Ranttaliks vaan! - Viimeistä viedään 2007 (52.vk)
Sama musta maa, sama lämmin henkäys talvisäässä, kuten viime vuonnakin, kun joulu on. Kaksi hiihtokertaa ennätin merkitä kuntokirjaan syksyn aikana. Nyt joulun jälkeen viimeisetkin lumenrippeet on vienyt öinen sade.
Jouluaattohartaudessa seurakunnasta poislähtevä Joke-pappi puhui taas kerran ymmärrettävästi, kansanomaisesti, kansaankäyvästi. Puhui paimensauvasta, jonka koukkupäätä paimenet käyttivät lammaslauman koossapitämiseen, kurikeppinä: saattoivatpa sillä kopsauttaa niskuroivaa lammasta. Puhui paimenista, joiden tehtävä oli suojella, pitää huolta, varjella vaaroilta, katsoa lampaiden etua. Kertoi paitsi piispan ja pappien myös vanhempien sekä eri ammatti-ihmisten mm. opettajien olevan paimenia.
Hartauden päätyttyä valkokaapuinen pappi seisoi ovella hyvästelemässä kädestä sanankuulijoita ja hyvät joulut toivottelemassa. Kättä puristaessaan sanoi:
- Näin sinut siellä penkissä istumassa niin lisäsin tuon opettajan.Aattona oli vielä ohut kerros valkolunta maisemassa. Aattoiltana kynttilämeri haudoilla olisi ollut tyyni ja kaunis, levollinen, vaan ei: seurakunta on pystyttänyt korkeisiin tolppiin rauhaarikkovat kirkkaat valonheittimet. Laskettelurinnettä kumpu kauempaa katsottuna muistuttaa enemmän kuin rauhan tyyssijaa.
Joululomalla olen kartanut tietoisesti tietoa ja varsinkin tiedostamista, mutta silti kuin varkain työntyy muistiin pari sanoman pätkää jäkättämään:
Kymmenen vuotta sitten kävimme kiivaimmillaan, ja tuonkaltaisen kouhotuksen läpi, kollega-Matsin kanssa. Nyt naurattaa kun niin moni alkaa heräillä.Hesari: "Vauraus ja luonnonvarat siis hyperkapitalisoidaan ja saasteet sosialisoidaan: köyhät menettävät omaisuutensa rikkaille mutta perivät näiden velvollisuudet."Vandana Shiva intialainen fyysikko, tutkija, ympäristöaktivisti, ekofeministi ja kirjailija
Elonkehä: "Linkolan logiikan mukaan keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen aikaansaama varoittelu vain pahentaa kuormitusta, koska ihmiset haluavat tehdä saastuttavia asioita, kuten lentää etelään tai ajaa autolla, kun vielä ehtii. Niin kauan kuin -ajattelumalli on vallalla...
Käynnissä on ihmisen sota luontoa vastaan, jonka rinnalla Irak ja Afganistan ovat vähäpätöisiä kahakoita."
Vaan miepä en enää viiti. En tartu enää tuohon syöttiin, koska se se vasta on sanan varsinaisessa merkityksessä kamppailua tuulimyllyjä vastaan tuulimyllyjen puolesta. En. Sama kuin hyppäisi, uisi ihmismassavirrassa, joka kevättulvan lailla syöksee merta kohti ja imaisee vastavirran kiisken vääjäämättä mukaansa.
Uikoot nyt toiset. Rypekööt oikein kutkulleen.
Meikäpoika lohkaisee kevyemmän lopun elonkaareensa, eikä uhraa tätä yhtä ainutkertaista elämäänsä aatteille. Mikään Stefanus tahi Palacen Jan taho olla. Marttyyriuden kauhtanan kannannan lykkään toisille, vakavamielisille. Kevytkenkäiseksi heittäyksen sieluriepuni: aivan tieten tahtoen olen jo muutaman vuoden ajan opetellut uutta elämänmuotoa, light lifea, ja työntäytynyt menestyksellä Big Brother -faniksi sekä pistänyt levylautaselle Matin ja Tepon.
Ja kuulkaa! Jo helepottaa - uskokaa tai älkää. Lapsenmielisyys on sittenkin takaisin ongittavissa kultivoituneen pinnan railoutuessa.
Hittoako noista menetetyistä hyönteislajeista - tottahan syntyy uusia koppakuoriaislajeja maailmaan!
Antaa sen hevosen surra isoine päineen. Rantaliks vaan!
Näin olemme viettäneet täyden vuoden sapattiopen juttusilla ja kanssaeläneet. Mutta nyt! Nyt open päivät ovat luetut, viikkokatsaukset kirjoitettu. Viimeistä viedään.
So. Hellurei ja hellät tunteet! ;) :) ;)
Vaiko Voitto Liukkosen muistoksi: "Näihin kuviin, näihin tunnelmiin."
*****
"JrVelloseni, siis huomenna aattoiltana, uuden vuoden kynnyksellä asemalta haen.Vsi Hj"
*****
"...mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti
jos sä rakkahin seisot mun vierelläin
näiltä poluilta löytyy se viimeinen rasti
jonka yhdessä kuljemme ystäväin..." Ruohonen M/Lehto V-P
20072007200720072007200720072007200720072007200720072007200720072007
(lisätty 1.1.2008 omaan käyttöön tulevaisuudessa)
VUODEN 2007 SALDO - muistilista numeroin, sanoin ja kuvin
"Wallstreetin varrella ovat nykyajan isät, pojat ja pyhäthenget." -Haanpää Pentti, 1935: Muuan jalkamatka
- 3016 km
- =320 h liikuntaa
- 93 blogihöpinää
- 320 kommenttia
- 2500 voitettua euroa warreissa
- 14000 menetettyä työpalkkaeuroa
- 17000 sivua Päätalon Iijoki-sarjaa lopetettu
Tyttö yo:ksi, poika oikeustieteelliseen, sisko elakkeelle.
Mummo jaksaa vielä taloa kiertää.
Vaimo rengastettu: uudet kesä- ja talvirenkaat autoon.
Itse sapattivapaan jälkeen elokuussa töihin palattu.
VAAN KYLLÄ YKSI YKSINÄINEN PALELTUNUT VIINIRYPÄLETERTTU ULKOSAUNAN SEINÄLLÄ MARRASKUUSSA OLI ELÄMYKSENÄ YLLÄTTÄVIN, KOSKA ENSIMMÄINEN LAATUAAN.
Eiköhän tuossa tärkeimmät ulkoiset.
MUTTA INVESTOIPA SISÄISET! Sen komeron ovea tohdi pahemmin availla: vähänkin kun raottaa, rumina loputon alkaa ... ... vielä se on uskallettava sekin joskus rumauttaa.
" North America Joulupäivänä 1854Kalliit Rakkaat Wanhemmat! Woikaat Hywin sitä toivotan joka Päivä.Minulla on neljä Lehmää karsinassa ja 3 wasikkaa paksissa, pari Sonniwasikkaa olen kuohinnut että saan wetojuhtia. Amerikassa kukaan ei pääse käden käänteessä hywille Päiwille mutta tyytywäisiä olemme tähän waurastúmiseemme ...Teidän hellä Poikanne Karl Oskar Nilsson "V Moberg, 1956: Maastamuuttajat
Kirkassilmät silkohapset (51.vk)
- INESSIIVI (uunissa)
- ELATIIVI (uunista)
- ILLATIIVI (uuniin)
- ADESSIIVI (uunilla)
- ABLATIIVI (uunilta)
- ALLATIIVI (uunille)
Viiskutoset ovat levittäytyneet minivoimistelusalimme, ItäAuto Areenan permannolle ratkomaan sijamuotoproblematiikkaa.
- Muistakaa: Jos adjektiivin lopussa on -sti, sana muuttuu partikkeliksi. Et sitten taivuta!Evästän.
Vielä puristusta viimeisellä kouluviikolla ennen joululomaa. Koe. Moni on selvästi paneutunut asiaan, muutamalle ykshailee, onko 'paljain jaloin' instruktiivi vai mikä kehno. Hiljaa kuitenkin ovat: toiset tutkivat paperia, jotkut raapivat salin lattialakkaa.
Kolmattakymmentä lattialle rojahtanutta isoa makoilemassa kuka missäkin asennossa; vasta olivat nyrkinkokoisia. On siinä kokeissa korjaamista, jos oli laatimistakin: kaksi iltapuhdetta niihin.
Huokailen.
Omille pikkuisilleni kertaan vielä kauran röyhyn, kun kirjan viljapellon läpi kahlaamme. Eilen kutsuin röyhelöksi. Tänään korjaan.
- Vihne, tähkä, akana. Ruis, vehnä, ohra, kaura. Lyhde. Kuhilas. Sirppikin vielä.Opetan.
Sanat mennä puksuttavat kuin junanvaunut aseman ohitse. Ei niistä juuri tarkkaa havaintoa jää.
- Luve meile joulukirjaa! pyytää sitten Nisse.En tarvitse loppuun saakka varoituksen sanoja sanoa, kun jo hiljenee luokka ja ilosilmät loistaen odottavat tarinaa joulupukista, joka ...
- Luve! Luve! Luve! yhtyvät toiset.
- Ettekö haluis kuulla tätä: STÅHLBERG, RELANDER, SVINHUFVUD, KALLIO, RYTI, MANNERH...
- Ei! Ei! Ei! Kun punasta Joulupukki-kirjaa.
- No jos ootte hiirenhilj...
Siihen nöfnöfiin soi kello. Kukaan ei hievahdakaan. Kaikki tuijottavat ja lumoutuneina kuuntelevat paikoillaan istuen."Olipa kerran joulupukki, joka muistutti meidän luokan opettajaa. Yhtä hassu se oli. Ei se juuri mitään muistanut, ei varsinkaan kellonaikoja. Ja se säntäili sinne sun tänne kun siltä oli kadoksissa milloin mikäkin paperi. Sen silmälasit olivat häveissä melkein aina, ja jos rillit joskus päässä olivat, olivat ne niin sameat, ettei pukin silmistä voinut sanoa minkä väriset silmät pukilla ovat.
Joskus pukki yritti laulaa luikutella joululauluja, mutta monesti se eksyi ja erehtyi laulamaan vääriä lauluja ja luuli niitä oikeiksi joululauluiksi. Kerrankin se hyräili kaikkein kilteimmille kaupunkilapsille, jotka oli puettu joulumekkoihin ja russettiravattiin, että " NÖF NÖF SIELLÄ JA NÖF NÖF TÄÄLLÄ, SIELLÄ NÖFF TÄÄLLÄ NÖFF - JOKA PUOLLA NÖFNÖF..."
- Kirkassilmät! Silkohapset! Herätyyys! Välkälle!Imaisisivat minut kuiviin jos en olisi tiukkana. Kieltäydyn. Lahjon, luettelen:
- Luve! Luve! Luve! Lu...
- Saatte lisistä. Saatte mennä mäkeen. Saatte...Tepsii.
- Mutta älkää ruhjoko itseänne, ylihuomenna alkaa joululoma. Menee loma harakoille, piloille, jos katkaisee raajansa.***************************************************************
"JrVeljeni Kuten huomaat meillä on mukavaa ja kilttejä lapsia Tulet kotiin vuoden alusta, näin ymmärsin. Hyvää joulua ja rauhallista olotilaa Sinulle. Vsi Hj"
P.J. Hannikainen
"Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki,
eikö taakka paina selkää? Käypä tänne, emme pelkää!
Oothan meille vanha tuttu, puuhkalakki, karvanuttu.
Tääl on myöskin kiltit lapset, kirkassilmät, silkohapset."
Joulukalenterin XXV luukku - Sakari
VARPUNEN JOULUAAMUNA
Sakari Topelius / Otto Kotilainen
Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen, järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa. Pienen pirtin portailla oli tyttökulta: tule, varpu, riemulla, ota siemen multa!Joulu on, koditonvarpuseni onneton, tule tänne riemulla, ota siemen multa! Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.Palkita Jumala tahtoo kerran sinua. Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta! En mä ole, lapseni, varpu tästä maasta, olen pieniveljesi, tulin taivahasta.Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesienkeleitten maasta.
Joulukalenterin XXIV luukku - Ilkka
No kukas se sieltä tulla tepsuttelee kulkusiaan kilkutellen, eikä edes tekstiviestillä varoitellut! Ei siis Sysimetsän, vaan patamustan Ilkka.Pukkiehdokkaita oli liuta, Hjalliksesta Mattiin ja Vesaan, mutta Ile on aina Ile - ysin mies myös IS:n asteikolla mitaten, ministereistä paras.
Saas nähä kenet pukki polvelleen valkkaa, kyytiä antaa tonttutyttäristämme näistä: Tanja, Kadi, Tarja, Maria, Virpi, Teija, Kiira, Tarja C, Miina, Hannele, Merikukka.
Vilkasta joulua heille ja teille kaikille!
Joulukalenterin XXIII luukku - Merikukka
Toinen hyväkäs! Pukille lisäruokaa, natusteltavaa ;)Ken pukki sitten liekään ... ... Enää yksi yö ja. Sitten se selviää - suuri joulunsalaisuus!
