisen hidastaminen (Jos ilman sulfaattihiukkaspitoisuus kasvaa, ilmasto viilenee).
Kirurgi muuttuvassa maailmassa on myös sivuutettava, vaikka sekä kuva että sivuingressi kuinka kiinnostaisivat: Simulaatio-opetuksen ansiosta lääkärillä on tekniikka hallussa jo ensimmäisessä oikeassa leikkauksessa.
Ei auta, luvattu mikä luvattu! Siis kevyesti kesään.
Otamme ilon irti kahdesta kevyemmästä päästä: Tutkijan elämää kiireestä kantapäähän, kuopiolaistunut amerikkalainen apulaisrofessori Crispin Pierce saa tanssista virtaa työhön; mies vie Yhdysvaltoihin palatessaan palan Suomea mukanaan - nimittäin suomalaisia hiuksia. Mitä yhteistä on Jeesuksella ja stand up -koomikolla? professori Lauri Thurén kysyy ja väittää että heidän tarinankerrontatekniikkansa on samanlainen.
Jopi N
/Saiman kuva
Ja
katopas, katopas: Hilkan ja Pekan poika Nymanin Jopi on
jossain vaiheessa ylennyt professoriksi: " -
Yliopistoon on vuosien varrella muodostunut ihmistieteellinen eläintutkimuksen
verkosto, kertoo Jopi Nyman filosofisen tiedekunnan humanistiselta
osastolta." " - Ihmiselämästä on tullut valintojen projekti,
jossa eläimen roolina on tulla osaksi valintoja ja identiteetin rakentamista,
sanoo Nyman, joka tutkii eläinsuhdetta muun muassa kirjallisuuden
hevoskertomusten kautta", kertoo Saima.
Hyvin tuntuu
Jopi sujahtaneen yliopistolliseen ilmapiiriin kielikimurantteineen. Vasta
pikkunaskalina nenä kirjassa kiinni kyseli pönttöuunin kyljestä kaiken
maailman avaruudellisia asioita siellä Kitteen perällä. Kunhan ei nuo
hevosasiat olisi kodin perintöä, ravin ja ratsastuksen ilmapiiristä ...
Siinäpä Saima 2/12 Itä-Suomen yliopiston lehti obduktoituna. Ei mitenkään mätä tapaus.
Kun loppukaneetiksi vielä liitetään Kalenterikutsu huumoripäiville niin jo pätee [pättöö] !
oma kuva
"Huumorin tutkijat koolla Savonlinnassa 2.-7.7.
HUUMORIN KANSAINVÄLINEN
kesäkoulu ja symposium kokoontuu tänä vuonna Savonlinnassa. Pääjärjestäjät ovat
ISHS:n ( The International Society for Humor Studies) presidentti,
Professori Willibald Ruch sekä Itä-Suomen yliopiston
professorit Seppo Knuuttila ja Pirjo Nuutinen.
Viikon
aikana keskustellaan alan johtavien tutkijoiden opastuksella monitieteisesti
huumorin perusteorioita, tuoreimmista tuloksista sekä huumorin tutkimuksen
identiteetistä. Kulttuurin tutkijat pohtivat australialaisten, japanilaisten ja
kiinalaisten suhdetta huumoriin sekä suomalaisvitsejä. Esillä on myös
psykologisen tutkimuksen teemat, kuten positiivinen psykologia, huumorin
kokeminen ja dispositiot (esimerkiksi ggelotophopia) ja terveysvaikutukset.
Lisää verkossa: www.humoursummerschool.org/12/ "
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti