Sakun,
Temen ja Jeren seurassa eläkkeelle?
28.02.2010
- 12:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, URHEILU, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, Local, viimeinen savotta
6
3
.
VIIMEINEN SAVOTTA IX
Helmikuun neljäntenä sunnuntaina (+1C)
Ulkona on lörtsikeli, ensimmäinen keväähköinen
merkki. Pakkasukko on pistänyt pillit pussiin. Jokohan olisi eläkkeelle
siirtynyt monikuukautisen yhtäjaksoisen työrupeaman jälkeen?
Suomen jääkiekkoilijat, joista niin moni jo
ukkoiässä, väänsivät aamulla Slovakiasta olympiapronssin Vancouverissa.
Lehtinen, Koivu, Peltonen nappasivat neljännen, Selänne
komannen olympiamitalinsa, joten ikä vääjäämättä hätistelee
nämäkin pelaajat pikkuhiljaa eläkkeelle; Sotsi (Сочи) jää unelmaksi. Mahtaa
tulotaso tipahtaa melkolailla. Saanevatko latinlatia? Tullevatko toimeenkaan?
Toista se on meillä tavallisilla
taatelintallaajilla: tulotaso putoaa vain puoleen, tuskin sitäkään.
Mikäs meidän on porskutellessa lätkäjätkiin verrattuna!
Minäkin kolmenkymmenenviiden vuoden työuran
aikana olen tienannut noiden huippumiesten puolen vuoden palkan, vaikka
yhtään maalia en ole värkännyt enkä syöttöpistettä saanut; yhden penaltin
sentään vihelsivät. Hyvin on raha kaikkeen tarpeelliseen riittänyt, ylikin
jäänyt. Toimeentulo ollut vakaa ja työ mielekästä. Saa nyt nähdä kun
koulun ukset keväällä umpeutuvat, tuleeko palkkioksi käpälämäki vai eläke.
"Eläkeiän 'siirrolla' ratkaistaan
Sailaksen mukaan iloista ja positiivista ongelmaa: suomalaisten odotetun
eliniän kasvua" uutisoi Karjalainen viime lauantaina
20.2.2010. Viikko sitten, kuten muistamme, kävi Sailas kaupungissa kertomassa,
ettei voida puhua koulujen lopettamisesta, vaan on puhuttava kouluverkon
päivittämisestä - ikään kuin itse asia siitä muuksi muuttuisi: puolilasillista vettä on
puolilasillista vettä sanoipa sitten positiivisesti 'vielä puoli lasia'
tai negatiivisesti 'enää puoli lasia'. Sanakikkailua, tosiasian
kiertämistä.
Omia työhaluja tässä puntaroidaan: siirtyäkö
vilttiin vai rynnätäkö kepin kanssa kentälle sohimaan - ja onko
valinta ylipäänsäkään omissa käsissä? Uutta kontrahtia tuskin ollaan
tyrkyttämässä. Aletaan Jutilan kanssa piippuhyllyllä pulskistumaan.
"Vuodesta 2005 viime vuoteen
62-vuotiaiden eliniän odotus nousi yli viisi vuotta. Järjestelmä ei kestä sitä,
että työuran määrä pysyy samana, mutta eläkkeellä oloaika kasvaa."
"Työnteko on jokaisen oma valinta", usuttaa valtiosihteeri
Sailas kaikkien valtakunnan päättäjien mukana ehdottomasti uran jatkoon.
Paikallisesti ja kollegiaalisesti ajatellen lienee toisin.
Katsellaanhan, kuunnellaanhan tuoko kevät
maalarin, muurarin ja hanslankarin lisäksi muutakin. Vai lopetetaanko huipulla
ja lähdetään Temen, Sakun, Jeren ja Villen kanssa kelpo seurassa
suosiolla syrjään ennen kuin viheltävät pelin poikki ja - poistavat vahvuudesta.
" - Ei
terveydessä ole vikaa, mutta ikä rupeaa hipomaan jo kurikoimisvuosia. Se on
mulla jo sama vaihe kun hevosella, joka kohta talutetaan karjanostajan
autoon." Päätalo, 1966: Viimeinen savotta
Kiprusoffin
arvokas maila
63
.
Jatkis. Edellinen osa: ei-kenen-tahansa-maila
(Ei tätä jaks käsitab eikä käsitel kui kielel jok on vaha sinpain.)
USA - Soome 6:1:
mäng tehti ära 13 minutiga! (18)
Õhtuleht
Online
26.02.2010 22:42
Soomlaste
ja eriti Miikka Kiprusoffi mängu algus oli katastroofiline. (AFP/Scanpix)
Kui Kanada ehmatas veerandfinaalis Venemaad šokkalgusega, siis USA oli Soome vastu veel märksa teravam.
Miikka Kiprusoff lasi sisse kõik, mis vähegi võimalik. Üheksa minutiga juhtis USA 3:0, Soome võttis aja maha. Kohe tuli 4:0 ja soomlaste treener Jukka Jalonen kutsus Kiprusoffi puhkama.
Aga teda asendanud Niklas Bäckström jätkas samas võtmes: kahe minutiga oli ka tema kaks litrit seljataha lubanud. Kui mängitud 12.36, näitas tabloo USA 6:0 eduseisu! Sellise uskumatu skooriga mindigi esmakordselt puhkama.
1:0 Malone (2.04), 2:0 Parise (6.22), 3:0 Johnson (8.36), 4:0 Kane (10.08), 5:0 Kane (12.31), 6:0 Stastny (12.46).
Teine kolmandik seisu ei muutnud. Selge on see, et kummalgi poolel huvi enam pole, sest vaja ka hoida jõudu vastavalt kulla- ja pronksimatšiks. Viimasel kolmandikul viskas ainsa värava soomlane Antti Nieminen (54.46) ja pisut ilustas seisu - 6:1.
Samal teemal
26.02.2010
|
Päässä
soi Caterina Valente tai joku muu
26.02.2010
- 19:00 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, koti, lapsismi, voe mahoton!
63
Kristina Bach + yms
Se on hirmu omituinen tämä ihmisen pääkoppa kaikkine muistumineen ja mielleyhtymineen.
Juuri äsken sytyttäessäni uuniin tulta alkoi kopassa täristä saksan kieli. Saksan kieli! - jonka opettelusta on sentään puolenvuosisataa ja jota koko elämänaikana olen tarvinnut käyttää ainoastaan kerran.
"Heisser Sand und Sein verlorenes Land, heisser Sand." lauleli joku iskelmätipunen pääkopassa kireissä housuissaan. Ja yhtäkkiä lopetti.
Hittoako se oli sinne kiivennyt! Pääkoppaani kavunnut? Ihmettelin ja selvästi näin tikkaat: kohotetun lankun jossa oli lyhyitä poikkipienoja tiheässä ylös asti ja sen päässä pitkä orsi. Ja kanankakkaa tikkailla. Ja taas raikui: "Heisser Sand und Dein verlorenes Land und Dein Leben in gefahr." Nyt oli sein-sana korvautunut deinilla: Hänen Sinulla. Pelästyin: minulle oli kehkeytymässä omistuspronominiongelma, minullahan oli miltei possessiivisuffiksiprobleema! Kamalaa.
Orren päällä - istuiko siinä joku kananen? Sitä rupesin sihtaamaan ja samalla mietiskelemään omistamisen probleemaa, että onko oikein että Laakkosella on kaikki, kun taas rämähti soimaan: "Heisser Sand und dein verlorenes Land, heisser Sand." Ja taas laulu loppui kuin seinään: Sand piste.
Toki minä pitkäsaksalainen nuo sanat tunsin vaan en aivan varma ollut, onko se hiekka maskuliini ja onko maa das. Ja miksei se tipunen laulanut että Mein? Koska minähän sen maan olin kadottanut, eikä Sinä eikä Hän.
Tuli oli syttynyt jo takassa iloiseen roihuun ja itse olin päässyt jo sohvan syliin, kaikessa rauhassa pötköttelemään, tulta tuijottelemaan, kun taas päässä pärähteli. Vähänkö jo harmillisesti ja kuin seinään törmäten: "Heisserrrrrrr Sand und dein verlorenessss Land heisserrrr Sand." Nyt oli vaihtunut laulaja, kanasen, tipusen tilalla veteli äkäisen akan ääni, vaan vieläkään en saanut selvää, istuiko siellä orrella kuka, kanako vai kukkoko kiekui; toisaalta otekin alkoi jotenkin kirvota, sillä niin kulahtanut oli laulajan ääni. Ei houkutellut kun ei mikään houkutuslin...
"Heisser Sand und ein
Verlorenes Land und ein Leben in Gefahr."
Nytpä alkoi selvitä: lintusia, kanasia tipusia, haahkoja istui orrella koko
liuta ja ne yhdessä vetelivät laulua joka alunperin oli
laulettu pääni ulkopuolella jo ajat ammon ja sen laulunhan oli
laulanut itse Caterina Valente!Suljin silmäni ja yhdyin kuoroon ja unohdin omistusriidat ja laulaa kailotin kompromissina kaikkia näitä ihan väärin mutta sinnepäin: meiner, deiner, seiner, unser, euer, seiner. Olematta ollenkaan varma että noinko ne taipuivat saksalaiset omistusmuodot. Kunhan saksalaisittain kaikuivat ja mahtipontisesti kumahtelivat kuin olutjuhlilla kaikin.
Kun uuni oli palamisensa palanut ja roihunsa roihunnut, lopetin. Laulut oli laulettu, pääkoppani vaikeni. Ja sitten oli varmistamisen aika - ja voi ihme mitä puppua olinkaan puhunut ja laulanut! Tämä nykyajan Google-jumala kertoi korutonta tarinaa tietojeni vajavuudesta:
- Mina Mazzini
+
MM
- Heißer Sand
Heißer Sand und ein verlorenes Land
und ein Leben in Gefahr.
Heißer Sand und die Erinnerung daran
daß es einmal schöner war.
Schwarzer Tino
deine Nina
war dem Rocco schon im Wort.
Weil den Rocco sie nun fanden
schwarzer Tino mußt du fort.
Heißer Sand und ein verlorenes Land
und ein Leben in Gefahr....
Heißer Sand.
Schwarzer Tino
deine Nina
tanzt im Hafen mit den Boys.
Nur die Wellen singen leise
was von Tino jeder weiß.
Heißer Sand und ein verlorenes Land
und ein Leben in Gefahr....
Heißer Sand und ein verlorenes Land
und ein Leben in Gefahr.
Heißer Sand.
On
meillä hauska täti
8
4
.
”On meillä hauska täti,
Tuo täti Monika
Kun täti menee torille,
On näky komea.”
Tuo täti Monika
Kun täti menee torille,
On näky komea.”
Ja ainakin pirtsakka
- tuota ikääkin kun on kertynyt.
Lasketaas.
· Syntynyt autonomian aikana Nikolai II:n hallitessa mahtavaa
Venäjän maata
· sodat kokenut
· elänyt tsaarin lisäksi
Suomen kaikkien 11 presidentin alamaisena – Ståhlbergista Haloseen
· kahdettatoista odottelee … Saulia mielellään
Palasi juuri
vuosittaiselta kolmiviikkoiselta matkaltaan Kanarian lämmöstä terve rusketus
kasvoillaan. Oli tänä vuonna joutunut matkalle kaksin, kun siskon kasikymppinen
tyttö ei ollut selkäkivuiltaan kyennyt Lapista laskeutumaan seuraneidiksi.
Ei voi kuin ihailla ja
ihmetellä hänen 94-vuotista charmiaan, pirteyttään ja elämänkykyään.
- Asuu Helsingissä.
Totta kai yksin tulee toimeen. Käy oopperassa, teatterissa. Kesäpaikassa hoitaa
kasvimaan. Kesällä pyörä tosin piti vaihtaa kolmipyöräiseen postireissuja
varten. Nyt pari talvea on jäänyt hiihto väliin.
Mitäs turhia kyselemään.
Kun läheltä hänen
olemustaan ihailee, värähtää, herää herkkä kunnioitus: edessä pöydän
ääressä istuu itse elämänkokemus, se mitä meillä muilla ei samaa määrää voi
olla, se jota oikopoluin ei kerry, ei kaupan ole. Sitä tässä keräilemme, itse
kukin reppumme täyteen hamuamme. Jotenkin tuntuu, että paitsi että hän
tuntee elämän, tuntee myös kuoleman paremmin kuin nuorempansa.
- En minä kuolemaa pelkää.
Sitä pelkään etten kuole suorin säärin, vaan jään vuoteeseen virumaan, hän vastaa kun kysymme.
Halu elää ja olla,
katsella nähdä, kuunnella, on säilynyt. Joiltakin ei elämän uteliaisuus
mihinkään katoa, niin kauan kuin henki kulkee ja pihisee. Eteenpäin on katse,
vaikka menneisyydessäkin katseltavaa riittäisi ja siellä rypeä voisi. Yhden
koulutarinan kertoo, kun ensin omiamme höpisemme ja entisten opettajien kovia
otteita ja häpäisyjä selvittelemme.
-
Minua se voimistelunopettaja ensin kutsui omalla oikealla nimellä.
Mutta sitten muutti sen Stiinaksi ja lopulta tympäännyttyään Miinaksi. Ja kun
kenkäni olivat pienet ja puristivat, otin isäsi kumiset terät, valtavan suuret.
Ne lonksuivat ja pitivät ääntä. Jokaisen voimistelutunnin alussa piti hypätä
samat liikkeet ja hypyt, niin ne kengät kumisivat ja päästivät monenlaista
ääntä. Se opettaja pilkkasi ja sanoi, että kun ’Miina hyppää niin lonkse kuuluu
yhteiskoululle saakka’.
Jos muutkin, niin oli se
Espanjan lääkärikin erehtynyt jokunen vuosi sitten vastaanotolla, oli
pyörähtänyt odotussalin ovelta pois ja tullut jonkin ajan perästä uudelleen
takaisin manaamaan kun odotussalista ei löytynyt vanhusta, jolle oli
varattu aika. Penkiltä ei löytynyt kuin terhakka naisihminen yksin odottamassa.
- Ai tekö muka olette se vanhus!
oli tohtori sitten epäuskoisena huudahtanut ja, tämän tultua parinpäivän päästä
kontrollikäynnille, kerännyt kollegansa ihmettelemään suomalaista vanhusta.
Tätiämme.
”Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin,
Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin.
Lalalalala...
Lalalalala...
Lalalalala... ”
Ja peppu heiluu näin,
Kas näin heiluu peppu
Ja peppu heiluu näin.
Lalalalala...
Lalalalala...
Lalalalala... ”
Ei
kenen tahansa maila
24.02.2010
- 19:30 | hikkaj | pahoinvointi, nokkeluus, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, URHEILU, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, kertakäyttökamaa,
lapsismi, voe mahoton!
65
.
.
.
Kimeä-ääninen nainen, joku Kristiina, kysyy juuri parhaillaan televisiossa jonkin kysymyksen hirmuseniso leveä maila pöydällä. Palkinnot sen kuin suurenevat! Naisen ääni ärsyttää: kaikeltakuulostavia sinne töihin otetaankin. Ja kaikennäköisiä turhanpäiväisiä kysymyksiä maksua vastaan esittävät!
Kukahan tuollakin mailalla jotain tekee! Pitäisikö soittaa mummon nimissä. Ja sitten jos voittaisi veisi mummolle mailan kun käydään katsomassa. Säikähtäisiköhän mummo? "Mikkään kepakko teillä on matkassa?" kysyisi mummo.
- Sait tämmösen palkinnon, televisiosta
laittoivat.
"Vai oikein semmosen laittovat mummolle televisiosta!" tuumisi
mummo, "no senkö hiittä ne siitä miule lähettivät?"
- Sie osasit vastata oikein kysymykseen.
"Vai osasin vastata oikein kysymykseen!" kummastelisi
mummo, "no mittään nuo miulta kysyvät?"
- Piti laittaa tekstiviesti.
"Miekö laitoin sähköviestin, näpyttelinkö ihan ite?"
mummo olisi ihan ölöllä yötä.
- Et sie ite näpytellyt, me laitettiin sinun
nimissä.
"Sitähän minnäi, kun ei miula oo kännykkeekää", huokaisisi
mummo helpottuneena ja jatkaisi: "Mikkään kapistus tuo on?"
- Se on Kiprusoffin maila.
"Vai on Sohvin maila!" hämmästyisi mummo uudelleen,
" vain emminä oo sillä ikinä nähny tuommosta kepakkoa."
- Ei se oo Sohvin maila. Se on Miikan maila.
"Kennenkä Miikan maila? Emminä tunne kettää Miikkaa. Vaan voishan
tuon laittoo rollaattoriin työntökepiks jos lumhankeen jiäp kiini. Sestos
sitten sillä", saattaisi mummo lopulta hyväksyä mailan.Joten olkoon menneeksi ja laitetaan tekstiviesti ihan pirruuttaan: on niillä mailassa toimittamista tänne etäs; olisi ihan mukava nähdä, millä kyydillä tulisi. Ei se ainakaan postilaatikkoon sopisi.
Patsaspuisto
KL-bloggaajille - joko ois aika?
22.02.2010
- 16:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, nokkeluus, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, kertakäyttökamaa,
Local, lapsismi, voe mahoton!
67
Velj'mies ihe
.Tuossa yhen viisaan kanssa patsastelimme ja pohdiskelimme patsasasiaa.
Kaikille vähänkin viisaammille on valettu patsaita vähän sinne sun tänne. Yhessäkin tuntemassamme pitäjässä on Esa Pakarisen patsas. Joku ehdotteli paikallisessa Karjalaisessa että samasta pitäjästä lähtöisin olevalle Kaasisen Sarille pitäisi rakentaa patsas Esa Pakarisen patsaan viereen, niin ei Severin tarvitsisi yksin hangessa palella. Me mietiskelimme että EI EI, eihän nyt herranen aika kenellekään niin nuorelle ja eläväiselle ihmiselle patsasta pidä laittaa. Nuoret ansioituneet elävät ihmiset voisivat itse ilmielävinä patsastella puistossa.
Että Jari Litmasellekin jo patsasta yrittivät keräillä, taisivat kuitenkin rahat loppua, kun mieheltä itseltään ei rovon ropoa herunut patsashankkeeseen - vaikka omasta patsaasta olisi ollut kysymys! Hän jos kuka olisi ollut patsaan väärtti. Onhan niitä patsaita turhemmillekin pystytetty kuten Juicelle Juankosken torille ja Mustalle pässille Olavinlinnan suulle, entäpä sitten Velj'miehelle Kuopion kauppahallin viereen tai Sven Tuuvalle Koljonvirran vahdiksi!
Meille tulikin mieleen että josko kokonaisen patsaspuiston perustaisi niinkutsutuksi turistirysäksi Niiralan tulliin, vaikka siihen radan varteen; sen tapaisen mikä Parikkalassa on kuutostien varressa tälläpä VeijoRönkkösellä. Siihen vois muokkailla meidän kaikkien Kauppalehden blogistien muodot koko kansan ihailtaviksi.
Ollaanhan me niin viisaita ja hyödyllisiä sekä paljon aikaansaaneita intellektuelleja, ainakin lehden mielestä, että 'hyvänen aika sentään' sanoisi Jope Ruonansuukin. Saattaisi onnistuakin, jos ei sitten syntyisi riita ja melske siitä kuka isoimmaksi patsaaksi pitäisi muovata eli kuka saisi patsastella johtavana patsaana voiman oikealla puolella.
Sven Tuuva (KL-bloggaajien
symboli)
Vasemmalla puolella musta oinas
linnan ja oikealla puolella amfiteatteri Severi Suhosen puiston
läheisyydessä.
Oman
koulun hiihtokilpailut
21.02.2010
- 12:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, URHEILU, vapaa-aika, koti, Local,
viimeinen savotta
68
.
VIIMEINEN SAVOTTA VIII
Helmikuun kolmantena sunnuntaina (-18C)
Eilen oli suomalaisittain surkuhupaisa
olympiapäivä Vancouverissa. Mäenlaskussa (suurmäki) kävi, Pekka Tiilikaista
lainaten, köpelösti ja meni mönkään kaikki, samoin miesten
yhdistelmähiihdossa (15 km + 15 km p+v).
Suurmäki
18. Harri Olli – viimeinen
toiselle kierrokselle mukaan selvinnyt 26. Matti
Hautamäki – 3:s ensimmäisen
kierroksen jälkeen
Janne Happonen – diskaus: liian suuri
hyppyhaalari
Janne Ahonen – keskeytti: kaatui
koehypyn, teloi polvensa
Yhdistelmähiihto
30 km
33. Lari Lehtonen
Sami Jauhojärvi – keskeytti vajaan 5
km:n jälkeen (56:s): keuhkoissa limaa
Matti Heikkinen – keskeytti 5 km:n
jälkeen (49:s): ’turha hakata päätä seinään'
Ville Nousiainen - keskeytti 15 km:n kohdalla (30:s): meni alta lipan, tuli
mahalasku
Mäkivalmentaja
J Väätäisen loppukommentti: "Meni niin perseelleen kuin mennä
voi. Koko paska."
Mäkivalmentaja ei valanut uskoa, ei antanut
toivoa, ei sanonut, että vielä tästä noustaan. JV oli naamioinut itsensä
pitkälippaisen lakin alle, naamaa ei näkynyt, leuka vain liikkui.
Tulee jostakin syystä mieleen koulumme
monivuotinen lakkauttamisprosessi - tiivistettynä. Sen verran sallittakoon
muistuma, säröksi. Muutenhan olemme jo kuivilla ja mukautuneet käytännön
realiteetteihin ja täysin rinnoin luomassa ja kehittämässä yhtenäiskoulua
kuntaamme.
Kun vielä kehumani ja kunnioittamani
mies, jonka veljellä on kesämökki pitäjässämme, kävi Joensuussa perjantaina
ikään kuin lausumassa vahvistuksen tosiasialle, Karjalainen 20.2.2010
"Valtiosihteeri Raimo Sailaksen
mukaan leikkaus-sana on saanut maagisia sävyjä. Hänen mukaansa esimerkiksi
kouluverkon saattaminen ajan tasalle ei ole leikkaamista."
Voimme käydä tarmolla uuden viikon tehtäviin
käsiksi; ohjelmassa näkyy olevan mm. keskiviikkona toisella
olympiaviikolla koulun omat hiihtokilpailut - ilman
kilpailupakkoa.
"En pysty erittelemään, onko
tunne, joka minun sisälleni tällä hetkellä tulee kortteeriksi, menneen
ikävöintiä vaiko tyytyväisyyttä. Totean kuin vieraan sanomana, että minun
puolestani saavat tästä lähtien niin isot kuin pienetkin puut jatkaa
kasvamistaan. Se on nyt peruuttamaton totuus ja siksi
käännyn..." Päätalo, 1966: Viimeinen
savotta
Pakkasenpanemat
ja löylynlyömät
20.02.2010
- 15:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, koti, liikenne
68
.
Viikon viimeisen työpäivän aamuna modernimpi mittari kirjahyllyssä näyttää -27,2. Mahtaa ulkoseinällä roikkuvaa anturia kylmä keljuttaa! Sota-ajan mittarin elohopea toisen ikkunaruudun takana on pudonnut varmuudeksi väijymään kolmeenkolmeen.
Jotenkin. Niin, jotenkin kyllästymisverbejä tukku. Mutta ei auta.
On karvahatun paikka, määrätkööt liikennesäännöt mitä huvittaa. Vielä tässä kypärä karvahatun päälle! Senhän olisi oltava taasan kokoinen. Pistäköön lainlaatija itse vaikka ammeen päähänsä.
Pyörä jäykistelee, muttei hyydy koska polkijan pohkeissa on pontta!
Vaan mitäs kuuluu päivällä puhelimesta: "Auto hyytyi puolessa matkaa. Liisa lorautti dieselin sekaan jäänestoainetta ja kutostielle pääsin ja siihen jähmettyi mersu." Oli se mersu sitten lopulta suostunut perille viemään.
Semmoisia rakkineita ovat autot. Toista ne ovat nämä pyörät! Tuovat varmaakin varmemmin päivän töiltä turvaan kotipihaan, minne Lempi Makkonen ei suostu sisältä töppöselläkään astumaan, vaikka vaatii ulko-oven avattavaksi. Vetää pari kuonollista pakkasilmaa sisuksiinsa, kiepsahtaa takaisin eteiseen ja työntyy - kotteroonsa kakalle. Häpeilee kyllä selvästi touhujaan.
Sisällä vedämme kuukauden tuhkat luukun takaa, ettei rauta-arina väänny ja pala. Toista sankollista lähtee lumelle levitettäväksi, jotta nilansyöjäjussin karva edes harmaantuisi jos ei pakoon ala pötkiä.
Leivinuunikin sietää lämmittää koska Hellinen lupasi yöksi neljättäkymmentä.
Vesihana korahtelee hyyhmää.
Tuhlaamme vettä, että ei jäädy, pesemme pyykkiä, vaikka ei tarvitsisi, huuhtelemme astioita. Tiskaamme. Lorottelemme vessassa vettä. Yhdessä Lempin kanssa.
Ja illemmalla - lämmitetään sauna!
Istumme Lempin kanssa lämpenevässä saunassa ylimmällä lauteella pitkään kauan ja hartaasti, koko tunti - joskus toista. Hangessa emme takuulla käy kierähtämässä, me miehet. Sen sijaan lyömme löylyä lisää ja myhäilemme että mikäettei.
Pyöritämme päätä kun Aikku ei voita eikä Jarin Virpi hiihdä ollenkaan, oudoksumme sillä eihän Vancouverissa pakkasen riesa vaivaa.
Tai oikeammin: Lempi ei pyöritä pyöreätä pöllönpäätään. Ei Lempi olympian kisoista piittaa. Lempi jää tunniksi yksin jälkilöylyihin ja loikkaa sitten lämmitetylle uunille pannumyssyn päälle loikoilemaan. Kyllä siinä jotkut muut telkun edessä puolihorteessa päätään pyörittelevät, nuo tutut naamat, pakkasenpanemat: mersukuski ja pyörälläpolkija.
Epäonnistunut
kohtaaminen
19.02.2010
- 16:00 | hikkaj | pahoinvointi, nokkeluus, hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, kertakäyttökamaa,
lapsismi, voe mahoton!
68
.
Huh huh, Heidi Montag ulkoilutti uusia rintojaan The Voice (viihde)
Selvä sukulaissielu, ks. oikean yläkulmakuvani yläpuolelta! Ei kun tarjottuun tilaisuuteen pus-ki-i niin kuin sika limppuun. Näin se menee eli seuraa nyyrikkimäinen toivon jättävä kertomus:
- Hello! Heidi, olette lähteneet
liikenteeseen!
- Hello! Sinä myös Ajatuksinesi, hauska
tavata. Läksin näine hyvineni kun on niin samperin hot.
- Niinpäs onkin. Eikös levähdettäs tähän
penkille ja annettas noiden kirmailla vapaina tuossa edessämme. Lasken
kaikki ajatukseni valloilleen.
- OK! Minä päästän nämä kaksi uutta
kaalinkerää niiden joukkoon. Varmaan viihtyvät toistensa seurassa. Siitä se
Soppa syntyy - kuten sanonta kuuluu.
- Niin luulen. Näissä on niin paljon
pitelemistä, näissä ajatuksissa aina. Tahtovat karkailla omille teilleen jos
vähänkin antaa löyttä.
- Niinpä tuntuu näiden uusien rintojenkin
laita olevan. Hikoilevatkin. Hellitän nämä melonit hetkiseksi vapaaseen
väljyyteen.
Heidi Montag, kuka lieneekin, riisuu puseron,
Hikkaj riisuu ajatukset. Melonit ilmestyvät ajatusten eteen. Ajatukset
meinaavat villiintyä. Viime tipassa Hikkaj älyää lyödä jarrut päälle,
karjahtaa niin että ajatuksen rippeetkin puikkivat häntä koipien välissä
kiltisti taakseen vilkuilematta päänuppiin. Samassa rytäkässä Heidin
rintapallerot ovat puseroituneet eivätkä näpötä enää silmien edessä.
- Ta-taisi käydä vanhaset. Tämä ensimmäinen
yhdessä ulkoiluttamisyritys vähän epäonnistua. Sorge.
- No ei masennuta. Jospa näillä kahdella
pallukalla ei ollut yhteistä kieltä ajatuslaumasi kanssa? Vielä. Kokeillaan
joskus toiste paremmalla ajalla. Ei pidä lannistua eka kerrasta, my honey.
Heidi on jälkimmäisen vuorosanan sanoja. Hän
päättää tämänkertaisen kohtaamisen, vilkuttaa
viehättävästi ja loittonee tavoittamattomiin.
Mutta, huom! - hän jättää toivonkipinän.
Erakoksiko
vai mikoksi?
18.02.2010
- 15:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, koti, liikenne
69
.
Olen aikonut ryhtyä erakoksi, heti kun saan tämän opetushommaurakan kunnialla lopetetuksi.
Vai lähtisikö sitten sittenkin hummailemaan, ottaisi mallia vaikka tuosta Lennun manaamasta Mikko Leppilammesta: hyppäisi humalassa paikallisella Mannerheimintiellä, kylän raitilla, Kirkkotiellä pirssin eteen ja taputtelisi konepeltiä ja möykkäisi, että ettekö te tunne, kuka minä olen.
- Minä ensin! huutaisin.
En tiijjä perhana. Kumpiko elämä olisi laiffii: erakonko vai mikonko? Saa nyt sitten nähä, vaikka kyllä vahvasti vetää erakkopuolelle.
Ajatelkaas:
Nouset aamulla ylös. Sytytät valkean hellaan. Keität kahvin ja pistäykset pihanperillä siinä kahvinkeittopuuhan lomassa; otat tullessasi laatikosta lehden ja puolille päivin nautit aamukahvista ja lehdestä.
Ei. En minä lehteä lue: keskenkasvuisten toimittajien keskenkasvuisia juttuja keskenkasvuisista ihmisistä (semmoisista kuin Mikko Leppilampi). Romaania minä luen, vien sen vaikka edellisenä iltana laatikkoon ja aamulla nostan sieltä kuin parhaankin yllätyksen; sitä luen ja hörpin kahvia puolille päivin. Sitten minä vaeltelen metsissä illansuuhun asti. (Mikkona pitäisi pistää ykköset päälle ja harata tukka sekaisin ja juoda pää täyteen ja yöllä reuhata ja oksentaa ja aamulla täristä. Ei. En minä mikoksi ala.)
Vaelluksen jälkeen puraisen iltapalasta, juon iltakahvit, ja juotuani juutun television ääreen.
Ei. En minä televisiota katso: huimien tekijöiden huimia ohjelmia huimista ihmisistä (semmoisista kuin Mikko Leppilampi). Romaanin minä otan ja luen sängyssä maaten välittämättä siitä mitä kello on. Oli mitä oli - aamulla ei ole pakkonousua ja lähtöä just sillä kellonlyömällä, millä aina on ollut olitpa sitten terve tai sairas tai nukkunut tai et. Yölläkin unien välissä luen ja aamulla sitten rikitän sen kahvinkeittotulen keittiön hellaan loimuamaan, käyn pihanperillä ja otan sen lehden, jota ei tilata ja joka ei tule sinne laatikkoon, mutta silti kopasen laatikkoa josko jakaja edes vahingossa olisi vienyt sen iänikuisen romaanin ja jättänyt lehden ... jotta saisin tietää onko se Nätti-Mikko taas hummaillut.
marco vaihtui mikkoon vappu pimiä suree
mikko riehui Helsingin yössä
mikko riehui kännissä
Mikko
à la Leppilampi
16.02.2010
- 14:00 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, kertakäyttökamaa,
LENNU, lapsismi, voe mahoton!
71
.
.
.
"Se on Terve!
Leppilampi ja Leppilampi, Mikko ja Mikko!
Tuommonen jonniijoutava vonkuja on nyt joka paikassa esillä - nätti poika
pilannut monta mukavaa tilaisuutta ilmestymällä laulaa lurittelemaan ihan
haista-hännän-lauluja. Oli uudenvuoden vastaanottajaisissa senaatin torilla ja
oli Euroviisuissa ja nyt on työntämässä nokkasa Juurströmin, toisen
hyvän, paikalle Tähtien kanssa tanssiin.
Muistatko kun ennen vanhaan aina oli telkussa
Kai Lind, Kai Hyttinen, Pentti Lasanen, Brita Koivunen ja muutama muu oi eikka
oi eikka esiintymässä olipa ohjelma mikä tahansa, no kirkonmeiningit taisivat
jäähä väliin. Pikkunen kaveriporukka teki ohjelmia ja toinen toisensa
ohjelmaan tunkivat ihtesä.
Nyt on sama tilanne tämän Leppilammen
kanssa, jonka kanssa en ala.
Nimim 'Telkku myynnissä' eli kevään
jatkista sulle!
Tuus
L"
Onpa ukko pimeänä ollutkin ja nyt vielä pimmeempiä haastaa.Tai jos se sitten on noin. En tunne koko miestä, tuota Mikkoa. Leppilammen kyllä muistan, mutta sehän oli Ala-Leppilampi, se Mikko joka törmäili panta päässä kun löi naulakkoon nuppinsa jossain isoissa kisoissa ennen estejuoksun starttia. Ja lopetettuaan taisi paisua aika tavalla.
Sitä Mikkoa kyllä kelpasi aina seurailla.
Niin
söpöä kun Everikki tuli välitunnilla opettajainhuoneeseen
15.02.2010
- 14:39 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, rakkaus, lapsismi, voe mahoton!, RAIKU
72
r
a
i
k
u
-
Ukkovarpaasta vuotaa ver'.
- MITÄS
TEHHÄÄN!
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksi kutsuttu, on supisuomalaista verestä runoutta. Runo sisältää n. 12 tavua joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä.)
Otsalamppua
ei enää koulumatkalla tarvita
14.02.2010
- 14:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, URHEILU, vapaa-aika, koti, liikenne, Local, viimeinen savotta
73
.
Helmikuun toisena sunnuntaina (-12C)
... Manninen ottaa illalla mitalin, ei kun
Hannu vie kullan Lodwickin nenän edes ... ... hiis kun on tiukassa
liima ...
Tänään sunnuntaina tässä hellan reunalla on aika
irrottaa lamppu kypärästä.
Talviko taittunut? Ei vaan pimeys. Helmikuu
sentään hädintuskin puolivälissä. Kylmä jää, pimeys pakenee. Valoisuus
aamumaisemassa aikaistuu, aikaistuu huimaa vauhtia: maanantaina vielä hamuilin
otsalampun nappulaa, perjantaina puoli kahdeksalta pyörän sarviin
tarrautuessani tekovalo olisi ollut pilkkaa.
Eipä silti: oma hohtonsa on ollut polkea pimeyden
ytimessäkin, kuin suojapeite päällä, omissa maailmoissa tähtitaivaan alla. Nyt
sekin turvapeite on tempaistu hartioilta. Enemmän alasti - kaikki. Ollaan
näkyvissä. Väreissä.
Tientukkona tallaamassa kiireisimpien tiellä.
Kolmisenkymmentä autoa vastaan ja parikymmentä
ohi ajavaa on aamujen arvo. Niiden valokeilojen pistot ovat pitäneet valveilla
tiellä polkijan, ja polkija herätellyt autojen kuskit: hittoako se tuokin
luupää keskellä tietä hortoilee! Vaan sitä samaa on miettinyt
minussa minävaivainenkin: enkö minäkin ole liikenne - eikö ne
lyhyet löydy!
- No ensi talvena on kaikki toisin.
Paremmin! huudan huomisaamuna lujaa Pötsönlahden tienhaarassa
Salokylälle päin ja sen kunniaksi nousen oikein polkimille seisomaan. Niin
lupaan tässä kun irrottelen kypärään syksyllä tarraamaani otsalamppua. - Tulkaa
kuuntelemaan vaikka.
Taikka Tikkasen korjaamon kohdalla varmaan
jo epäilen huutoani ja koulunmäelle saavuttuani, lasten ilohuudot kuullessani
... niin ... ei voi ajatellakaan ... Irtoaahan tämä lamppu, vaikka ruman läikän
jättää kypärään. Kai se ajanmittaan kuluu siitä näkymättömiin.
... Ahonenkin, senkö helkkarin tuuri sillä
pitää olla kun aina jää neljänneksi ...
"Katselin ympärilleni ja viheltelin aina vähän päästä. Välillä
puhaltelin raskaasti ja nämä huokailut eivät johtuneet ruumiin rasittamisesta.
Tiesin istuvani sen pitäjän rajojen kehän sisällä, jossa Vikke-niminen
huutolaispoika tehtiin ja kasvoi kymmenisen vuotta. Tätä samaa maantietä
samainen Vikke Nilo kulki silloin kun jätti Lehvän ja koko seudut. Tästä minä
kävelin. Tuonne noin, samaan suuntaan, josta onnikka äsken tuli. Silloin tätä
tietä ei kulkenut autoja. Luupää ja sen perässä reki tai kärryt mennä junnasivat
omaan tahtiin." Päätalo, 1966: Viimeinen savotta
Hassuja
nämä Kauppalehden blogit joskus
12.02.2010
- 17:00 | hikkaj | pahoinvointi, nokkeluus, hyvinvointi, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, kertakäyttökamaa,
lapsismi, voe mahoton!
73
.