Joulukalenterin XXII luukku - Hannele
ei ilman Lauria mikään tonttula voi olla oikea Tonttula. Sanoiskohan että emätonttu, no sanonpa. Pukille ruokaa ;)Joulukalenterin XXI luukku - Tuomas
Nightwishin sielu, entinen kelpo oppilaani: oikeasti sympaattinen ja empaattinen ihminen; uskon että pohjimmiltaan kärsii julkisuudesta. Vaikea kuvitella parempaa esikuvaa nuorisollemme.Joulukalenterin XX luukku - Tero
Pakko ottaa mies kuin Rautavaara keihään kanssa vahtiin - ei tätä valikoitua tonttujoukkoa muuten mikään mahti kurissa tahikka herrannuhteessa pitele. Siellähän turkkaa, linkolaa, karpelaa, hintsasta, turusta... ...piirissä pyörii pimpelipompeli...Joulukalenterin XIX luukku - Miina
lehminainen milloin jyrkkä milloin loiva. Sitkeä oman kinttupolkunsa kulkija, jota mukava katsella ja kunniottaa, mutta jonka läheisyydessä ei silti haluttaisi käyskennellä.Joulukalenterin XVIII luukku - Samuli
Mieli miettii, miksi iskelmätähtien tuikkivat joululaulut niin äiteliltä tuntuvat, eivät sytytä - Loiri menettelee, sitten jo oltava vähintään Hynnistä, Ryhästä, Sulo Saaritsia.Nurinniskoin (50.vk)
Ensin tuntui että se on isokin tapahtuma. Vähän ajan päästä, maasta ylösnoustuani, se tuntui vielä isommalta. Perille päästyäni se suorastaan, tyhjät taskut tutkittuani, paisui niin ettei määrää ei rajaa! Hyvä ettei iso mies parkuun puhjennut.
Vinttasi kulkijansa, joka juuri oli pistänyt koulun oven säppiin, kävellyt pätkän koulutietä, alamäessä tapaillut ensimmäisiä juoksuaskeleita. Lingottu jalkakäytävä kiilteli liukkautta, suorastaan odotti lankeajaa, ensimmäistä uhriaan. Ja tämäpä viisas opettajamme huomasi kohtsillään makaavansa seljällään tantereella kädet siipinä levällään kuin kauneimmalla enkelillä.
Päänsä sai varjeltua: sen verran vielä ukkopahan refleksit pelasivat, että ennätti takaraivonsa suojella. Ja koska lihaksissa, luissa ei vikaa tuntunut olevan, nousi pystyyn ja jatkoi jolkotteluaan.
Aivan yllätyksenä ei avainnipun puuttuminen ja ovien kiinnipysyminen tullut, sillä Kiimalammen kohdalla, puolenmatkan hötteissä, taskuja kopeloituaan, tuntuivat yhtä tyhjiltä taskut ja pää; eikä koko etenemisen aikana ollut kuulunut avainnipun juoksukilinää.
Ja tästä pihamaaltaan neuvottomana tumput suorina tapaamme hänet nyt hortoilemassa.
Hikeä puskee, pelkää vilustuvansa, tarttuu kolaan, työntää kulku-uran autotallille. Pistää Ladan töpseliin, kaivaa kätköistä vara-avaimen taloon ja luikahtaa sisälle.
Päässään paisuttaa tapahtunutta: KATASTROFF! Ura-avaimet kadoksissa. Ura katkolla.
Suihkuttaa itsensä lämpimällä suihkulla, perusteellisesti, hartaasti ja pitkään. Kiehauttaa pannukahvit. Juo, nauttii kahvia ja paakkelssia. Pohtii jo rauhoittavia:
"Onhan suurempiakin asioita olemassa. Kuten sota. Ja muut mellakat."Kauheuksilla, tapansa mukaan, rauhoittaa mieltään. Ja tasapaino alkaa palailla. Balanssissa pian ollaan, kunhan vielä muutaman pelonaiheen esiin kaivaa.
"Ja nälänhätä. Kidutus", hoksii hän seuraaviksi, tämä Amnestyn ja Attacin ainaisjäsen.Pahuuden lista pala palalta palauttaa olotilaa normaalimmaksi. Jopa hymynkaretta on huulilta luettavissa, ja aatosta, jotta 'mikäpäs tässä'.
"World Trade Centerin tuho. Ilmastonmuutos", luettelee ja nyt jo naurattaa tätä Elonkehän tilaajaa ja vannoutunutta Greenpeacen miestä.Asiat ovat loksahtaneet paikoilleen, opettajamme suhteellisuuden taju palannut.
Niinpä nyt voimmekin lähteä etsimään porukalla sitä kadonnutta avainnippua. Hypätkäämme lämmenneeseen Ladaan, hänen autoonsa! Mukaan vain, kyllä tänne mahtuu: ei meitä niin monta bloginlukijaa ole, etteikö yhteen Latukkaan mahduttaisi.
Ajamme kympin koululle, rupattelemme mukavia ja epävirallisia, näin tuttujen kesken, ja uskallamme sanoa jopa 'paskat' Pötsönlahden risteyksessä, kun eivät ulkopuoliset eivätkä oppilaiden vanhemmat ole kuulemassa. Eikä meidän huoli välittää tuosta opettajan kojelautaan ruuvaamasta peltiläpykästä: SAMTAL MED FÖRAREN FÖRBJUDET. Njet! Nyt mennään hippulat vinkuen yhdessä pitkin tietä hakemaan hukkaantuneita avaimia...
