Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Linjojen laulu

Karl on 28-vuotias vuonna 1950, jolloin hän painattaa omakustanteen.
Taakse laskien: talvisodan syttyessä 30.11.1939 Karl on 16 v.
Viikon päästä 7.12. täyttää 17 v. Ei siis mukana vielä.
Joten nämä runot leiskuvat jatkosodasta:
"Veljet!
On jälleen yhtä tähtikirkas yö
kuin useasti Kannaksella,
ja kuulen,
kuten aina tällaisena yönä,
sankarikuoronne mahtavan hyminän."


"Muistatteko vielä ajan
tuntumassa itärajan,
missä sulkutuli paukkui,
korohoro harvaan haukkui?"

Tykistön urut jymisevät ja korpi kaikaa siinä missä Jylhän Kiirastulessa.


Siis tämä mies, tämä Karl von Schoultz, ruotsin opemme Sultsi, oli kirjoittanut tämmöisiäkin? Eipä tuo näistä huudellut, piti mölyt kirjoissaan.
Nyt kun tietää niin mieluumminhan näihin puuttuu kuin Jylhään, jota (häntäkin) toinen Yrjö, Jyrinkoski, kävi meille keskikoulussa lausumassa. Ja jota nyttemmin näkyy pitäjän oma poika Esko Ilonen säveltäneen levyllisen.

Mutta että Sultsi sotarunoja!
Ilmankos rivitalonaapuriope kertoi miehen joskus myöhemminkin aseita kalistelleen, niillä leikkineen asumuksessaan.

Uusin aukinaisin silmin Sultsiamme lehteillen parikolme havaintoa Linjojen laulusta, sen tekijästä:
  • Linjojen laulun tekijän linja on jyrkkä, sillä kaikki eivät lukijoiksi ole kelvollisia: "Kuulkaahan, te tyypit aatteen, / jotka alla punavaatteen hosutte --- Tään neuvon saatte: / pois tää kirja laskekaatte!"
  • Vanhan rajan ylitys saa tuomion: " Huomenna / en katso aseveikkojen silmiin, / vaan kadehdin kaatuneita." --- "Veljet! / Miksi jätitte minut tänne? / Enkö mahtunut rivistöönne? / Vai ehkäpä / en ollut vielä arvoisenne? / Ja kuitenkin tunnen / kuuluvani teihin - vain teihin."
  • Sodassa olisi selvinnyt kertapyyhkäisyllä, vaan kun eloon jäi 'Unissansa kauheasti tappelee hän  - vaivaan asti' miltei yö kuin yö ja kuoltava on päivät pitkät: 
"Tuhat kertaa me kuolemme
päivittäin.
Ei ihmisyys siellä
 elää voi,
missä linjojen laulu soi."

Ei siis ihme että 44-vuotias Karl on semmoinen kuin on vuonna 1966: ailahteleva.

Sultsi   1 - 2 - 3 - 4 - 5  - 6 - 7 - 8

hiihdot 3/132 km = 19 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myö
s

4 kommenttia:

  1. Tätä lukiessa mulle valkeni, miksi Sultsilla oli samanlainen talvilakki kuin oon Mannerheimilla nähnyt kuvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      tiedä mihin tässä vielä tällä tutkimusretkellä törmää!
      Huoleton heimo on menossa: Sultsi hyvin kärryillä mustalaisten.

      Oisko sulla valokuvaa silloisesta alueavustajastasi?

      Poista
    2. Ei enshepuulla kuvaa löytynnä.

      Poista
    3. EJ
      eikä ees Mannerheimista korvaajana?

      Poista