Esimerkiksi
eilen kun yritin tänne tulla niin hämmästyen seisahduin ja
säikähtelin: täällä potussani oli blogi jo valmiina - joku viisas vieras
hakkeri oli käynyt älynväläyksensä merkitsemässä! Harmitti vielä kun
vieraan jättämä blogi oli mitä mainioin: ei heti eka lukemalla avautunut -
semmoinenhan on hyvän kirjoituksen merkki. Hätäännyin ja lähdin kaupunkiin
oopperaan, arvelin että ne huutaisivat pelkoani ulos ja asia kääntyisi parhain
päin. Oopperassa oli tämä naisten kaataja Don Giovanni, joka oli
kaatanut alleen yli 2000! naista - parit kolmet kellisti illan mittaan,
vaikka hänen palvelijansa Leporello kuinka yritti paheksua ja pillerit
piilottaa ynnä väliin tunkeutua ja selittää että Leporello suosittaa nyt
armolliselle isännälleen Lepoa. Huomasi hetikohta kyllä että Mozart oli
sävellellyt sen kuurolle ystävälleen Beethovenille: niin oli kova pauhu ja
huuto että takuulla kuurokin sen kuuli. Nukkumarauhasta ei tietoakaan.
Vähänkin kun yritti torkahtaa niin nytkähti ja tempoi samalla tapaa ja
niskaa retkautti kuin yön pimeydessä turistibussin hyrinässä
ja lämmössä kotiintulomatkalla jossakin Somerharjun paikkeilla, kun
kotiin on matkaa vielä parikolmesataa kilometriä. Puoli yksitoista oli ooppera
ohi. Puolilta öin
sieltä luikittiin kotiin. Kiireellä tietokoneelle katsomaan, joko
tietokonevuoto olisi ohi, vieras blogi kadonnut ja pääsisi tekemään omaa
oopperakritiikkiä. Kissan kikkelit! Nyt ei laskenut enää edes kirjautumaan
omaan blogiin, sinne sisään missä näitä hengentuotteita painetaan. Sinne
kun painoi tunnuksensa, rävähti teksti: Tuntematon käyttätunnus
ja/tai salasana Täytyi tyytyä puistelemaan
päätään ja uskoa nyt että joku ulkopuolinen oli käynyt
tekaisemassa päivän blogin. Valitettavasti se on hurmaava ja ainakin
selkeämpi kuin blogit yleensä tässä potussa. Ja mikä kummallisinta:
se kuvaa prikulleen sitä oopperan tunnistamatonta ja ölähtelevää
kielenkulkua: resitatiivia ja intonaatioa. Kokonaisuudessaan se
kuuluu näin (täytyy ihan kokeilla meneekö google-kääntäjällä sormi suuhun):
time() || $aliases[$host]["valid_for"] == -1)) {
header("Location: http://" .
$aliases[$host]["primary_address"] . $_SERVER['REQUEST_URI']);
exit(); } */ /* * End ALIAS checking */ /* * The base path is the first letter
of the hostname/hostname. So for example abc.vuodatus.net is: *
/a/abc.vuodatus.net/ * * This is required as Linux (by default) only allows
~32k dirs per directory so we split them up * to multiple dirs. */ $basepath =
substr($host, 0, 1) . "/" . $host . "/"; // echo $host; /**
* See if the basepath directory contains the "bloginfo.php" file
which contains the * cached information about the blog */
if((!file_exists(AppConfiguration::$BLOG_STORAGE . "/$basepath/bloginfo.php")
|| !file_exists(AppConfiguration::$BLOG_STORAGE .
"/$basepath/layout.php")) && ($_GET['preview'] != 'true')) {
/** * Didn't exit, so know we'll check against the database to see if the
requested user is there, just * not published. * * NOTE: This code will break
against domain names right now, as the code examines the hostname, and removes
* anything past the first dot (as hostname is .vuodatus.net). If domain names
are used more commonly, * then these could should search against
blogger.hostname (in V2 dataschema). */ $blog =
Model::get("blogs")->load(array("conditions" =>
array("address" => $host))); /** * If it's not in the DB, then the
user is unknown */ if(empty($blog)) {
require_once(AppConfiguration::$SHARED_PATH . "/notfound.php");
exit(); } /** * If it was, we'll publish the blog */
require_once("publisher_main.php");
require_once("layout_publisher.php");
require_once("layout_engine.php");
require_once("info_publisher.php");
Publisher::republishInfoIndex($blog); } if(!empty($_GET['target'])) {
header("Location: " . $_GET['target']); exit(); } if($_GET['preview']
== 'true') { require_once("publisher_main.php");
require_once("layout_publisher.php");
require_once("info_publisher.php"); publish_blog_layout($blog =
Model::get("blogs")->load(array("conditions" =>
array("address" => $host))), true, $_GET["id"]); } //
header("Content-type: text/html; charset: iso-8859-15"); /** *
Include the bloginfo of this blog */ include(AppConfiguration::$BLOG_STORAGE .
"/$basepath/bloginfo.php"); /** * Init the language */
I18N::init($options['blog_language']); /** * See if we have a custom entry
formatter */ if(file_exists(AppConfiguration::$BLOG_STORAGE .
"/$basepath/formatter.php")) {
include(AppConfiguration::$BLOG_STORAGE .
"/$basepath/formatter.php"); } // print_r($authors); $newA = array();
foreach($authors as $a) { $newA[$a["user_id"]] = $a; } $authors =
$newA; /** * Do some options-checking. if there are more than one category, set
options use_categories -> true */ $options['use_categories'] = false;
$categories = array(); if(count($entries) > 0) { foreach($entries as $entry)
{ foreach($entry["categories"] as $cat) { if($cat == '') continue;
$categories[$cat] = true; } if(count(array_keys($categories)) > 1) {
$options['use_categories'] = true; break; } } } /** * If the is_enabled flag is
set to false, this blog is closed and show the "Closed blog" -info *
and exit */ if($options['is_enabled'] === false) {
include(AppConfiguration::$SHARED_PATH . '/closedblog.php'); exit(); } /** *
Check if the blog is password protected. * If it is, we need to authenticate.
The authentication is checked from the session where * a key of auth- is stored
with the value of the password. For example a blog with id * 1234 and password
foobar would have the following key-value in the SESSION: * * auth-1234=foobar
* * If the auth information is not present, then the user is presented with the
login screen. */ $session = Session::restoreSession();
if($options['is_secret']) { $secretKey = $session->get("auth-" .
$blog_id); if($secretKey == base64_encode($options['password']) || $secretKey
== $options['password']) { // Logged in properly, do nothing } else {
$secretKey = $_POST['password']; if(base64_encode(utf8_decode($secretKey)) ==
$options['password']) { $session->set("auth-" . $blog_id, $options['password']);
$login = true; } else if($secretKey == $options['password']) {
$session->set("auth-" . $blog_id,
base64_encode($options['password'])); $login = true; } else { $loginerr = 0;
if(count($_POST) > 0) { $loginerr = 1; } //echo preg_replace("#=#",
"", base64_encode($_POST['password']));
include(AppConfiguration::$SHARED_PATH . '/protected-login.php'); exit(); }
if($login) { header("Location: " .
$_SERVER["REQUEST_URI"]); exit(); } } }
if(strpos($_SERVER['REQUEST_URI'], "?") !== false) {
$_SERVER['REQUEST_URI'] = substr($_SERVER['REQUEST_URI'], 0,
strpos($_SERVER['REQUEST_URI'], "?")); } if($options['multiauthor'])
{ $newAuthors = array(); foreach($authors as $author) {
$newAuthor[$author["user_id"]] = $author; } $authors = $newAuthor; }
$titleContext = null; // Parse request if($_SERVER['REQUEST_URI'] == '/' ||
preg_match("#^/(blog|synd|feed|search|page)/#",
$_SERVER['REQUEST_URI'])) { // Do blogentries $parts = explode("/",
$_SERVER['REQUEST_URI']); if($parts[1] != '' || $parts[1] == "blog_")
{ if($parts[1] == 'blog' && (intval($parts[2]) . "" !=
$parts[2])) { $handler = "blog_" . $parts[2]; } else { $handler =
$parts[1]; } } else { $handler = "index"; } $handlerFunction =
"vn_handler_$handler"; if($handler != 'synd') {
header("Content-type: text/html; charset=UTF-8"); }
if(!function_exists($handlerFunction)) { $handlerFunction =
"vn_handler_index"; } ob_start(); $handlerFunction($options, $parts);
$contents = ob_get_contents(); $contents .= "
">»
array("
time(), "blog_id" => $blog_id, "user_id" =>
$user_id), "order" => array("field" =>
"postdate", "sort" => "desc")),
"AUTHOR_" . $user_id); $origEntries = $dEntries; $hasSlicing = false;
$hasMore = false; $hasLess = false; if($options['slice_pages'] &&
count($dEntries) > $options['entrycount']) { $hasSlicing = true; $dEntries =
array_slice($dEntries, empty($_GET['offset']) ? 0 : $_GET['offset'],
$options['entrycount']); $hasLess = !empty($_GET['offset']); $hasMore =
intval($_GET['offset']) + $options['entrycount'] < count($origEntries); }
foreach($dEntries as $entry) { $titleContext = $entry["title"];
format_entry($entry, array("comments" => true)); } if($hasSlicing
&& ($hasMore || $hasLess)) { ?>
» « array(" (time() + (60 *
5)),"blog_id" => $blog_id, "id" => $parts[2])),
"SINGLE_" . $parts[2]); foreach($dEntries as $entry) { $titleContext
= $entry["title"]; format_entry($entry, array("comments"
=> true)); } } function vn_handler_page($options, $parts) { global
$dataLoader, $pages, $titleContext; $pages = fix_page_names($pages); $pagePart
= fix_name(urldecode($parts[2])); if($pages[strtolower($pagePart)] == '') {
echo I18N::translate("Sivua ei löydy: ") . $pagePart; return; } $page
= Model::get("pages")->load(array("conditions" =>
array("id" => $pages[strtolower($pagePart)]["id"])));
$titleContext = $page["title"]; echo "
" .