Koululla tutkimme vaatekaapista, varmuuden vuoksi, opettajan liituisten työhousujen taskut ja sitten valumme kävellen mäkeen lankeamispaikalle. Emme aivan ehdi perille, kun talkkari Jokkeri nousee mäkeä avainnippua roikattaen ja huutaa virnistäen:
- Onko tuttu? Tuosta tienposkesta löyty. Oisin mie kohta soittanu.*****
"JrV. Tuossa kaatumisessa oli selvästi symboliikkaa: lankesin, menin yhtä nurinniskoin uupunein voimin, tyhjiksi imaistuin takein niin kuin päivän töistä. UPM ei nouse, B SAM-warreja lisäsin - ovat pohjilla, nousee ne vielä nekin. Joskus. Pakko. Vsi Hj"
Herodes: "Vaikka sinä kuinka olisit yksi herra ja kuningas Murijaanien maalta, pitää sinun lankeeman minun eteeni polvilles ja rukoileman minua!"
Murjaanien kuningas vaipuu polvilleen. Herodes asettaa miekkansa tämän olkapäälle. Muut paitsi Murjaanien kuningas laulavat...
Katsokaatte nyt tuota
Murijaanein kuningasta,kuinka sen pitää
rukoileman Herodesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.
Tiernapojat; Vanha laulunäytelmä Oulun seudulta
Murjaanien kuningas vaipuu polvilleen. Herodes asettaa miekkansa tämän olkapäälle. Muut paitsi Murjaanien kuningas laulavat...
Katsokaatte nyt tuota
Murijaanein kuningasta,kuinka sen pitää
rukoileman Herodesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.
Tiernapojat; Vanha laulunäytelmä Oulun seudulta
Joulukalenterin XVII luukku - Heikki &
Kimikin. Nyt se oikea Heikki (kirjailija nyt mitään), jota kansa jo eilen odotti framille. Kansalle on syntynyt uusi messias - kansalle sitä mitä kansa haluaa! Maailma hurraa ja yskii seuraavat kymmenen vuotta kun Suomussalmen Heikki ja Espoon Kimi rinkularadoilla kilpaa parantavat ilmastoa.Joulukalenterin XVI luukku - Heikki
Turunen EU-rommaanillaan Pohjoinen ulottuvuus napattakoon tänne tonttujoukkoon kummaan. Olemukseltaan aidoimman tuntuinen. Näin tonttulamme sukupuolijakauma on tasan: 8 -8. Kukin parinsa valitkoon ;)Ja vapiskoon kunhan pääpukki saapuu aikanaan.
Joulukalenterin XV luukku - Jorma
Nyt se Ollila vielä viisaiden miesten ryhmässäkin, toiseksi viisaimpana. Panee miettimään kun ikätoverilla kymmenen kertaa enemmän älyä, sata kertaa enemmän palkkaa, tuhat kertaa enemmän omaisuutta:voikohan onnellisuuttakin kahmia yhtälailla mielin määrin ...Eikö noilla voisi olla oma planeettansa elellä ja rellestellä?
Toisesta koulusta tiedotetaan taas - hädissään
Toisesta koulusta, ei siis meidän, tuli juuri toinen tiedotus perjantai-illan ratoksi.Heillä siellä ei edelleenkään mene putkeen. Neljän kopla on jatkanut temmellystään, häiriköintiään, siis ne pikkuiset kullanmuruset, seiskavuotiaat. Syljeskely, haistattelu, potkiminen, repiminen, raapiminen ovat jatkuneet niin toisia oppilaita kuin henkilökuntaakin kohtaan. Mausteena mukaan on tullut ruuan paskaksi haukkuminen sekä isojen tyttöjen jalkoihin kohdistuva koiramainen nytkyttely. Isot tytöt ovat häpeästä vaienneet.
Monenmoista psykiatrista akuuttiryhmää on kokoontunut ja henkilökunnan ymmärrystä on laajennettu, joustavuutta, lapsuuden traumojen tajuamista levitetty. Palokuntaa ei vielä hätiin sentään, kuulemma, ole pyydetty.
- Segregaatiovaihe on nyt menossa, tiedottaa Toinen koulu eli: - Välitunnit, ruokailut, päivänavaukset, juhlat järjestetty eri aikoina. Silti yhteentörmäyksiä, heti kun valvova silmä herpaantuu, sattuu tuon tuosta. Sosiaalisuus on kovalla koetuksella.Kuinka ollakaan, tähän samaan saumaan ilmestyy perjantaina 14.12.2007 Opettaja-lehti nro 50. Erityisopettaja Ismo Vornanen päästelee pitkän pätkän Keskustelu-palstalla Kolmannen koulun - omanko? - tapahtumista:
- Onneksi viikon päästä alkaa joululoma, voi huoahtaa! päättää Toinen koulu tämänkertaisen raporttinsa.
