suppenevalle sukupiirille toimitimme puolensataasivuisen niitatun kirjasen
minkä kunniaksi itsenäisyyspäivänä söimme paistia varsinaisen tekijän eli Kauppalan Ritvan kodissa, talossa, jossa vanhempanikin ovat asuneet tovin kera siskon sekä veljen ja joka on seissyt mäellä ennen päätaloa (1879) ja jopa ennen mäen viereistä kirkkoa (1851), tosin enää ei pärepäällysteisenä.
täältä > KIRJA-ARVOSTELUT
- tänään tarjolla Tuuve Aron Kalasatama
Taustoitas vähän tuota pärepäällysteistä seinää. Onko itäsuomalainen ilmiö? Alla lienee lautaa?, miten paksua? Pärekattoon olen tutustunut purku-, en rak.työssä. On täälläkin päreitä ainakin kainalossa...
VastaaPoistaT. JV
jvon
Poistavastaisko puoliks savolaisittain: - Ennenvanhhaan jonnii verran.
Eli se yleinen ole ollut, tuokin mummolan rakennus on ajat sitten korvattu ulkolaudoituksella ja modernisoitu kaikilla mukavuuksilla maalämpöineen.
Katoissahan ne päreet olivat; itekin oon kaverin kanssa yhen ulkorakennuksen kattanu päreillä.
Älä polta päreitäs silti, vaikka näin vähän sait tietoa.
jvon
Poistakattelepa tuolta keskustelu: https://vartsi.net/2019/04/24/parreita/
Kiitän.
VastaaPoistaLempikirjailijasi Kallen lapsuudesta kertovassa elokuvassa naapurin eukko (jolla Riitun mukaan oli tauteja ja syötiin yhteisestä lusikasta) oli tuollainen seinä, tiedä sitten mistä elokuvaan saatu.
T. JV