$page["body"] . "
"; return; } function fix_page_names($pages) { $newp =
array(); foreach(array_keys($pages) as $p) {
$newp[strtolower(fix_name($pages[$p]["name"]))] = $pages[$p]; }
return $newp; } function fix_name($cat) { $cat = utf8_decode($cat); $t =
""; for($i = 0; $i < strlen($cat); $i++) { $c = substr($cat, $i,
1); if((ord($c) >= 48 && ord($c) <= 57) || (ord($c) >= 65
&& ord($c) <= 90) || (ord($c) >= 97 && ord($c) <= 122)
|| ($c == '-' || $c == '_')) { $t .= $c; } else { $t .= "_";
} } return $t; } function vn_handler_search($options, $parts) { //
error_reporting(E_ALL); require_once('search_client.php'); global
$blog_address; $client = new SearchClient($blog_address); $results =
$client->search($_GET['q'], $_GET['s']); if(empty($_GET['s'])) { $_GET['s']
= 0; } ?>
suomeks
loppuosa
Opettajat,
opettajat - näpit irti!
10.02.2010
- 16:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, rakkaus, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, uutiset,
LENNU, voe mahoton!
75
.
.
"No
lurjukseni !
US
|
US
|
IS
|
Aamulehti
|
YLE
|
- Onpa tainnu tulla näpelöityä muutakin kuin haitaria!
Aina oon pitäny opettajia omituisina, mutta en ihan näin omituisina. Ei taida
olla häpyä ollenkaan.
Ei
vainkaan: tää on taas just sitä itseänsä. Vaikeutetaan lisää vaikeaa työtänne
yleistämällä. Lennu-setä asettuu kyllä täydellisesti teidän puolellenne.
Te teette arvokasta työtä ja teillä on siihen taito.
Ja jos
huonosti sattuu käymään niin vielä yks otsikko, joka antaa toivoa pelin
puhdistamiseen:
TS
|
Koulun ovesta ulos astuessasi
saattavat satelliitit räpsäistä sinusta kuvan - muista poistattaa se
etteivät saa tietää että olet opettaja ja olet juuri astunut koulun
ovesta ulos syntisen työpäivän päätteeksi. Sama oikeus luulisi sinullakin
olevan kuvan poistattamisessa kuin seksikaupan asiakkaalla.
Päätän tämänkertaisen
sanomalehtikatsauksen tähän.
Luotan Sinuun ja toivotan jaksamista
ja antoisia työpäiviä. Pysy miehenä!
Tuus
Lennu"
No tämäpä tästä vielä puuttui! Viis Lennun virnuilusta, mutta taasko tässä
myrskynsilmään joudutaan - taidetaan olla pian kaikkosia, vanhasia,
kanervaväyrysiä kaikki, rötössakkia pahimmasta päästä. Murennamme
yhteiskuntamoraalia omalta osaltamme, kaikki me 120 000 OAJ:n jäsentä.
Vaikka toisaalta: jos tuohon joukkoon muutama häirikkö ei kuuluisi niin
johan olisi varsinainen papisto liikkeellä.Ymmärrystä ja armoa. Itse en ole urallani vielä hipelöijiä tavannut. Yhtä tosin, turhaan, syytettiin ennen eläköitymistä.
Natsiko?
- vois kysyä Aila Meriluodolta?
09.02.2010
- 16:00 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, koti, KIRJALLISUUS, KILPI-Salama-LEHTONEN
76
.
.
.
Josko raaskisi taas yhden sivun verran Alastalon salissa istuskella - mieli tekisi, vaan entä jos loppuu herkku, entä jos Alastalon isäntä-Herman saakin parkin piirustukset levitetyksi pöydälle, rullan jo klahvistaan oli sormillaan esille sapuloinut, entä jos miehet jättävätkin toisen totilasin siemaisematta ja ryntäävät suin päin parkin piirustuksia sihtaamaan, entä jos pääsevätkin yhteistuumaan rakentamisesta niin sittenhän siinä pahasti käy ja pääriita jää riitelemättä?
Ei, en minä tohdi Alastalon saliin tänään ollenkaan kajota, tyydyn Koivukarin majakkaluodon väkeen, Sofiaan, Aaroniin ja muihin Havströmeihin, Erikssonin Janiin. Vai joko lopettelisi Meriluodon muistelot, katsoisi tuon Koskenniemen suhteen Ailan silmin, että näkikö hän edessään natsin vai vähemmän juutalaisvihaajan, sen mitä Vanhis tuolla Koskenniemi-blogissaan mittaili? Ailahan kontaktoi tunnetasolla V.A.:n kanssa; kai hän nyt paremmin miestä pystyi lukemaan ja tulkitsemaan kuin Häikiö pelkkien papereiden kautta - tosin sodan jälkeen vasta. Ja Ailahan elää vielä: jos häneltä joku kysyisi - vaikka soittaa rimpsauttaisi hänelle, vaikka Vanhis ite ...
Jännä miten paljon valinnanvaraa seuran suhteen on ropeloitavissa ilman nettichatteja sun muita nykyajan näpelöintejä: Carpelan, Päätalo, Hyry, Haavikko ja Salama, ja Heidi Liehu paksuna, jo pelkästään kädenojentaman ulottuvilla yöpöydältä syliin hinkumassa, saati jos oven avaisi, hyllyiltä laskisi koko kulttuurivuon Ahosta Utrioon!
Salama tuossa eniten silmille hyppii Jeesuksen opetuslapsineen, neljättä osaa tyrkyttää. Kaikkien elämän kiemuroiden jälkeen on tosiaankin mielekästä yhtyä Harri Salmisen toteamukseen: "vasta eläkevuosina tässä hullunmyllyssä on mahdollista saada kiinni nuoruuteen kuuluneesta tyhjäntoimittamisen eli olemisen iloisesta tieteestä vaikkei sen toteuttamiseen tarvittavaan honkkeloimiseen enää kykenekään - hyvänä puolena kuitenkin se, ettei myöskään joudu olemaan huolissaan menestymisestään elämässä."
Siis: entten tentten teelika mentten, hissun kissun vaapula vissun ... Salama! ... eli kaikki muut pelistä pois! Tänään on Hannun vuoro pitää minulle seuraa, kunhan ensin nopeasti saan siilattua mitä näille julkiystävillemme tänään kuuluu: Viiville, Lindalle, Matille, Paavolle, Tanjalle, Tapanille, Eerolle, Maurille, Paulalle, Jarille, Mikalle, Essille, Vesalle, Lolalle, Merville, Virpille, Aikulle ... ja ja ... tietysti Jungnerille, niin ja vielä Annalle sille Abreaulle.
"Anna paljasti,
että Himoksen-konsertissa hänelle heitettiin lavalle tusinan verran kalsareita,
joista kaksissa oli tuoksahtavat "jarrutusjäljet"."
Just
semmonen lääkäri
08.02.2010
- 15:40 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, rakkaus, lapsismi, voe mahoton!, ällös
unta näe!
77
.
Just niitä lääkäreitä, joista on ollut paljon puhetta ja jonkalaisia ammattilaisia ei enää muissa ammateissa tapaa: ylpeä, kuuntelematon, koppava, omapäinen - eli asiakasta ei ole, vain Hän on, Lääkäri. Siis ei ainakaan voi olla valelääkäri.
Hän, veikkaisin seitsemissäkymmenissä, kalju ja karvaton, joskus olen nähnyt, seisoi takanojassa jalat suorina ristissä nojaten tietokonepöytäänsä, väljä lippalakki, englantilaismallinen, takaraivollaan, puristellen levitetyillä käsillään pöydän kanttia ja kynsiään rapellellen pukahti ykskantaan:
- Syökää lääkkeitä jos haluatte. Ykshailee.
Piti pitkän tauon asentoaan muuttamatta, kunnes jatkoi yhtä tylysti vailla
pienintäkään empatiaa:
- Teillä on tappava tauti.
Tauotti hetken, keikautti päätään niin että lippalakki valahti silmille kuin
ameneksi sanottuaan:
- Ja se on näin.
Sitten kohosi takaretkunojastaan omille jaloilleen seisomaan, osoitti ovea,
aukaisi sen ja huusi seuraavan odottajan nimen: - Määräys, olkaa hyvä
ja astukaa vastaanotolleni!Ei lohdutusta, ei myötätuntoa, pelkkää tylytystä hattu silmillä. Jotenkin yhä tuntuu, ettei ole ihmiskuntaan kuuluva.
Vaikka
hampaat irvessä
07.02.2010
- 15:00 | hikkaj | Työelämä,
pahoinvointi, hyvinvointi, rakkaus, vapaa-aika, koti, Local,
viimeinen savotta
78
.
Viimeinen savotta VI
Helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina (-6C)
Tammikuun paukuteltuaan luonto viimein hoksasi,
etteivät paukkupakkaset yksin talvea tee: on oltava myös lunta tulvillaan.
Niinpä se istutti pakkasukon jäähylle ja kaatoi lumen maisemiin, runsain
mitoin mittasi sitäkin, kukkuramitoin, säästelemättä.
Eteläisessä Suomessa nikottelivat, että on tämä
niin väärin kun talvella on lunta ja pakkasta - eikä kukaan tee mitään. Ihmiset
autoineen tuntuivat hukkuvan tuiskuun ja nietoksiin. Meillä täällä
idänperukoilla ei hätä sen kummempi, jokatalvistahan tämä: ei muuta kuin
kinoksiin kahlaamaan, aurat lingot liikkeelle, kolat lapiot rukkaset heilumaan!
Saadaan koulunpihalle lisää puuhapaikkoja,
välitunneille lumikukkuloita kaivettaviksi.
Koulun kuolema ei vielä arjessa näy. Päivittäiset
rutiinit pidetään yllä - vaikka irvellä ikenin.
Valokuvaaja käy vuosittaisella kierroksellaan
kuvaamassa yksittäiskuvia, kaverikuvia, ryhmäkuvia, yhteiskuvia; kuvaan saavat
mennä vain ne, jotka ovat kotoa kuvaajan lupalappuun luparastin saaneet.
Poliisi pistäytyy kertomassa, miten tärkeää on
muistaa paikkojen särkemisestä seuraava korvausvelvollisuuden olemassaolo,
vaikkei rangaistusikä vielä täyttyisikään. Ja näin nettiaikaan
sen tajuaminen että julkisella paikalla siellä ollaan 'cäteissä,
messenkereissä, facebookeissa' liikuttaessa. Joten parasta pitää mölyt
mahassa: unohda kiusaava kielenkäyttö sielläkin niin kotikoneella kuin
istutkin. Julkisella paikalla ei saa panetella toista!
Terveydenhoitaja tuikkaa HyksiNyksin,
sikatautirokotteen, ohikulkiessaan aina muutamalle oppilaalle kerrallaan.
Latutraktori pyörittelee latu-uraa, talkkari käy lumisotaa kiekkokaukalon
kanssa.
Eläväistä elämää me vietämme, hyörimme hiki
hatussa.
Ainoat muistutukset kuolevaisuudesta, koulun
kuolemasta annamme - mielellämme - puhelimeen, kun milloin kukakin kaukainen
etelän tarjoaja tarjoaa koulutarvikkeita, voimme lopettaa puhelun lyhyeen: "Tämä
koulu vetelee viimeisiään. Kaikk' on täss'. Tavaraa ei tarvita. Kiitokset
vuosien yhteistyöstä."
”- Eikö j
ja a, kun ovat vierekkäin, tarkoita että ja?
kysyin.
- Niistähän se
tulee ja. Mitä sinä sellaista tuteeraat?
- Niin ja eikö
minun nimeni tavat että Vik-ke?
-
Tavataan, tavataan …
- Sittenhän minä
osaan lukea! kiljaisin niin, että päähäni kävi kipeästi."
Kalle
Päätalo, 1966: Viimeinen savotta
Perjantaipullo
06.02.2010
- 14:00 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, koti, KIRJALLISUUS, KILPI-Salama-LEHTONEN
78
.
Semmoiseksi on mennyt, viikon kun panttaa niin johan maistuu, ensin kunnon loraus ja sitten tipoittain nautinta, kulaus kerrallaan. Aikansa kun hölskyttelee, imee ja nielee niin tyytyväinenhän sitä on, väliin onnellinenkin. On. On. On.
On viikollakin mieli tehnyt, vaan ei ole tohtinut tarttua loppumisen pelosta: mistäs täältäkin otat uuden - kaupungista asti joutuisi rahtaamaan, eikä se viikolla onnistuisi, se käynti, eikähän näin jaloa ainetta, vuosikertaa, saisi sieltä, ei mistään. Korkki vain hyvissä ajoin kiinni niin kyllä tällä vappuun saakka päästään; ottaapahan huonompaa kuraa sekaan kun oikein tekee mieli päätä sekoittaa.
I kielenkostuke
"mojakka juttu"
II tuikku
"hellittänyt parrastaan"
III huikka
"niinkuin suopavoidetta keloille"
IV moukku
"laiva rytinällä lähtee petiltä"
V tömäys
"kehoitteli hän ensi
leukavuoroikseen"
VI kulaus
"lykyn potkua"
VII hörppy
"jutun juuritellut parroiltansa"
VIII tujaus
"omastakaa syyhyäkään"
IX ryystö
"kutka palaa kuin saamari
ihonahassa"
X loraus
"laveammilla maistuu lananan alla
kaapimisen kirpivä makea"
XI imaisu
"mielenhyppyset sormenpäineen
rahankutivilla ja ansionsyhymillä, niin pölkkytukkeja istuu minun tuoleillani,
eikä ihmisiä ja kristittyjä luterilaisia"
XII korkillinen
"ajatukset vilkkuivat varsoina"
Ei siis väkevää mahan täydeltä, kierrämme korkin kiinni niin ei
lauantaihuomeltaina vapisuta.Vajaa sivu, oikeastaan kolme virkettä Volter Kilpeä perjantai-illanhuumaan. Viikolla ei passaa - riittää jaloainetta kesänkynnykselle, vastaavaahan ei enää saa kun koko saaristolaiskuvaus on silloin nautittu: Kirkolle, Pitäjän pienempiä ja Alastalon salissa, mainitussa järjestyksessä. Takuulla tuolloin melkomoinen mandoliinikrapula tärisyttää ja paha mieli, kun joutuu korvikkeita vapusta eespäin lipomaan: Koivukaria tai jotain ennen kuin taas kunnolla ottaa - Lehtoseen, Lassilaan, Salamaan juurimultia myöten paneutuu.
Vaan nyt riemuitkaamme, iloitkaamme, nautitaan tipoittain Kilven volteista niin kauan kuin iloa piisaa! Väkevän makeaa on aine: jo yhdellä sivulla enemmän kuin monella koko kirjassa kaikin! Tämäkkää on aine, hyvin vähästä nuppiin tömähtävää.
PS ON TÄÄ NAURETTAVAA, IHAN OIKEESTI; EIPÄ ENNEN MOISTA HALTIOITUMISTA, ENPÄ MUISTA - EN RAASKI LUKEA KIRJAA ETEENPÄIN, KOSKA SE LOPPUISI!!! ONKOS HASSUMPAA KUULTU! (Tuossa ohessa oikealla on kuva nautinnan jälkeisestä transsista)
"Kun
menomatkalla kryssättiin Bornholman sivussa, försti oli lähettänyt jungmannin
mastoon. Ei seilejä vähentämään tai lisäämään, vaan krapaamaan mesaanimaston
saalinkeja, ne olivat kuulemma päässeet pahasti kerrustumaan." Tapio
Koivukari, 2002: Luodetuulen maa
Kuka
nyt Voima-lehteä lukisi!
05.02.2010
- 17:20 | hikkaj | Työelämä,
Politiikka, pahoinvointi, hyvinvointi, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, uutiset,
voe mahoton!, LEHDISTÖ
78
.
Nostetaas mokoma ilmais-tabloidi viheliäisen kirjakaupan tuulikaapista kynsiin. Aukaistaanpas huntturissa puolesta välistä jostain ja luetaan:
Yrjö Laakkosta nimittelee
talousrikolliseksi, vanhaksi, tri Teppo Eskelinen kolumnissaan 'Autokauppiaan
mielipide'. Ja pilkkaa Yrjöä kun tämä ilmoitti harkitsevansa rahalahjaa
Itä-Suomen yliopistolle yhdellä reunaehdolla: on varmistettava ettei lahjoitus
mene filosofeille.
Ettäs kehtaakin, Eskelinen. Ja vielä paheksuu:
"Rahan valta on
puhtaimmillaan silloin, kun sitä voi kanavoida oikkujen
perusteella."
Entäs kuulkaapa tätä:
HK, SONERA ja VEIKKAUS maailman firmajättiläisten
kelkassa ovat pakottaneet yli 5000 alkuperäiskansalaista kodeistaan
Vancouverin talviolympialaisten takia. So. tukevat Suomen Olympiakomiteaa.
"Squamish-kansan vanhimmat
eivät kisoja hyväksy."
Jotain hyväksyttävämpää sentään ja käyttökelpoista löytyy
ilmoittelusta: www.kritiikkiportti.fi
on maksuton tuhansien taidearvostelujen paikka. Sinne tuonne kotona
nokka! Ja jos Helsinkiin menisin, menisin tuonne: http://www.tsuumi.com/fi/Sitten osuu peukalon päähän paras: TIXA Helsingin virallinen kylähullu. Tuokin kai samalla reissulla pitäisi käydä tsekkaamassa. Miehessä on jotain perin tuttua kun katson lehteä selaavaa kyykkijää tuulikaapin heijastavasta lasiovesta; saksan kielikin molemmilla meillä hallinnassa, kuten toisesta lainauksesta on luettavissa - söpistä, kerrassaan!
"Faija
oli hieno, mutta ei rokkiheebo. Kun vein kasettisoittimen
saunaan ja soittelin löylyssä Whole Lotta Shakin’ Goin’ On, niin faija
leikkasi puukolla johdot poikki. Vasta kun faija häipyi näkyvistä eli kuoli,
uskalsin ostaa levarin."
”Ich bin laden, Du bist laden, und wir alles
Marmeladen lieben.”
Voi hyvin kuvitella viisaan ihmisen reaktion tuommoista lukiessaan ... tai
sitten tätä vanhaa virttä, köyhyyden köhinää:
"Sata-komitean seikkailut
Köyhien tarpeet pyyhkäistiin
pöydältä. Sata-komitea oli nykyisen
hallituksen kunnianhimoinen hanke uudistaa sosiaaliturva ja torjua
köyhyys."
Silti Sirpa ilmoituksessaan ei antaisi tonnikalaa
tarvitseville. Pietikäis-Sirpa puuttuu tonnikalan syöntiin:
sinievätonnikala syödään parissa-kolmessa vuodessa sukupuuttoon. On
Sirpalla särmää puolenkymmenen Paulan edestä!
Kas kas, lopussa kiitos kuitenkin seisoo, voimakas kehu
Yleisönosastossa, jossa muuan Hyry, ei Antti, kehaisee: Suomen
rehellisin lehti.
Sitten paiskaan lehden takaisin tuulikaapin
koppaan, pyyhin käteni housunlahkeeseen. Tätähän en kotiin
kantele! Antaapa Voiman olla, mehän olemme sen oikealla puolella
kaikin - kukas tätä nyt selväjärkinen maailmanmies lukisi! Mikä lie siinä
sitten että vaikka kuinka silmiä auki pidän niin jälkikuvana kotiin kulkiessa
ja monta päivää sen jälkeenkin voimakkaana kummittelee sen lehden välissä
olleen toisen lehden kuva:
Inhokit
04.02.2010
- 14:00 | hikkaj | Työelämä,
Politiikka, pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, koti, uutiset, kertakäyttökamaa,
LENNU, lapsismi, voe mahoton!
79
.
.
.
" Lennu, priviet!
"Mikä on niukkuuden jakaja, joka elää runsaudessa", hän
sanoi."Eläkeikä myöhemmäksi ja työuriin neljä vuotta lisää."
Kaikkea hyvää sinne kaupunkiin!
tuus Hikkaj "
Nyt oli minun vuoroni iskeä ensin, ennätin kuin ennätinkin. Ärsyttää ärsytettyä. Tullee tulta ja tappuraa takaisin pikana. L ei näet tykkää kummastakaan.
Minä kyllä Sailaksesta. Tuosta ekasta en niinkään. Muuten: vuosi kaksi takaperin oli Raimo Kuopiossa puhumassa opettajien koulutuspäivillä yhtä aikaa Kangasniemen Erkkimme kanssa: 100 - 0 Sailakselle. Tuolle ekalle Sailaskin häviäisi?
"Akku
loppuu"
80
.
.
.
Meillä soi taas pöytäpuhelin. Jo toisena päivänä peräkkäin. Uskomatonta että taas soi, kun meillä soi niin harvoin.
"Mie oon täällä Skotlannissa", ilmoittaa tyttö, " kun on viikon vapaa yliopistolta."
Vilkaisen ikkunasta liiterin suuntaan, ettei vain narraa. Josko seisoisi sittenkin pihamalla, eikä missään Skotlannissa: niin selvästi kuuluu, ei edes rutise - ei kumpikaan.
"Rahaako oot vailla?"
"En kun muuten soittelen että hengissä ollaan, että oon täällä. Täällä on kalseaa, ikkunat rikki eikä huoneissa lämmitystä."
"No sen kyllä arvaa. Eihän siellä nummilla kasva puutkaan. Vaan onkos siellä ihmisiä?"
"Glasgow'ssa on miljoona ainakin."
"Niin vaan niitä ihmisiä. Mustia."
"Elä viiti! Tää-äällä on vaikka mitä."
"Muistat sie kun sie sanoit että 'sano vaikka ihminen', kun mie kysyin mikskäs niitä mustia pitää kutsua jos et anna niitä sanoa neeker..."
"Akku loppuu. Pitää lopettaa. Soitan kun oon takasin Canterburyssä. Lempille terveisiä!"
Vielä vilkaisen varmuuden vuoksi ikkunasta, ettei tyttö sittenkin seistä tokottaisi liiterin edustalla, kun yhä siltä kuulosti ettei se kaukanakaan voi olla. Ja nyt se vasta on ihan käsittämätöntä, että vierailta mailta! Tytön ääni lentelee jossain yläilmoissa tuulten riepoteltavana ja taas osuu just meidän lankapuhelimeen. Jokin taika taitaa ilmoissa olla - kukahan kykenis selittämään ...
Puhelu
kotiin
02.02.2010
- 14:21 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, vapaa-aika, koti, voe mahoton!
81
.
.
.
Poika soitti Helsingistä pöytäpuhelimeen ja sanoi: "Virhe." Minä että mitä.
"Teit virheen", huomautti poika isäänsä. Isä jäi odottamaan selitystä.
"Ei sanota että kaks kertaa kylmempi."
"Missä? Hetassa? Inarissa? Utsjoki-Kevolla?"
"Missä tahansa ei sanota kaks kertaa enemmän. Jos on vain kerran enemmän."
Poika soittaa harvoin vaan kun soittaa niin hänellä on aina asiaa.
"No voi yhen kerran! Missä minä olen sanonut että kaks kertaa kylmempi?"
"Blogissa. 24.1. kylmää kyytiä ."
"Niin mutta miten se olisi pitänyt sanoa jos ensin on 13 ja sitten 27 astetta pakkasta?"
"Enpä tiedä, mutta se on vain kerran enemmän, jos ensin on 13 ja sitten 27."
Siitäs sain. Jäin miettimään ilmaisun korjaamista. Yhä mietin.
Mutta vielä enemmän mietin sitä ja ihmettelen että tuo pojan ääni osaa just kotiinsa, tulee ensin ilmojen halki ja sitten kännykästä lähtevä ääni osuu just meidän lankapuhelimen piuhaan vaikka sehän voisi osua miljooniin muihin puhelimiin - tai törmätä puihin ja pylväisiin.
Tilin
saldo 0,00 €
01.02.2010
- 16:00 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, rakkaus, URHEILU, vapaa-aika, koti, Sijoitus/kauppa, kertakäyttökamaa,
lapsismi, voe mahoton!, vetovihje
VAIN PITKÄVETO FRIIKEILLE
- K-muut = täysin tyhjänpäiväistä konseptointia makulatuuripaperille82
http://www.iltalehti.fi/tulospalvelu/
TAMMIKUU
Kuukausittainen viiskymppinen antoi pelata ihan tammikuun viimeiseen päivään, jolloin viimeinenkin killinki sujahti kassasta pois. Pari kertaa käväisi alkukassan yläpuolella, muuten kynnettiin, tietysti, tappionsarkoja. Silti olin ihmeissäni että koko kuukaudeksi riitti raha ja sain pelata yli sata kertaa:
Pitkäveto
|
191,70 €
|
143,90 €
|
75.07 %
|
107 kpl
|
HELMIKUU (50 €:n matka maailmalla = monenteenko veikkaupäivään riittää?)
HARMI KUN BLOGISYSTEEMI EI KESTÄ TARKKAA PITKÄÄ VEIKKAAMISTA: hylkii päivittäisten ottelujen lisäämistä, niinpä seurataan vain kassan hupenemista/heiluntaa
pe 5.2.
SaiPa - Jokerit 1 2,45 2,00 € VOITTO 4,90 €
JYP - KalPa 2 3,25 3,10 € VÄÄRIN
PELIKASSAAN JÄI 46,80 €
********** ********* **************************************************************************************
la 6.2.
Kassassa jäljellä 39,20 €
*********
**********
*****************************************************************************************************
su 7.2.
sunnuntain ratoksi, jotta jotain
elävää seurattavaa, täräytetään tuommoinen tyhjänpäiväinen ykkösrivi:
Kassaan jää 39 € ei hassumpaa kun päivän sai leikkiä!
********** ******** *************************************************************************************************
Ma 8.2.
Heitelläänhän tämmönen rysä tänään pyyntiin, ihan vaan osallistumisen ilosta:
Kassaan jää 46,40 €
********** ******** ************************************************************************************************
TI 9.2.
Yön aikana oli 'kukko muninut' lisämunia pesään eli eilisen viimeinen veto oli onnistunut ja toi kassaan 6,40 €.
Lähtökassa on siis 46,40 €. Ei muuta kuin pienentämään!
VÄÄRIN KUMPIKIN KASSAAN JÄI 41 €
********** ********* ************************************************************************************************
ke 10.2.
Tänään vedetään kotiinpäin ja rennosti hävitään seuraavat eurot:
K-Vantaa - Jokipojat
|
2
|
2,20
|
|
Pyrintö - Kataja
|
2
|
4,10
|
Panos: 1,00 € VOITTO 9 €
Loppukassa 43 €
********** ********* ***************************************************************************************************
to 11.2.
Parit vedot ennen oopperaa:
KASSASSA 45,30 €
********** ********* ***********************************************************************************************
pe 12.2.
Kuopio ja Kapanen/Kiiskinen = ilo katsoa
Tappara - KalPa
|
2
|
2,40
|
LOPPUKASSA 46,10 €
********** ********** *****************************************************************************
la 13.2.
Yöllä alkoivat Vancouverin olympialaiset: kahdeksi viikoksi yökatsomista. Ei juuri veikkaamista.
Caen - Guingamp
|
1
|
1,45
|
|
Milan - Udinese
|
1
|
1,40
|
LOPPUKASSA 43,80 €
********** ******** **********************************************************************************
su 14.2
Fulham - Notts
Co
|
1
|
1,35
|
|
Kataja - Kauhajoki
|
1
|
1,20
|
|
Liiga-Riento
- Perpo
1=3-0, 3-1, X=3-2, 2-3, 2=1-3, 0-3 |
1
|
6,15
|
Panos: 1,00 € VOITTO 9,90 €
LOPPUKASSA 45,90 €
********* ********** ************************************************************************************************
ma 15.2.
Vancouver on tuonut Suomelle Janne Ahosen neljännen tilan pikkumäessä sekä Anssi Koivurannan kahdeksannen pikkuyhdistetyssä. Vaatimatonta, mutta kelpoa silti.
Kokeillaas tällä vaatimattomasti:
D
Team - Hokki
|
1
|
1,55
|
|
Hiihto,
N 10 Km (v), Vancouver
Kalla - Kowalczyk |
2
|
2,55
|