"Häiriköt koirakouluun- Herran väk siunnoommaan! hönkäisee perjantai-iltana vapaalla yhä työasioita märehtivä Ensimmäisen koulun opettaja, koulunjohtaja ja huokaisee kyynisesti syvään: - Onneksi ei meidän koulussamme.
Aggressiiviset peruskoululaiset täytyisi laittaa valjaisiin...
Ammattikasvattajat kuvittelevat, että viisaus on moniammatillisissa tiimeissä...
Häiriköiden kasvatuksesa saisi ottaa mallia koirakouluista. Koiraa palkitaan hyvästä käytöksestä ja räksyttävälle rakille näytetään kaapin paikka....
Häiriköt on kannettava ulos ja suut tukittava. Opettajat sietävät työolosuhteita, jollaisissa tavalliset ihmiset hälyttäisivät poliisin paikalle. Löysien asenteiden vuoksi häiriköt terrorisoivat kouluja...
Diagnoosiin ei tarvita erikoissairaanhoidon tutkimuksia, jos nuori sanoo joka toisessa virkkeessä v?u ja joka toisessa evvk, paras lääke olisi koirakoulu...
Kaupungit osaavat sakottaa autoja väärästä pysäköinnistä. Autot ovat kurissa, lapset eivät.
Erityisopettajan sivupersoonani on nähnyt nuorten itsemurhia ja aggressiivisia hyökkäyksiä. Tuolit ja keittiölautaset ovat lentäneet seinille. Raivoavilta pojilta on pitänyt ottaa teräaseita talteen...
Aikuinen voi joutua käräjille, jos uskaltaa vääntää nyrkistä puukon lattialle...
Vanhemmille pitäisi laatia lapsiturvalaki isän ja äidin kotonaoloajoista ja kasvatusvelvollisuudesta. Vai antaudummeko? Hyväksymmekö, että Suomessa koirat käyttäytyvät paremmin kuin lapset ja nuoret!"
Joulukalenterin XIV luukku - Jouko
Turkka tuomitsi Kansallisteatterin Tuntemattoman: yhteiskunnalliset vaikuttajat majailevat talouselämässä, turhista turhin tappaa vallattomia poliitikkoja; ministereinäkin pelkkiä tytönhempukoita.Niin se sano palavasilmä, osakepösö.
Joulukalenterin XIII luukku - Tarja C
Mönkijä on vuoden turhake. Työministerin hitsaririllit eturaivolla lie vielä turhemmat ja tarpeettomammat.Joulukalenterin XII luukku - Kiira
Harjoitteluhirmu. Isä-Rauno tässä taannoin ihmetteli miten kovasti taitoluistelijat harjoittelevat, jopa kahdeksan tuntia päivässä. Isä, joka sentään oli jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana, ei ollut uskoa silmiään!Sopii kysellä, mitenhän ne ammattilaislätkäjätkät leiviskänsä hoitavat.
Turhaan soti Suomi (49.vk)
Oman koulun itsenäisyys/synttärijuhlilta pyyhälsin kiireen vilkkaa lahjaostoksille kaupunkiin. Tapasin pitkästä aikaa, harrashenkisen juhlamme jälkimainingeissa, Kirjatorin kupeella tutun, mutta alati oudon miehen, jolla yhä näyttää riittävän kärkeviä ajatuksia sieltä sun täältä jaeltavaksi sinne sun tänne. Opettaja hänkin on tämä Lennart. Jo opiskeluaikoina ihmettelin, miten tuommoinen mies ylipäätään on voitu hyväksyä opettajakoulutukseen eli palvelemaan myöhemmin yhteistä isänmaatamme. Kuulumisia sen kummempia emme ehtineet vaihtaa, kun Lennart kävi suoraan hyökkäykseen:- Turhaan soti Suomi, ja tapatti 100000 kansalaistaan.Enpä ämpyillyt vastaan. Oli viisainta vaieta Lennartin palavat silmät nähtyäni, jottei tästä vapaudestamme olisi maksettu vielä yhdellä katkenneella käsivarrella tahi lisäruumiilla, ikään kuin tippinä.
- ?
- Katso Viroa! Se on nyt yhtä vapaa vabarik kuin Suomi. Vapaampikin kun niillä on NATO.
- ?
- Siis jos Suomi olisi antautunut Neuvostoliitolle heti kättelyssä kuten Viro: Kuolonuhreilta olisi vältytty, ja nyt meillä olisivat käsivarret, Karjalat, Petsamot ja kaikki.
- !
- Ruumiiden sijasta aikanaan olisi maksettu alistumisella, kurilla ja Siperialla, kunnes Gorbatsov ja Jeltsin olisivat vapauttaneet meidät.
- ?!
- Oliko muka 50 vuoden vapaudesta maksettu hinta, 100000 vainajaa ja silvottu maa, kohtuu hinta? Eikö Viron tie samanlaiseen vapauteen tullut halvemmaksi! Me maksoimme ylihintaa. Maksoimme kiskurihintaa...
Vaikka harvoin toisemme kohtaamme, en tohtinut jäädä pitemmäksi aikaa Lennartin juttusille. Valittelin jouluostoskiireitä, toivottelimme jälleennäkemistä ja katosimme ostoskeskusvilinään.
*****
"JrV-ni. Kaikenmoisia kahjoja sitä tuttavapiiriin kuuluu! Warret pakastavat. Mut' ällös huoli: voitolle jäämme. Terv.V-si H-j"
"Siniristilippumme, sulle
käsin vannomme, sydämin:
Sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin." -V.A.Koskenniemi
Joulukalenterin XI luukku - Teija
Maajussien Mika/Kari/Timo hakattiin Teijan takia eikä Akikaan säästynyt kolhuilta. Miestennielijän kynsiin on tuskallista jäädä. Aika urhea se mies, joka piraijan syötiksi uskaltautuu.Joulukalenterin X luukku - Virpi
tai Kaisa tai mitä näitä Mikoja ja Jareja, Janneja onkaan. Mahtaa olla vaikea puhdistautua menneestä, reinkarnoitua, vaikka Gangesissa räpiköisi. D-otsassa kastin merkkinä - ikuisesti.Joulukalenterin IX luukku - Maria &
Jooseppi eikun digidigi-Mikael. No raamatullisia nimiä koko sakki. Käsittämätöntä Jungnerin tunku julkisuuteen. Kaupallisen kanavan johtajan vielä sulattaisi. Onnea kuitenkin näille näistä häistä!Joulukalenterin VIII luukku - Pentti
'Jokelan tapaus merkityksetön maailman kulussa.' Ihmistenkalastaja Linkola,75, sanoutuu silti irti nihilistiksi nimittämästään Auvisesta, koska tälläJoulukalenterin VII luukku - Sami
Ja-Minä-Olen-Tartu-Mikkiin-Hintsanen. On siinä opeparalla ollut tekemistä, aisoissa pitämistä, luulemma, vaikka hauskaakin on takuulla ollut.Näitäpä hintsasia nykyisin luokat tupaten.
Joulukalenterin VI luukku - Tarja
otetaan tonttugalleriaan ilomielin. Ei kahta sanaa. Jos ei sitten Aino-neito, 90 v.Kaarlo, Lauri, Pehr, Kyösti, Risto, Carl, Juho, Urho, Mauno ja Martti olisivat olleet tyrkyllä, mutta emme me poikia nyt huoli.
ps Onnea, Tarja, varmaan luet Kauppalehteä, ja tämän...
Joulukalenterin V luukku - Jere
"Tämä peli ja voitto omistettiin Jerelle!" möläytti Kärppä-pelaaja Pesonen HIFK-pelin jälkeen ja lykkäsi vielä Pako-videon kylkiäisiksi Karalahdelle selliin! Yleensä voitto omistetaan, kunnia osoitetaan hyväntekijälle? Sankarille.Käräjillä (48.vk)
Leivätön pöytä on katettu. Täällä istun oikeuden edessä, enkä paljon muuta voi. Siirrän haastehakemusta pöydän kannella. Hermostuneesti selaan. OHOI-lehden pistän lopulta painoksi niin että rikoksen nimike peittyy.Ei pitäisi tehdä lainvastaista. Ei mitään. Ei lyödä ainakaan vasaralla kaveria kaljuun. Vaan minkäs mahdat - sitä se humala teetättää. Haetuttaa vasaran keskellä suviyötä. Lintujen liverryksen sekaan vähän väkevämpää juomaa ja ääntä. Jokin vain päässä naksahtaa.
- Siinä rapuilla istuttiin, kertoo todistajanainen rilliensä yli, - niin eikö tämä iso mies sano että vasaran hakee. Ei mitään riitaa, ei poikkipuolista sanaa. Lähtee vain, poistuu rapuilta ja me jäämme iloisesti rupattelemaan. Oli meillä olutta, tietysti, kesäiltana. Votkaa myös, rajalla kun asutaan. Sitten havahdutaan: Ei kai täällä mitään rakenneta, keskellä yötä! Herrajumala! Tää kalju pieni mies istuu siinä hiljakseen. Ei me huomattu että näillä mitään kränää olisi ollut illanmittaan. Sopuisasti siinä istuivat, alarapulla vierekkäin. Iso mies tulee kohta takaisin ja istuu kaljun miehen yläpuolelle. Ottaa vasaran ja alkaa hakata. Löi se ainakin kolme iskua keskelle kaljua, suorin käsin. kyllä. Kalju mies retkahtaa rappujen viereen ja jää maahan makaamaan."Hulluko olet!" huudetaan korstolle, joka linkoaa vasaran kaaressa kukkapenkkiin.Eipä siinä juuri puolustautumista, noinhan se tapahtui, SYVÄSTI ANTEEKSI VAIN, KADUTTAA.
- Noinko se meni? kysyy tuomari.
- Onko asianomistajalla lisättävää?Syyttäjä syyttää. Puolustusasianajaja puolustaa. Asianomistajan asianajaja ajaa kaljun miehen asiaa. Tuomaria ei näytä hätkäyttävän mikään: löipä kepillä eli vasaralla taikka kirveellä. Asia asiana - on nähnyt kummempiakin. Tuomarin sihteeri juoksuttaa sormiaan näppäimillä, kynnet vain rapisevat hiljaisuudessa.
- En kyllä muista yhtään mitään. Ei. Ei meillä mitään hämminkiä ollut. Eikä oikeastaan tunnetakaan toisiamme. Se vain tuo viinavainu vietättää sinne missä viinalle haisee. Hyvin se kirurgi pään korjasi. Ei tässä mitään.
Välillä tuomari napsauttaa nauhan pyörimään. Talteen laitetaan tarkasti asioiden kulku. Siirrän pöydällä OHOIta ja tuijotan tovin tuomarin kiertoon heittämää kuvasarjaa kaljun miehen verisestä päästä. Puistattaa, mutta opettivat ettei sitä saa näyttää.
Reilu kaksi vuotta vankeutta ja vangitaan salista.
- Saanko käydä autolta kamat?Vanttera poliisimies harppaa vierelle ja näyttää poliisitiloihin vievää ovea.
- Poliisi hakee ne kyllä.
- Saanko soittaa vaimolle, että hakee auton?
- Saatte sitten tuolta poliisitiloista.
Palaver on päättynyt.
Uusia tulee ja menee. Milloin on joku nälkäänsä varastanut mummon kurkut kellarilokerosta, milloin on joku muuten vain rikkonut rappurallilla näyteikkunan, milloin on juolahtanut jonkun mieleen kopaista nyrkillä vastaantulijan nenänvartta, jolloinkin joku on motaissut tanssiparketilla naisensa viejää, vietnamilainen varastanut perämoottorin, juutalainen hyökännyt otsa tanassa kotiin kutsuttua poliisia päin, Viron poika parit kännykät pöllinyt, venäläiset ravanneet öistä rajarallia, viikkotolkulla rahdanneet arvotavaraa tullin ohi - muuan jopa murtautunut yöllä ulos kaupasta!
Rattijuoppoja kuka minkin promillen tuiskeessa kaasutellut ulos penkereille tai puskuroinut parkkipaikalla Alkon edustalla. Kaahaajat kaahanneet satasta keskellä kaupunkia, kahtasataa kutostiellä.
- Saatko sinä näistä mitään tolkkua tai järjestystä?Tuomari hymähtää. Meno on kuin koulussa parhaimmillaan; koulussa vain pienemmät rikkeet ja pienemmät tekijät.
- Tätähän tämä, kuittaa tuomari kyynisesti, - tavallaan sekoitus paikallista realitya ja saippuasarjaa.Tuomari vaikenee kysymykseen:
- Mikskähän täällä ei näy varakkaampaa väkeä juuri koskaan?
- Olisivatkohan kurkkupurkit ja läppärit saatu luontaisetuina? ehdottelen minä, mitään tietämätön LAUTAMIES.
*****
" - Tuhmahan tuo kyllä näkyy olevan, mutta eivätpä ne lautamiehet ja kirkkoväärdit yleensäkään mitään kynttilöitä ole."JrVeljeni. Käräjillä ei kurinpito-ongelmia. Metelöinnistä lennät ulos. Oikeuden halventamisesta tonnin sakko ja täysylöspito. Opena kadehdin tuomareita. Tuletko jouluksi himaseen? Terv Vsi Hj"
Puhe johtui siis viisausasiaan. Tuomari ryyppäsi ja jatkoi: - Ja mitäpä tuo alempi kansa liialla viisaudella juuri tekeekään. Kunhan on sen verran, että osaavat nenänsä niistää ja pahimmat hajunsa pellolle kantaa ja ... No, skool, veli! ... Nikottaa tuo konjakki. " Maiju Lassila, 1915: Liika viisas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti