Syrjähypättyjen
hyppyjen todellinen luonne
31.12.2011
- 12:00 | hikkaj | hyvinvointi, pahoinvointi, harrastukset, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, Local, KIRJALLISUUS
äkta smak
.
.
*
Erämaan omia
ihmisiä sattui sitäpaitsi hyvään saumaan, koska se kertoo
Lapista, ja osuu käsivarren Lappiinkin ja kuin kohtalon oikusta mainitsee juuri
Hetankin, jonne Heikki Kolkka on
epäonnistuneelta Norjan retkeltään palailemassa. Tunturi-Lappi punertaa yhtenä
ruskamerenä, nyt tosin oli pilvien harmaissa kääreissä. Se Norja mitään töitä
tarjonnut, kruunujaan jaellut: pois laittoi kulkemaan kirjattoman karjattoman
kulkijan.
Reino Rinne julkaisi
novellikokoelmansa vuonna 1949. Sittemmin pitkän päivätyön teki ylä-Kainuun,
sen Päätalon Kallen Koillismaan, esilletuojana ja viimeisen
päälle luontoihmisenä.
- Jonniinmoinen
pysähtyneisyys viehättää aina, minkäs sille mahtaa; ei se kuitenkaan
kanssakulkijaa kurittavaa leonid-pysähtyneisyyttä missään nimessä saa olla,
PL tuumailee.
*
Juuret rantakalliossa - naiskohtaloita Suomenlahdelta Jäämerelle 2001 on kahden naisen eli Carina Wolf-Brandtin ja Sinikka Siekkelin koonta sitkeistä merimuijista alkaen Haminan tienoilta Virolahdelta ja päätyen Viron Vormsin, Ruotsin Dyngön kautta Norjan suomalaiskylään Varanginvuonon perukkaan. Uskomattoman sitkeitä naisraatajia, jotka kukin nyt tienoillaan elelevät yksinäisinä - itsekin ihmetellen miten kovaa elämää aikoinaan joutuivat kestämään.
- Matkan päätepisteeseen, lestadiolaiseen suomenkielisenä säilyneeseen Pykeijan kylään Jäämeren rannalla seuraavalla Kirk'niemen reissulla pitää tutustumani, PL päättää.
Että antoi hyvät helpottavat yöunet kun raatajanaisen iltalukemisena, yhden kerrallaan, kumosi!
*
Minä, Olli ja Orvokki vuodelta 1967 piti nielaista Finlandia-sarjan päälle ja
varmistaa ettei se Hannu Salama nyt niin sekaisin voi olla
kuin mitä viisiosaisesta, käytännössä kuusiosaisesta Finlandiasta voisi
päätellä: jotain tolkkua täytyy miehessä olla koska niin paljon puhetta on
piisannut.
Olli
on perintömiehiä, rahaa kuin roskaa, siksi kelpaa roikottaa mukana tätä
rääpälettä, muuten kyvytön kaikkeen. Orvokki muka Ollin mielestä hänen
morsionsa, Minä - se kirjailija Harri - näyttää Ollille närhen munat ja
Orvokille omansa.
Karua,
karua on elämä Salamankin saroilla. Etteikö voisi sanoa toivotonta!
- Romaani kuin romaanihan tämä - siinä sen lukee missä muunkin:
juovat ja naivat yhtenään, PL möläyttää ja iloiten jatkaa:
- Onneksi ei itse tarvitse moiseen touhuun osallistua!
*
Lukee
kuka mitäkin lukee!
Palaa
sitten taas väri-ilottelun jälkeen innostuneena sotatantereille.
Vilho
Virtasen sota kiinnostaa - varsinkin kun näinä päivinä saa ottaa käsiinsä
Vilhon omatekemän Sotavankileirikirjan.
Uim.kand.
apukoulun johtajaksi
30.12.2011
- 13:00 | hikkaj | hyvinvointi, pahoinvointi, rakkaus, koti, Työelämä,
liikenne, Päästöjä
postinkantajaa paremmille palkoille
.
On sinä puoskilla kahtomista kun
ope töihin lähtee. Jouni, Jussi, Eija ...
.
Uimaopettajaksi
en tähdännyt, koska vesi ei ole elementtini hukkumisherkkyydestäni johtuen. Raasion
paperi sai olla.
Koska
myöskään tiedonjakaminen tai tripurasioiden tietäminenkään ei ole
kovin korkealla arvolistallani, oli selvä että erityispedagogiikan
approbaturillani pyrkisin erityisopetukseen: parempi
edesauttaa pienihmisen sisäistä selviytymistä kuin ulkoista
lorulorutietouden lisäämistä.
Soitto
Elias Niskaselle kouluhallitukseen ei tuottanut tulosta: en
saanut eri vapautta eriyisopettajan paperiin, kuten muutamat nopeimmat saivat.
Piti valita pitempi tie. Oravanahkapitäjässä oli apukoulunopettajan paikka
auki. Kaupungista reilut 20 km - ihannematka nähdä
kaupunkiin jääneitä opiskelutovereita.
Postinkanto
pikkufiiulla loppui sopivasti: minut ylennettiin apukoulun johtajaksi;
alaisia ei ollut, oli vain viisi oppilasta ikäjakaumalla 9 - 14 v;
pituusjakauma oli yli puolimetriä, ope nippanappa kookkaampi
Askoa; oppilaiden voimatasapaino valtava; poikaylivoima 3-2.
Joskus
talvemmalla, kun rutiinit oli opeteltu ja kurit vängätty kohdilleen,
joku opettaja kysyi vesonaarilauantaina: - Mitä teet
urheilutunneilla? - Painelen päätäni lumihankeen ja oppilaat saavat etsiä.
Toinen kollega
koulutustilaisuudessa ilmoitti että muuten apukoulunopettajana olisikin,
mutta kun normaalit oppilaat luulevat välituntivalvovaa opettajaa
vahvasti samankaltaiseksi.
Oma
vuosi apukoulussa oli menestys ja työ juuri sellaista ihmisauttamista joka
palkitsee hyvällä ololla ja tarpeellisuudella. Kodit tulivat tutuiksi, Askon kaveruus
koko elämän mittaiseksi.
Palkallaankin poikamies
eleli, joutavia iltarientoja ei ollut, illatyöt kuluivat lattialla
maaten osuuspankin alakerrassa kirkonkylän keskustassa, kilsan päässä
koulusta. Poutiaisen Einokin, kylän oma poika ja valtakunnan
kuuluisuus, tuli muutaman kerran nähdyksi. Banaani, jäätelö ja
makkara maistuivat: jouluun mennessä oli kertynyt makkarasta makkaraa liki
kymmenen kiloa kannettavaksi.
Mikäs
oli syödessä: kapea tilinauha todisti että ansaittu on apukoulunjohtajana
viisikymppiä enemmän kuin postinkantajana - tuhatsataseitsemänkymmentä
markkaa.
Oliko
postinkantaja muuttumassa makkarankantajaksi, nyt kun vara vyöräsi?
Ei,
ei ja EI! Juoksemaan alkoi joutoaikoinaan kun kevät koitti. Ja mikä ei ollut
hölkötellä vaaramaisemissa vaaralta alas ja toiselle ylös. Sinne katosivat
läskit. Tuli ensimmäinen kosketus todelliseen hyvään
oloon, hyvinvointiin, joka tosin muutamaksi vuodeksi loman
tullen jäi unholaan.
Kevät
koitti ja oli hankkiuduttava uusiin maisemiin uusiin virkoihin monta kokemusta
rikkaampana ja oikeastaan tyytyväisenä oivan ammatin valinnasta: rikkaaksi ei
ulkoisesti tulisi, mutta sisäistä rikastumista ei estäisi kukaan!
Puistattavimpana
kokemuksena jäi mieleen pyörimään tunnille meno: pikku-Ekin rystyset
vuotivat verta, nahkat oli saksittu rystysten päältä irti repottamaan;
kysymykseen kuka tään teki? ei heti löytynyt vastausta, vaan
tekijä kierrellen kaarrellen ehdotteli oisko Eki lyönyt nyrkkinsä
tiiliseinään? kiveen kaatunut? tapellut pienempiensä kanssa?
Vieläkin puistattaa.
Naurettavimpana
kokemuksena jäi aamuinen poliisiratsia koulun portilla: ajelit ylinopeutta
harmitteli poliisi; voinko tulla selvittämään asian tunnin
päästä kun on kiire pitämään kansalaistaidon tuntia
liikennesäännöistä? tokihan se meille käy ilmoitti toinen
ystävällinen virkavalta, ja niin tehtiin.
Yhä harmittaa,
kun juuri olin saanut ensimmäisen tilin edellisenä päivänä - ja sakko määräytyi
tulojen mukaan!
Mutta
nyt pois kauniista vaaroja täynnä olevasta Kiihtelysvaarasta
jonnekin,
jossa omaa kielenmurenetta ei tarvitsisi vaihtaa: itärajalla Haminasta Sallaan
oli reviiri sijaitseva.
Silmänurkasta
pyyhin pisaran
29.12.2011
- 13:00 | hikkaj | hyvinvointi, pahoinvointi, rakkaus, koti, henkilökuva
memories
.
.
Vuoden sato vähitellen kerättävissä.
Tapahtui.
Paljon hyvää ja kaunista. Paljon pahaa ja - kaunista.
Odottamaton kuolema on paha asia, mielelle järkyttävä, sietämätön. Käsittämätön. Miltei kestämätön.
Miltei.
Odottamattomasta kuolemasta voi kertoa eleettömän kauniisti, vaikuttavasti. Kun osaa eli joku osaa kortillaan:
tulee joulukortti kahdenkymmenenkolmen muun
kortin joukossa; omatekemä, punainen, sydän leikattu irti, rauhallisin
joulutoivotuksin, raameissa sisällä kirjoitusta
Hei
En
tiedä, joko tiedätte, että
Ristoa
ei enää ole. Hän
kuoli
22.9. aivoverenvuotoon.
Elelen
nyt yksikseni, onneksi
lapset
käyvät usein.
Hyvää
jatkoa teille
M
Kuudestakymmenestäneljästä
opettajakurssilaisesta ainakin Aki, Tapsa, Joke ja Rikhard ovat tuota
tuonnempana.
Nyt
vuorossa Rikhard, joka pääsykokeissa kummasteli eilistä poissaoloani* ja jonka kanssa kymmeninä kesinä aikoinaan
yhdessä kera Hesekielin ja Ripetin soudimme saareen reput
pulleina kesäyön viettoon.
Niin.
Niin kiitävi aika, vierähtävät vuodet.
Miespolvet vaipuvat unholaan.
Ja minulla kesken vielä nämä päästömuistelmat!
Sähköt
sammuu, kaikki väki nukk ...
27.12.2011
- 13:00 | hikkaj | hyvinvointi, vapaa-aika, koti, lapsismi, voe mahoton!
... vääkii saunoo
.
.
Tulkoon
pimeys, ja pimeys tuli. Iltapäivällä neljän tienoossa. LUMPS!
Eilen.
Paratiisi
pimeni. Parin tunnin päästä kylmeni. Sauna piti pistettämän öyhyämään.
Ulkosauna puilla. Lasiluukulla.
Ei
hätää, ei minkään näköistä, ainakaan pimeydessä.
Hyvin syttyi, kuin soihtu, niin kotapata kuin kiuaskin. Eikä kaivonpumppukaan jäässä ollut. +3C ja armoton tuulen ujellus siinä pimeydessä pumputessa pilvisen taivahan alla.
Taivaskin vettä pumppuaa, Jumala oikein ruiskuttaa.
Siihen marssii kuin näyttämölle kaksi märkäistä valomiestä itäisiltä mailta saunapolkua kaivoa kohti. Tässä pimeydessä! Tässä myrskyssä! Tapaninpäivänä! Töissä ovat valopäät, vikamiehet valopannat otsasilla. Vaikka on juhla. Naurattaa pientä pumppuajaa, ilmoille loihee lausuman:
- Tuleehan se valkeus. Ja oikein kahden
miehen kannatte. Vaan ei kannettu valo kaivossa pysy, vai miten se meni?
Murahtavat.
Eivät jouda leikkiä lyömään, vaikka on joulu!
Tiedustelevat
vakavasti:
- Onko ritissyt näillä
langoilla?
- Ei ole. Eikä rätissyt. Pimeydessä kun ei
näe kunnol ...
Kiire
näyttää olevan.
Saunaakin
olisi tarjolla, vaan tuskin joutavat kylylle.
Eteenpäin
elävän mieli; linjoille kävelevät kurkkailevat niin että metsän rajassa
koivujen rungot valoisina vilkkuvat.
Joulukaalenterin
kahdeskymmenesviides kansi
25.12.2011
- 06:00 | hikkaj | nokkeluus, hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, Sijoitus/kauppa, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
vedetään nuottaa saadaan kaloja
.
RP
.
Lahjakkaita
kirjailijoita jää paljon vähälle huomiolle; valtavirta vie.
Eivät
asu Helsingissä, halua olla ns. tyrkyllä, eivät julkijuopottele
tahi muuten rellestä ja rietastele. Heillä ei ole sijaa majataloissa, so.
isojen kustantajien talleissa, heidän seimensä sijaitsevat kätköissä tallien
takana. Sieltä aikanaan parkaisevat.
Tuttu
juttu jo kahden vuosituhannen takaa.
Reijo,
Erkki, Juha & Jarkko.
Kirja-Pakari,
Ilias ja Suomen Talousjulkaisut Oy ovat edessaattaneet heidät julki.
Osaajat
Punkaharjulta, Värtsilästä ja Turku-Tukholmasta.
Rekiretkemme,
joulupuunkaato on viimeistä pirran vetäisyä vaille: perille pääsy siis
viimeistä koputusta vaille.
Sitten
istuudummekin notkuvaan herkkupöytään sanan ääreen iloitsemaan elämän
ihmeestä, juhlimaan uutta joulua, nauttimaan talon tarjonnasta.
Koska
on joulu
on aikaa syödä paistia ja ja juoda lientä vatsa pakolle, maha
ravalle - kokeilla makuja, lukea kirjallisuutta kaikenlaista,
ennen kokematontakin. Siispä kaivamme Reijon, Erkin, Juhan & Jarkon
kirjat kaapista ja maistelemme palan painikkeeksi palasen heidänkin tarjoamistaan
herkuista, suoraan uunista otetuista tai aikoinaan hyvältä maistuneesta.
Koska
jouluna
aikaa on, niin eivätköhän nti Netti auta ja hra Google selvitä, mitä sukujaan
ovat nämä alansa miehet, ilmoita jopa kirjaakin, josta kustakin palanen
nautittavaksemme on leikattu.
Toimeen
tarttukaamme!
Ja
jos eivät asianhaarat selviä, tulkoot herrat itse esille, kanssakiikkuun
joulunviettoon hetkiseksi hengähtämään, ilmoittamaan ikänsä, sukunsa ja
kirjansakantensa - lystinpittoon kanssamme...
Jos
ei nyt tapaniksi niin viimeistään tinanvalantaan uuden vuoden aattona.
SUKUNIMET
Reijolle,
Erkille,
Juhalle ja
Jarkolle
?
ja mikä ettei
nimet
heidän KIRJOILLENSA
joista palaset
leikattu.
"Sijoittajan
kannalta varmin tapa välttää miljonääriksi tulemista on leikkiä rallikuskia
osakemarkkinoilla. Tällöin kaupankäynnistä aiheutuvat kustannukset pitävät
huolen siitä, että sijoitusten reaalituotto pitkällä aikavälillä on sen verran
vaatimaton, että miljoonan euron säästöpottia ei saavuteta ainakaan 40
vuodessa. Sijoittajan kannalta parempi esikuva olisi varovainen ja
taloudellisesti ajava pappakuski, joka korjaa autonsa itse. Sijoittajan siis
tulisi vertailla välittäjien hintoja, tehdä sijoitukset itse ja olla
kuvittelematta itsestään liikoja.
Aktiivisen sijoittajan tärkein työkalu onkin peili, joka ei suinkaan ole
peruutuspeili. Juuri tästä syystä me molemmat olemme halunneet käydä läpi ja
muistaa joitakin omia virheitämme kaiken kansan edessä, jotta emme itse
unohtaisi niitä." 2011
"Rumpali
löi tahtia ja trumpetin ujellus kierteli ylhäällä kattopalkeissa. Harmaantuneet
olivat kattolaudat, maalaamattomat, mutta tanssilava piti vettä
juhannuksenakin, sillä se oli katettu pellillä. Eikä tänä juhannuksena olis
tarvittu kattoa ollenkaan, olisi riittänyt vanha, sininen taivas ja puolikuu,
joka kömpi esiin metsän takaa.
Kalle muisteli aamuisen papin puhetta taivaasta ja iankaikkisesta ilosta.
Hän katseli suu auki ja mongoloidisilmät loistaen tanssijaa, eläytyi koko
mielensä voimalla. Tanssijan piruetit kiehtoivat häntä pirullisesti, kengän
kanta tapasi lattiaa, jolle oli liukastetta ripautettu." 2011
"Talvella
nuottaa vedetään tietenkin jään alta.
Heikki-eno lähtee Auvon ja Paavon kanssa Puruvedelle hyvin aikaisin aamulla.
Silloin on usein vielä aivan pimeää.
Moottorikelkat ovat talvikalastajien kulkuvälineet. Kelkkareessä kulkevat
työvälineet: moottorisahat, polttomoottorilla toimivat jääkairat ja
kelauslaitteet sekä radio-ohjattavat uittorobotit. Yhdessä kelkassa on
tietenkin nuotta, ja yhdessä saalislaatikot.
Pappa on kertonut kuinka entisaikaan nuottamiehet ajoivat jäälle hevosilla.
Avannot jyystettiin tuuralla. Kairat olivat käsin veivattavia. Nuottanarut
uitettiin jään alle pitkien riukujen eli uittosalkojen avulla. Köydet
kelattiin käsin veivattavia puisia kelukelkkoja käyttäen. Näillä välineillä
nuotanveto oli hyvin raskasta ja kovin hidasta työtä." 2009
Hyvää joulua
ystäville, tietäjille sekä kanssailoitsijoille ja -murehtijoille
täältä paratiisista!
(kunniaa,
kiitosta ja mirhamia: Koulukas, Jussi, JV, KR,Kav, W-S, Voksi,
Mats...)
2010
http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21522/joulupukkikalenterin-lappa-25-sijaa-itse-vuoteensa XXV
Joulukaalenterin
kahdeskymmenesneljäs kansi
24.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
eipä taida tänä jouluna jalat lumessa sierettyä
.
.
Hui! KUKA siellä lautakasapitäjässä jo
ennen VanhasMattia ASKELSI?
.
+ "Minä vaimon arvossa
pidän, mutta sanon, että maailman loppu, hävitys ja ikuinen sekamelska meitä
lähestyy, koska hän housut päällensä pukee ja rupeevi meitä könistämään, meille
korvapuusteja jakele ja - meitä tukistelee." 1864
+ "Sano kielin, puhu mielin,
luihkaise riemu rinnastasi ulos! Vuoret roikkaa, metsä kaikaa ja taivaassa
ollaan äänettä hetki aikaa, hetki pyhä ja lyhykäinen." 1870
Eiköhän
näillä kahdella tuumauksella jo selkene sanojan suku!
Ja
jos ei niin liimataan kuva loppuun arvauksen koristukseksi.
Kiivettäköön
kivelle ja siellä juhlayö yhdessä vietettäköön!
PS - Ja voihan
tuhannen tulimmaista ja turkanen päälle: vielä on jäävä yksi pulma juhlan
päälle ratkaistavaksemme, taikka tarkkaan lukien kolme! Vaan mikäs
jottemme jukuripäämme yhteen laittamalla pulmista
pääsisi, ajankuluksemme ratko ja ratkaisisi kunhan kolmen viisaan
miehen teot ja teokset aamulla känsäisiin kouriimme saamme!
Joulukaalenterin
kahdeskymmeneskolmas kansi
23.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
mitenkä Suomen kansa jouluaattoansa viettää
.
.
.
Kotiin
Korvatunturillekaan täältä ei mahdoton matka enää olisi, tämän patsaan ääreltä,
tuosta vaan Hiljaisen kansan ohi remuavan Rukan populan kautta Sallaan ja
sieltä vähän ylemmä...
Mutta
vielä on paikkoja jäljellä, tarkastettavana kilttien lapsien luku, joka onneksi
nykyisin torpissa ja tuvissa on säädyllisempi kuin Kuikan ja Kirjailijan
aikoina.
- Iida Riia Lucina Hilda
Hulda Levatiina Amanda Olivia Ceela Concordia Jemna Jekleobeth (s.1873 )
- Alfred Ilai Optatus (1877)
- Elmaan Jaebetr Jasobeam (1880)
- Ohlipoodaama Siromilda
Nova Neera
(1987)
- Juhana Eevert (1891)
Jos oli Kuikka-Koposen puoskilla määrää ja nimeä jos jonkinlaista, pituudesta ei puutetta, niin eip' huonommaks jäänyt Kainuun mestarikaan:
Ensimmäinen
satsi
1. Kalevi
2. Salmi Talvikki Cecilia
3. Orvokki Helmi Simpukka
4. Otso Tähtivalo
5. Veijo Virmo Imatro
6. Jormo Gabriel Sotavalta
7. Viena Karma Sirkka Salama Kesäheinä Saarenruusu Pikku-Hilkka
8. "Kaarina" (adoptoitu pois)
Toinen
satsi
1. Sorjo
Uolevi Sotaprinssi
2. Marjatta Iltatähti
3. Raida Tsikko Tellervo
2. Marjatta Iltatähti
3. Raida Tsikko Tellervo
Ja
kolmas erä
1.
Raija-Liisa Rakel
KIRJAILIJA ja KUNTA?
"
-
Keitteleisit pottua? esitteli Ukko.
- En
keitä pottua enkä huttua! kivahti Akka. - Ei yhtä mukulaa kuopan pohjalla
ouk!
-
Joko niistä tuli loppu?
-
Jo! jo! jo! ettäs sen kuulet! huusi Akka.
-
Jopa tämä nyt on joulua ..., tuumasi Ukko synkistyneenä pyyhkäisten
suutansa kämmenselällään.
Leukansa
värähti ja pää hieman tärisi.
- On
joulua, on joulua! huoahti Akka ja räiväsi pitkälle kaarelle palaneen päreen
lieteen."
"Kun pihtipäre oli sammunut, niin vallitsi Mökissä melkein
täysi pimeys, sillä pohjanpuoleinen akkunapahasista oli ulkoapäin ristilällä
umpeen pantu ja etelänpuoleisessa akkunassa oli kaksi ruutua rievuilla ja
oljilla tukittu niin että ainoastaan pari ylintä oli lasin tapaista - niistäkin
toinen häränrakolla paikattu. Jouluaatto siis sai kurkistaa sisään - jos kykeni
- siitä neljännestä ehyestä ruudusta, joka tosin sekin oli vahvasti jääruuusuissa."
1930
2010 http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21510/joulupukkikalenterin-lappa-23-tehty-mika-tehty XXIII
Joulukaalenterin
kahdeskymmenestoinen kansi
22.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
Helgekin saattas tään tietää vaan kun se ei lue kaunoa
.
.
"Valtavilla kynsillään ja hampaillaan se jatkoi auton
hajoittamista, ja se söi ensiksi kaikki istuintoppaukset ja verhoukset. Pian nähtiin,
että auton akut olivat sen herkkua. Ilmeisesti se tarvitsi väkeviä happoja
ruuansulatustaan varten. Kerran se luuli valurautaista keskuslämmityskattilaa
akuksi ja teki pitkän rupeaman töitä saadakseen kattilan särjetyksi.
Huomattuaan tulleensa petetyksi se päästeli mylviviä huutoja ja pieksi
hännällään maata." 1976
Aika veitikka mieheksi ja kirjailijaksikin melekonen jymy. Jättää nyt upea ammatti ja alkaa ajan kulukseen vain ajatella! Pännää pyöritellä kaiken maailman elikoihin ja eläjien päänmenoksi!
Panna työkseen lukijoita ja luettavia nauraa rätkättämään; kuoria valtiaita alusvaatteisilleen; istuttaa itse Aurinkokuningas, se oikea Versaillesista eikä mikään Tamminen Turusta, potulle kakitettavaksi. (paskantammaan kuiskaisi Jope)
Ja pääsihän moukariliskolta melkomoinen pamaus, takalistosta helpotus, kaatopaikalla kun kaiken maailman rakkineita oli aikansa syönyt ja syöpötellyt.
Ja entä se mahtilunssa! Joka jokaisen nokkaan livahti.
Pisimmäksi aikaa mielen alle pörräämään on kuitenkin jäänyt ystävämme kersantti Milita Forton ja filosofi P. Pacpipon ystävyyssuhde - eivät vaan kehnot peräti asenteeseen ja katsomukseen olisi vaikuttaneet?!
KUKAs kumma humoristi ja tietysti MISTÄ?
"Elokuun alussa hirmulisko sairastui. Se kävi haluttomaksi ja
makaili päivälläkin. Voimakkaat pierut vavahduttivat sen kolossaalista ruhoa.
Silloin ulkomaalaiset asiantuntijat ampuivat sen kylkeen nukutusampulleja.
Pedon nukkuessa sen kitaan ammennettiin kymmenen lapiollista Entero-Vioformia
ja ämpärillinen Thielemannin tippoja. Kahden päivän päästä peto oli
terve." 1976
2010
http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21496/joulupukkikalenterin-lappa-22-liian-nuori-kuninkaaksi XXII
Joulukaalenterin
kahdeskymmenesensimmäinen kansi
21.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
voi juutas ja lanellipaita! salakavalasti rikoksen teillä?
.
.
"Päässä
hänellä on karvalakki, näin kesälläkin, kuuma se on nytkin, auringon alkaessa
jo vähitellen lämmittää; siksi hän onkin päätään raapiessaan sysännyt sen
toiselle korvalliselle, niin että tukka pääsee pörröttämään esille oikealta
ohimolta, tukka, joka on sekainen kuin tappurakuontalo. Hänen suustaan valuu,
paitsi silloin tällöin sylkäistessä, muulloinkin ruskeaa mällinestettä,
vankkojen leukojen karkealle sängelle.
Housujen
takalistosta riippuu riekaleita, joista jotkut hipovat kasteista ruohikkoa,
pitkinä kuin rättimaton kuteet." 1918
.
Laivalla, laivalla keinutellaan. Sillähän
sinne mieluummin kuin jalkapatikassa notkoon, veikkonen.
Kyrönsalmeen ohi Olavinlinnan ja
Melperinjärvelle, Haapavedelle hiljalleen livuskellen tuulettomaan lahden
poukamaan kuin kirjakauppias Muttinen aikoinaan.
Vaan emme me omenapuita näe, ei
eläviä eikä kuolleita, Juutas-laiskimus likapentuineen nähdään. Nähdään kun
kerta esittivät meille - ja lopulta koko sortin sakin. Sen kirjakauppiaankin,
sen Aapelin.
Kuvata eivät kuotot antaneet, niin
tuommoinen tärähtänyt kuva tuli, ja tämmöinenkin salakuva tuli räpsättyä:
Salapolttoa lienee harjoitetun, jotta
pesue hengissä selviytyisi, niin ainakin muistikuva sellaista näyttäisi. Ei, en
minä sano minä kesänä, mutta kysyn
KIRJAILIJAA
ja sitten rötköttävää miehenkuvaa ja PAIKKAAKIN?
"Hänen sisulleen pistää niin jumalattomasti. Sillä hänen
pitäisi nyt, kuten sanottu, rakentaa tuohon kiviaitaa, rustata: korkea muuri
kivistä Muttisen puutarhan ympärille, aluksi sen yhteen reunaan. Vyöryttää yhä
möhkäleitä tuolta louhesta. Isäntänsä, mokoman herra Muttisen,
viinimarjapensaiden suojaksi, ja omenapuiden, jotka ovat kaikki kuolleet, -
syistä sellaisista, että hän ne tietää, heh, heh." 1918
2010
http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21478/joulupukkikalenterin-lappa-21-ikansa-naisten-keskella
XXI
Joulukaalenterin
kahdeskymmenes kansi
20.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
lie peräti sen oravapankin johtajan sukua
.
.
Tuonne kun Niiralan rajanylityspaikalle dieselin (<70sent) hakuun pyyhälletään, voi pysähtyä Kemienmäellä ja koukata muuattaan aittaan kesäteatterin viereen, siinä tämä monietu- ja sukuniminen, monimielinen kirjailija elämäntaipaleensa aloitti; Suomenlahteen ampuivat sittemmin koko kiusan.
Ei saisi oikeassa olla. Eikä olla ollenkaan.
Jos Venäjälle ei mieli tee niin voihan tehdä vaikka tikusta asiaa ja piipahtaa Join kaupungissa: jos vaikka sika säkkiin, joulupotsi kylkeen tarttuis, niin siitä sitten kinkku pöytään pödyksi.
Ja näkeepähän retkellä ainakin Pielisjoen ja sen rantamilla vänkyräpatsaan tästä lassikosta.
Kuka
ja mistä?
"Pois
pakeni silloin kukkokin ammeensa pohjalta ja kätkeytyi monien
aviopuolisoittensa turviin sinne aitan sillan alle. Ainoastaan se tuuliviirin
kukko katseli nytkin sieltä korkeudestansa rauhallisena, kuten aina tämän
viisaan maailman menoa." 1915
Voihan
Ängri börts!
aidosti hämmästynyt proffa
.
.
Kari Uusikylä kasvatustieteen
emeritusprofessori:
"Ammutaan
linnuilla vihreitä possuja, jotka kuolevat luhistuvien rakennusten alle... Jos
tämä on sitä Suomen menestystarinaa, en halua olla mukana porsaita tappamassa.
Voi meitä!"
HS-raadin
vastauksia kysymykseen: Onko Angry Birdsin menestys koko Suomen etu?
16.12.2011
Espoossa
toimivan Rovio Entertainment -yhtiön kehittämästä Angry Birds -pelistä on
tullut kahdessa vuodessa maailmanlaajuinen menestystuote, jonka ympärille on
kehkeytynyt paljon muutakin kuin itse peliin liittyvää liiketoimintaa. Alun
perin Applen mobiililaitteille kehitetystä pelistä on tehty erilaisia versioita
myös tietokoneille ja konsolipeleille, mutta Angry Birds -brändin alla myydään
myös paljon leluja, kirjoja ja muita oheistuotteita. Suunnitteilla on myös
Angry Birds -elokuva ja Angry Birds -teemaan pohjautuvia huvipuistoja.
- Onneksi joku muukin on pudonnut sivistyksen kelekasta, huokaa toinen nykysivistyksestä pahemman kerran jälkeenjäänyt eläkeläinen, emeritusopettaja ja SP Onni Eläkeläinen.
Joulukaalenterin
yhdeksästoista kansi
19.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
tähti se syttyi itäisillä mailla hei itäsillä mailla
.
.
"Työympäristö oli silloin ihanteellinen. Aitan ikkunasta avautui näköala Pieliselle ja maasepän tekemä jykevä rautalukko piti uteliaat vieraat loitolla. Kaukana oli kaupungin liikenteen jyrinä ja vaimon rukoilevat pyynnöt, kun hän yritti päästä siivoamaan kirjailijan työpöytää." Kalevi Nikki, 1999: Pielisen profeetta vai Don Quijote?
.
- Hojo! Hojo! oikeastaan riittäisi niin jo kaikki tunnistaisivat levveitä huastalevan Turjaelijan.
Kaivetaan lisukkeeksi
kontista esille vanha juttu juhlivasta mustanpuhuvasta 'samettitakista' ja
pitkille venähtäneestä Hesan reissusta.
Oli
WSOY viikonpäivät kustantajan VSOP:tä litkineestä idänihmeestä saanut
tarpeekseen ja töytyytti lentokoneeseen hyvää matkaa toivotellen. Käsiänsä
kustannusvirkailijat (Viksten et ool) hieroskelivat, että päästiinpäs ruojasta.
Mutta
mitä vielä eikä aikaakaan!
Luurista
kohta kuului:
-
Hakekoo helevetissä minut teältä poes!
-
Mistä?
-
No teältä lentokentältä.
Oli
mies nukahtanut ennen Onttolaa ja palannut samalla lennolla takaisin
Helssinkiin.
Ja
eikös tuo lie vielä toinenkin viikko rattoisasti peäkaupungissa vierähtänyt
Ojaharjun ja Katzin kanssa painiessa ...
KUKA ja MISTÄ?
"Hän käveli navetan
päässä karhunputkien takana näkyvälle likatunkiolle niin vinossa asennossa kuin
kykeni, hän potkaisi tunkiota hajalle, poimi siitä vanhan aikakauslehden ja
repi irti takalehdellä olevan Ritvan nimen ja osoitteen. Hän taitteli sen
huolellisesti ja laittoi lompakkoonsa setelien keskelle, suomalaisten kympin
setelien joukossa oli ruotsin satasia.
---
- . . .että rotta vai keärme
se tuolla .. tunkiolla kun minä ...
- ... ei niitä kun niin paljo
kusiaisii. No tuota ... Mie jo että kuka se täällä kyykkii mutta sitten että ka
Pekkahan ... Samin ja Anun kans ongella kun minnuu rupesi vaivaamaan että jäiks
multa kaasupullo auki ja ..." 1976
*********************************'''
VÄLITODISTUKSET
kelekkamatkalta aktiivisimmille osanottajille jaettu:
Joulukaalenterin
kahdeksastoista kansi
18.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
kauppatavaraa josjonniilaista
.
.
Vielä
yksi vahva nainen, tavallaan kaksikin, aivan unohtua oli
- ja mikäs sen paremmin Kauppalehteen
sopisi kuin Lopo tai tekijänsä! Kauppiaita kumpikin.
Lasketaan
Lopo kujille kävelemään, saadaan ämmän ruojuihin liikettä.
Sitten
on kanttia kysyä kahdesta kuvakaupungista, ynnä ämmästä ja
ämmän tekijästä.
'Kuopio
Kuopio' hihkuvat kaikki kun näkevät
kaupungin hallin kuvan yllä. Oikeassa tietysti ovat. Kaupungin
kalahalli, joka kuvasta jo purettu on, sai viimein purkuluvan
- ja lasista, lasistapa uusi rakennetaan!
Siellä
kirjoitti kirjailijamme tuotantonsa leskeksi jäätyään. Näytelmiä ennen kaikkea.
Sai
yliopistokampukselle rakennuksenkin nimiinsä Studentiaa, Melaniaa, Snellmaniaa
ennen.
Lopotomia
olisi oiva nimi Lopon kunniaksi, vaan ei vielä ole edes salia saanut tämä sutki
ämmävaras, ei edes kaupungin vankilasta koppia
nimiinsä. No, ämmäpahahan teki rötöksensä toisessa kaupungissa.
(alla)
Kirjailija
ja - Lopon rötöstelykaupunki?
"Hän heitti
vilaukselta hätäisen, himokkaan silmäyksen kukkaroon. Paikallaan se oli
unohdettuna syrjässä. Viattomana, viettelevänä.
Lopon katse muuttui
hajalliseksi. Silmät pyörivät ympäri yhdestä toiseen, eivät pysähtyneet
mihinkään. Ja käsi lähti ikäänkuin itsestään, omasta tahdostaan liikkeelle.
Hän ojensi päätään puntaria
kohden niinkuin muutkin. Seisoi se jo kohdallaan, viivan merkkiä katsottiin
miehissä.
- Nyt -!
Se oli hänellä hihassa!
Oikean käden nutunhihassa!" 1889
2010 http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21449/joulupukkikalenterin-lappa-18-filmirullat-tanne XVIII
Joulukaalenterin
seitsemästoista kansi
17.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
Local, KIRJALLISUUS
veto kotiapäin sallittakoon, tosin tästä on leikki jo kaukana
.
.
&
"R:län
verokalenterissa on tuhat ja sata nimeä.
Hinta 3 mk.
Julkaisija:
Lions Club R:lä.
Kulmilla
kansa kuiskii:
- Siitä
puuttuu eräitä nimiä.
Mikä vei
kansalta luonnon, madalsi
korpisoturin
äänen?" 1972
Jos sentään vähän tätä sananvapauden pitäjää ison maan rinnasteisena esille nostaisi, runoina edes. Eilisen Suuren runoilijan jälkeen iso runoilija, ainakin kooltaan:
Tuli
aikoinaan pitkä mies maailmalta kirjoja hoitamaan syrjäiseen Suomeen
Tampereelta; aito ehta runomies oli ja on - yhä.
Kävi,
näki ja pois lähti työläisempiin maisemiin, koukkasi
Kemiin, josta pienen kirjakahinan jälkeen liukeni takaisin
Manseen minne aikoinaan, 1940, oli syntynytkin.
Syitä
lähtöön lie ollut sysissä jos sepässäkin.
Jälkensä heitti runoihin nuuskittaviksi.
Oli siinä täällä maalaisliittolaisilla
nielemistä: eihän noin päin voi EDES ajatella kukaan järkevä mies!
Eipä lainkaan huono
mies ole ollut, päinvastoin ylen on arvostettu: viidenneksi eniten kaikista
kirjailijoista 2000-luvulla kirjastoapurahoja kuitannut plakkariinsa, 99
129 €.
"Samana
vuonna [1981] hänestä tuli tamperelaisen Lamminpään kirjaston
kirjastonjohtaja, eikä hän sen jälkeen ole jäänyt yhtenäkään vuonna ilman
kirjastoapurahaa", tietää
HS Kuukausiliite 10/2011.
-
Nappikauppaa!
täräyttäisi Selänne kumppaneineen.
Kuka kyberneetikko-semiootikko-postmodernisti,
runouden vastarintamies - mistä pitäjästä
runot?
"Toisinaan kevättä seuraa
takatalvi.
Neljäs kuu lopuillaan täällä.
Kunnanjohtaja vielä vaivoin
tervehtii.
Tänään näin tiellä toisen
hevosen." 1972
2010 http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21441/joulupukkikalenterin-lappa-17-finanssipojat XVII
Joulukaalenterin
kuudestoista kansi
16.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
se saapuu painajaisineen
.
.
"Huutoja, joita en näe,
puitten takaa, joita en
kuule,
ja tämä kaikki,
minunko?" 1968
.
On tämä runoniekka takuulla monta kertaa tuntenut tuon Juicen totuuden ennen kuin luostarin penkat omakseen ottivat. Tänne syrjäseudulle tuli sairastamaan maailmanmies, kuolemaan itärajalle.
Sade
pieksi haudanetsijäin kasvoille kuin meren aallot Bretagnessa, kasteli
vaatteet alimpia myöten. Serafimia ja Akakia makasi mullan alla, vaan
runoniekka lymyili ristisaatossa jossain.
Syrjemmältä,
reunasta viimein löytyi risti joka ilmoitti että näin on käynyt - lepo
tullut, kääntämiset käännetty, runot rustattu, päässyt perille
matkamies oikeaan maahan.
KEN?
"Syksyn
sumut niinkuin vanhan miehen kädenliikkeet
ajelehtivat.
Kävelin polkua
pitkin, joka teki sinun hymysi mutkan.
Juttelin kauan
sitten kuolleiden miesten kanssa,
se oli minun
työni." 1965
Joulukaalenterin
viidestoista kansi
15.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
kaubamajanäkymät ja kaikk'
.
.
- ...tässä rakennusmiesten katalookis on tämmöinenkin nimi: Raimo Oksanen. Sanooko nimi mita? Hotellinhan rakens savonlinnalainen liikemees Repo seitsekym...
Niin selvittää opas KGB:n huoneessa korkealla Räävelin yläpuolella, ja yhdessä kuuntelijassa uteliasuus herää, kun opas jatkaa: - ...lie iltojen ratoks löytäny Raimo viehkeää seuraa ja lopun arvannet mita kultturraamatsaavutuks...
Sepä
tarina siinä, selvennys, miksi ei kokosuomalainen se kirjoittava
huumorintajuton gootti ole.
Oli silti
riipaisevaa katsottavaa se näytelmä, joka nimestään huolimatta ei kuulu
saippuasarjaan; toista kertaa samaan istumaan ei ehdoin tahdoin kyllä
haluja mennä.
KUKA?
"Samassa
kommunalkassa asui perhe, jonka tytär oli jäänyt mustan Volgan alle. Miliisi
oli nostanut kätensä pystyyn ja tiuskaissut, etteivät he voi tehdä mitään. Että
sellaista se on. Hallituksen autot, mitä niille voi. Päälle perhe oli saanut
haukut ja sitten heidät oli lähetetty kotiin." 2008
Joulukaalenterin
neljästoista kansi
14.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
ei saa sotkea volteriin jos ei aatamiinkaan luomakunnan ensimmäistä naista
.
.
"Kuuntelen tarkkaavaisesti
hänen askeleitaan portaissa ikään kuin se kuuluisi velvollisuuksiini, sitten
siirryn ikkunaan ja katselen kuinka hän kiiltävä sadetakki läikkyen juoksee
tihkusateen läpi katulampun luona odottavan auton luo ja kumartuu astuakseen
sisään. Näen hänen jalkansa hetken vaaleina katukäytävällä, pienissä kengissä.
Sitten hän vetää jalkansa sisään, paukauttaa oven kiinni ja auto lähtee
liikkeelle, jättäen minut jälkeensä, kuin imperfektiin." 1972
.
Toinen sensuelli nainen Härkösen perään - jos näöltään niin myös kirjoituksiltaan. Toinen tajunnan räjäyttäjä tamaroineen ja vanhoine rakastelevaisine luunkalinoineen.
Talvet
pääkaupunkiseudulla, kesän viettoa Saimaan rannoilla. Luonto parantelee
kaupungin haavat.
Kyy
saa olla ja tulla laiturille vaikka tuvan lattialle; metsä saa olla kaatamatta;
ruoho niittämättä: karjalainen mielen kesä - melkein Hiitolan veroinen?
Mitäs
jo onkaan ikää elettyä? 84v helmikuussa. Ja eilisellä vasta puolet siitä!
Kovia
pehmeitä naisia - emansipatsiooniakin ripe liepeessä.
KUKA evakkoeukko?
2010 http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21400/joulupukkikalenterin-lappa-14-ei-ollut-klubilla
XIV
960
Joulukaalenterin
kolmastoista kansi
13.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
näytellä vai kirjoittaa?
.
.
Pannaan perään kolmaskin nainen, pieni kuin hyttynen, tai kala akvaariossa.
Hänen
tappoaseensa oli tehokas: ei nyt sentään tappanut, mutta pyörryttämään pisti -
17 vuotiaan kirja!
On
pahus niin kaukaisilta niityiltä lähtöisin etten sinne lukuisilta
matkoiltani ole ennättänyt, joten lainataan kuva Otavalta, paljastakoon se
hyttysen, jonka etunimenkin sotken yhtenään Anna-Liisaksi.
Kuka ja mistä kotoisin?
Ja loppuun kun lätkäistään hänen raflaavaa tekstiään, niin
eiköhän kalenteriväki ala herätä:
"Mä jumaloin kissoja. Niissä oli jotain mielettömän
seksikästä. Kattokaa joskus kissaa ku se kävelee pehmeesti sohvan selkänojaa
pitkin. Se osaa mennä niin tyylikkäästi ja rauhallisesti. Jos mä katon kissaa
oikeen kauan niin mua haluttaa lukee pornokirjaa."
2010 http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21386/joulupukkikalenterin-lappa-13-oli-se-klubilla XIII
970
Joulukaalenterin
kahdestoista kansi
12.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
voi pyhä sylyvi!
.
.
"Ursulaa Lauri oli
käynyt katsomassa vähän ennen joululomaa, pöhöttyneenä ja viinalta haisten.
- Ei se ollut isi, sanoi
Ursula.
En tiedä oliko hyvä että
vuosia hellitty kuva ehti särkyä. Mutta ehkä se vielä eheytyy,
ajalla on mahtava
vaikutus." runoilijan
runoilijavaimo
Jo viimein on koittanut naisen vuoro.
Poimitaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun sattuvat olemaan samasta rautatiekaupungista, sieltä maailmalle pyrähtäneet. Sieltä missä sittemmin soi blues.
Toinen, maisterin tytär, körötteli runoilijan muijaksi Tampereelle, ja toinen, suutarin tyttäreksikin arveltu papin tyttö, monen mutkan (Heinola, Puumala, Kannas, Mikkeli) kautta päämiehen rouvaksi pääkaupunkiin.
Toinen erosi miehen hulluuden takia, toisella olisi aihetta ollut kyllin - kas vallan mies kun vallan usein unohti aviossa elävänsä.
Siitä vaan poimimaan nämäkin marjat kopsaan:
Kaupunki?
Kirjailijat?
"Pientä on miesten
sortamisen halu
naisiin nähden
verrattuna naisten sortamisen
haluun
toisiinsa nähden." päämiehen vaimo
979
Huippu
saavutettu - tuulee
11.12.2011
- 13:00 | hikkaj | pahoinvointi, hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, lapsismi,
KIRJALLISUUS, KILPI-Salama-LEHTONEN
kilit, lukija ja oma mieli huiputettu! Uhuru Peak = Vapauden Huippu
.
.
HANNU SALAMAN FINLANDIA-sarjan LOPPU Pasi Harvalan tarina III ed. 21. Roskaelämää
"Pasi yritti vielä, mutta Riitta hymyili vittumaisesti
latoessaan puita uuniin.
- Koko ajanhan se oli Väärinmajan kans kun se oli sun kans.
Ja vähän muittenkin kans.
- Ison Roopen tietysti.
- Tietysti, Riitta kivahti hymyn vääristämästä suustaan.
Jussi huojahti: - No no.
- Paskan nono, kyl sä sen tiedät siinä kuin minä, ja
muutakin, saasta. Kundit ei vaan taida välittää olla kovin totuudenmukaisia
silloin kun eivät sitä totuutta kestä.
- Mut Pauliina on tietysti Pyhimys, niin.
- Ei vaan aito nainen.
- Niinpä, siinä se pyhitys, joo.
- Ja suurenmoinen nainen. Ihan liikaa sulle.
- Juu-u, saatanat ... Mutta kiitoksia tiedoista, Pasi jatkoi
virallisesti ja Riitan hymy hälveni.
- Kiitoksia kiitoksia jumalauta! Sä et jätkä tienny sitäkään
että sen isä pani sitä kun se oli viidentoista."
On se ruma, on se ruma tuo maailma noiden eläjien: konkretiaa mielikuvitusta vailla, jatkuvaa täytäntöönpanoa luonnossa ja ajatuksissa - just vastakohta mitä kuvittelisi täyteläiselle elämälle. Mielikuvituksen puutetta nähdä kauneudesta vilaustakaan.
Enpä haluaisi mukana olla, paperin kauttakin pahaa tekee.
Loppu on tullut: huipulle päästy. Ei olisi pitänyt matkaan lyöttäytyä, näiden piruparkojen. Sen siitä saa: kun kuuseen kurkottaa, kuseen lätskähtää. Ei pidä hyvässä uskossa, hyvässäkään, kiivetä korkeuksiin, jossa vain sumua ja 'räkää'.
No onneksi puolen vuoden urakka on takanapäin, taiteilijoiden sota. Varsinainen kilin retki! Killin ajatukset. Yli seitsemänsataa sivua Finlandiaa! Nyt on aika hypätä tasamaalle ja talsia sitä, kaivaa hyllystä kauniimpaa, jalompaa, esteettisempää, ylentävämpää ...
Sitä ennen kuitenkin vielä nuo kaksi: MInä, Olli ja Orvokki sekä Siinä näkijä missä tekijä. Ne on lupa tämän jälkeen harppoen tutkailla.
BB:n kanssa tässä on kilpaa käyty, samoja aikoja lopetellaan, kotiudutaan: BB-finaali on illalla ja Janican voitto, pah! Uskokaa tai älkää: mietoa on BB-touhu Salaman kirjaväen toilailun rinnalla.
Kosti Herhiläisestä aloitettiin, Pasi Harvalan, tuon Herhiläisen kuoleman tuomaritutkijan, naisen tappamiseen päädyttiin. Kautta rantain olin ymmärtävinäni että Harvala se Kostinkin tappoi.
En pitänyt, mutta silti kynteni isken vielä Olliin, Orvokkiin ja Tekijään. Uhallanikin. Ei teksti huonoa ollut vaikka pahaa teki.
Ja huvittaahan tuo henkilökohtaisesti, loppupuoli, kun Salminen toteaa: "Ja munhan taas oli käännettävä ympäri koko syyllisyyskäsite koska multa hävis kertoja. Poikani muuten alkaa lukea lakia."
Että silleen.
Ja kukas muu se sieltä peilistä pilkistääkään, jos ei omakuva: "Ja musiikki. Hän ei koskaan ollut ollut erittäin musikaalinen, vain sen verran että Pauliinan edustama 'työväen musakulttuuri' ei häntä määräänsä pitemmälle vetänyt. Kiinnostuksensa klassilliseen musiikkiin hän oli nuoresta saakka peipannut huumorilla ja urheilumiehen asenteilla, vaikka niitten heppoisuuden oli tajunnutkin."
11.6. - 11.12. 2011 tasan puoli vuotta kesti matka 'kilille', 732 sivun päähän, 5895 metrin korkeuteen.
Joulukaalenterin
yhdestoista kansi
11.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
onnenonkijoita
.
.
Tänään on pikkupakko jo jättää nuo savolaeset ommaan joululiemeensä kellumaan ja päästä tuulettumaan lännemmäksi.
Tapaamme
kanaalikaupungissa kirjailijan, jonka ei tarvitse raottaa suutaan ja
hönkäistä ilmoille kuin yhden sanan verran, niin heti perillä olemme hänen
persoonastaan.
Muuten siellä
edellisen kerran käydessämme Muumimaahan mennessämme ihmettelimme kovasti
niiden onkitouhuja: ne onkivat kalojen sijasta polkupyöriä - ja melkein joka
kerralla tärppäsi. Ranskan ympäriajoon lie varustautuneet.
Vaan
se sana, jolla jo tunnistamme tämän jaarittelijan, olkoon vaikka maar.
On
se niin pitsii jottas! Siis:
Kirjailija ja
kirjailijan kaupunki?
"
- Kyll kummingi o hullust, ettäs ole lähtenn maailmall, jos snuull
vaa jomnengin goto oll o, mutt kukatiäs snää ole niingon dua flikkaki. - Ong
tua leivängappal povesas kaikk snuum brovianttis?
-
On siellä silakkakin.
-
Älä hulluijas, vai o silakkaki. - Kuule Miko, annast siäld käässette loodast
täll munssööril. Pahustaks stää kyrssä rikkoma ruppe, annk koko kyrs vaa.
"
2010 http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/21360/joulupukkikalenterin-lappa-11-merta-edemmaksi-kalaan XI
Joulukaalenterin
kymmenes kansi
10.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
aikansa Junnu
.
.
"Pois joulukuuset,
kynttilät
ja riemulaulut lasten
ja äidin tortut lämpimät -
pois juhla onnekasten!"
Ei no pysytään sitten täällä missä runoilijoista suurinkin on opiskeluaikaansa viettänyt.
Asui ja opiskeli täällä Känäkin, vaan ei hänestä runoilijaa tullut, presidentin virkaan oli tyytyminen. Myös 'Kassu'-veli ja ukko-Lönnrot talsivat tämän kaupunkipahasen kujia.
Surullisena katsoo alla kasvon kaikkivallan suoraan tallattuihin linnanraunioihin; jos ei patsaana olisi, pyörittelisi päänuppiansa vallan sekä kummastelisi: rakentaa nyt tie ja silta kulkemaan linnan muurien päältä! Voiko hullumpaa pilkkaa enää aikalainen aikaansaada.
Ken
on hän ja mistä?
"Mut meille mieron
miehille
ja onnen kerjureille
on muiston musta juhla se
ja tuskan tuoja
meille."
X
Joulukaalenterin
yhdeksäs kansi
09.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
(1944 - 2011)
.
.
.
"Aina olen pelännyt, että minulla
on niin toisenlaiset tunteet kuin muilla, ettei minun kanssani voi olla."
1985
Näille savolaisseuduille juututtiin: ota näistä selvää!
Uteliaisuus oli kuljettanut Matin jos Liisankin tänne, junaa katsomaan. Me tulimme myös, eilisen Rautatien laatijan ohjein, mutta emme me pariskuntaa nähneet, emme tavanneet. Näimme kyllä rautatien, jota Matin ja Liisan aikana ei vielä ollut olemassakaan muualla kuin Juhani Ahon päässä!
Ei tullut pulukkistakaan kirjailijatapaamisestakaan, jota niin toivoimme: tuoni oli kevään korvalla vienyt vähäkirjaisen mutta sitäkin laadukkaamman kirjoittajan, Nurmeksen pojan. Pois kuoli, tänne, ennen kuin ennustamansa romaanit.
Jos itki pesäpuu, niin itkimme mekin.
kuka
kirjailija, mikä paikka?
"
Paavo.
Valetta, Valetta. Hampaita aina pesen verille asti ... ja iäneti oon, kun
kaikki tuntuu valetta tulovan mitä puhun.
Psykologi.
Mutta mutta. Esimerkiksi te olette säilyttäneet murteenne hyvin. Se antaa heti
aidon sävyn.
Paavo.
Kun minusta tuntu jotta petos ja vale jos kirjakieltä puhun.
Psykologi.
Ja nyt tuntuu murrettakin puhuessa.
Paavo.
Jos kirjakieltä puhun, tahallani valehtelen. Murteella en enempee kun mitä
pakosta, kun en totta pysty.
"
1997
IX
Joulukaalenterin
kahdeksas kansi
08.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
150 v
.
.
Kyllä nuo kesäiset mansut tämän kannen alle kuuluvat: niillä on tarkoitus vihjata paikkaan missä kirjailija lapsuutensa vietti, varsinkin jos marjasaalis kuvitellaan järven rantaan niemen nokkaan.
Jäätiin maisemiin yöksi, eli eilisen puu-ukon jäljiltä kuljeskellaan miltei samoilla sijoilla Koljonvirralla.
Punaisen pappilan porteille askellamme; typötyhjä on pappilan pihapiiri. Sopinee ikkunasta kurkistaa - ollaanko, elelläänkö siellä kiltisti, josko nurkassa nojallaan se onki, katossa roikkumassa se lamppu tahikka lattialla levällään niitä lastuja.
Eipä näy ristinsielua sisällä. Lie papin poika Pariisissa Yksin sitä kohukirjaansa kirjoittelemassa? Ai no niinpäs onkin, eihän se enää elossa ole, ollut vuodesta 1907. Vaikka meille elävä kirjojensa kautta yhä onkin.
Kirjailija?
"-
Eihän siitä mitenkä talo palamaan pääse, kun öljy on kiintonaisen lasin sisässä
ja tuli myöskin.
-
Lasin sisässä! - Mitenkä se tuli saattaa lasin sisässä olla - eikö se poksahda
rikki?
-
Tuliko?
-
Ei, vaan lasipa.
-
Poksahda rikki! Eikä poksahda - kyllä se saattaa poksahtaakin, jos tulta liian
korkealle vääntää, mutta onko pakko vääntää.
-
Tultako vääntää? - Elä - rlä, mitenkä sinä tulta väännät!"
VIII
Pappi
tanssi linnassa niin että liperit läpätti
07.12.2011
- 13:00 | hikkaj | vapaa-aika, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, LENNU, lapsismi, voe mahoton!
varsinainen perussuomalainen
.
.
"HV
hj
Kolme
on kertynyt asiaa, jotka kummastuttaa. Kaks pressan juhlilta ja yks
kiekkokaukalosta.
1.
Pers-suomalaisten
pappi Kivelä tanssia hetkutteli
eilisillä linnanjuhlilla liperit oikosinaan ja sitten taputti itselleen ja
orkesterille. Lie nykynen kirkon suunta pirun polkka?
2.
Musta
Toivola tanssi härkäparina niin että
kummalta näytti, vaan sitä ei suvaittane ääneen sanoa?
3.
Jarkko
Ruutu teki muka väärin kun niiasi
taklauksen. Ei saa muka väistää! Sitten vielä ilkesi kieltäytyä tarjoamastaan
tappelusta. Sitäkään ei olisi kuulemma saanut perua!
No
jo on jääkiekkoilussa kummalliset säännöt! Pitäs antaa itseänsä moukaroida.
Ei
muuta.
Terv.
ja tuus
Lennu "
Jospa
tuo Ruutu onkin se RuutuAkka?*
Ja
mikäs tuossa jos pappi tanssii haalareissaan taikka Toivola lusikka pohjassa?
Pieni
on Lennun taju saati maailma! en muuta sanoa ma voi. Pitäs vaan mölyt mahassaan.
Joulukaalenterin
seitsemäs kansi
07.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
äl' yl' pääst' perh'
.
.
Juhlat
on juhlittu, vaan tuskin sodat sodittu. Juhlissa ei liene kukaan kaatunut
- Oi, Maamme ja Vårt land päälle.
Sodassa
kyllä, niin kuin kävi päivän puupääsankarillemme.
"Koulullapa
on opettajana Luunepelin Vieno!" jakeli oma tyttö innoissaan tuoreita päiväkotitietojaan
aikoinaan.
Hassulta
kuulosti, yhtä hassulta kuin puusankarin totinen toimen töpinä ja harjoituksen
hujellus ennen kuin taisteluntuoksina sillalla kaikkine temppuineen oli
alkava.
Yllytyshullu,
puupää?
Vai
puusankari? Niinkin voi asian laidan ilmoittaa, koska jäljellä sillan korvassa
virran seisoo puinen kuva.
Kenen kuka ja
missä?
"Eik' aikaakaan, kun
näyttää myös hän niitä kyllä saa,
kun täpötäynnä ryssiä jo
silta vilajaa.
Ne tuli päälle tuiskunaan,
vaan niistä joka mies
sai oikeaan ja vasempaan,
niin että tempun ties."
VII
Joulukaalenterin
kuudes kansi
06.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
neroksikin itseään arvellut
.
.
Ensimmäinen yhä elävä kirjailija kaalenterin kannen alta paljastuu, pomppaa politiikkaa päästellen, uskontoa herjaten eteemme. Unto-patsaan kaupungissa kävi syntymässä -36 mies patsasta kuuluisampi! Yhteiskunta julmana iski kimppuun yhtä ärhäkkäästi kuin eilisen Pentin - Keskikesän jortsut oli liikaa lukevalle väelle: - Meidän Jumalaamme et piru soikoon pilkkaakkaan!
missä
syntyi mies elävä ja ken?
"Ylipoliisi
antoi vapaamerkin, se sekoitti taas pampulapoliisin, ja linnaan vievää
yksikaistaista kadunpätkää kohden ampui ent. ministereitä ja muita puolisoineen
kolmea kaistaa myöten yhtaikaa. Ne eivät päässeet pitkälle kun nitteen oli taas
sovellettava etikettiä. Ylipoliisi meni avuksi.
-
Liikaväestökysymys, ilmoitti joku joka oli tullut vain seisomaan ja jolla oli
iso aataminomena, keltaiset hampaat ja lampaannahkainen karvalakki.
-
Liikaa on niin, liikaa on lakeijoita ja herroja ja autoja, se on tietty
saatana, ilman noitakin tulis kansa toimeen."
VI
Joulukaalenterin
viides kansi
05.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
"Nouse olemaan!" kehotti sotamies toista ihka oikeassa korpisodassa - siinäpä elämäntarkoitusta nokko
.
.
Näkyvät
näkyvän nuo isäntien varjot vielä patsaassakin!
Niin
sieltä, sieltä muhoksen mimmien takaa tai edestä julmajuhien mailta
lähti maailmalle rellu, keskipisteestä keskipisteeksi kohosi raketin
lailla outo ilmiö, muka kämppien mies. - Ei se mikään kunnon jätkä
ollut, työnkarttaja pahimmasta päästä, paikkakunnalla tiedettiin
kyllä, - mikä lie turhan pyöräilijä ollut.
Mutta
etelän herroille kelpasi väärän rahan laillla - ensialkuun, kunnes
tämä viisas rietas, muttei onnellinen juutas liian ronskiksi
huumorinkin herjalla heittäytyi. Jopas, jopas kavahdettiin
joukolla moista miestä. Epäisänmaalliseksi tuomittiin, unohduksiin
vaiettiin.
Vaan ajan
myötä onko parempaa yhteiskunnan kynäsoturia maasta ponnistanut?
Pörssikuplanpuhaltaja jo 30-luvulla!
mikä
kunta? mikä mies?
"Myrtynyt,
katkera jätkä mietti astellessaan valtatien soivaa somerikkoa, miettii täynnä
epäilystä ja tuskaa, että ei ole oikeutta maailmassa. Mitään oikeuspuntaria ei
taivaitten reunalla ole, kaikki sattuu kuten sattuu."
V
Joulukaalenterin
neljäs kansi
04.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
tässä kaupungissa biblioteekkiuransa uursi
.
.
Poistukaamme
vähäksi aikaa Kainuun koilliskorpimailta lounamerimaisemiin toisel puolel
synnyinmaata.
Rekiajelumme
ristiin rastiin pitkinpoikin kotomaamme kamaraa on hyvässä vauhdissa. Välimatkat
eivät esteenä porokelkallemme ole: siellä missä on lumivaippaa, pysymme
lumella, missä maa mustana väijyy, nousemme lentoon. Ja pian perillä olemme,
nyt saariston syleilyssä, vaahtopäiden reunamilla.
Sisälle
salin valoihin astumme, lahjakonttimme käännämme, toivossa josko vastalahjaksi
osuuden parkista lohkaisisivat.
Jos
oli eilisellä mestarilla sana hallussa, niin mitäs sanotte tästä:
tointensa uupu, viimeinen kelmy, hulvi latvat, läimä syvää,
avunorpona kuoressaan, västäräkin varvasripsa, suhrin-tuhrin, viivynhuoli,
hieveräinen havutupsu, linnun pesän pieni piippa, menon samo ... ...
kiusanlusikka tarilla, rinnan läähkä, lehden värä, haikikiitteli ...
... impykäinen hempukalle, menon jomo, kiteitten tiivää, voimainsa
lohkua, oli hujaa ja tuutia liepää ja lauhtoa laine ...
Ei
kalpene tippaakaan! Varsinaista sanasalvaa - hyvinvointivoidetta sielulle.
PRIMUS INTER PARES
kuka
kumma viiveen viive? mistä pitäjästä? mikä kaupunki?
"Kas, kas, siinä Miina jo hynttäseekin tupakamarin akkunan ohitse kiiru kintuissa ja hoppu askelissa, ikäänkuin olisi ihmisellä kirkkomatkallakin liekki liepeissä tai vähintäin juostava totoille ennenkuin kahvikulta on toroilta kaikki tuhassa ja pannu sylkenyt sisältönsä tyhjiin."
IV
Joulukaalenterin
kolmas kansi
03.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA - tv,lehti,kirja
yms, JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
11.11.1919
.
.
Tänään laskeudumme Lapinmailla alaviistoon oikealle, itäkaakkoa kohti Korvatunturille koukaten ja sieltä kokonaan Lapista poijjes, muttei likikään etelää. Joulutontuksi lahjoja tekemään olisi takuulla kelvannut tämä metsien möllärimies, ahkerin kaikista kirjailijoista. Tai miksei Taataksi Taatan tilalle, taivaltaja, pitkäpolkuisten selkosten rakennusmestari.
sinku, entiijja, hellustelu, pivartelu, pyrjähtänyt, kaijotettu, liikulainen, viikkomoissa, väävistoolit, minna, uupelo, pirra, votakka, hulivililanta ... ... riipäivä, rikeneen, vääkäleet, pismarkki, silimännii, atima, anhittomiin, natsuuna, ähmeissään, kuusalla, motukka, mökkänä, ruusvalli ... ... möhkeissään, selkäkeikkanauru, lalloille, hömäkkä, kattilakunta, santasokeri, ketineet, kirso, auksiini, rupenaan, tikustella ... ... ottonen, sirkipouta, höpöstellä, taipperi, tunnukkina, hurrauspusero, pipperi, niisauksissa, lotipäällä, julukiset kammat, luuhareissu ... ... masoa, tiitterä, puuttuvainen, palttoontunut, röppöri, ölövä, ihomies, hömäkkä, näpeä, suuvekasa, tiiron osa, öyheitä, pökissä ... ... huokausten komero, reikälanko, tyyskälihainen, nievo, hiustentuppaaja, moliutua, vanhatella, lauluvarsi, kutjut, nypimpi, posara ... ... kiilaruoka, pujupäätili, pirun kusi, ieti, silimä sairastaa, räpsyrauta, salpamääly, nahi, uhkujää, herranrönsä, kössönturkki, turpasotasilla ... ... jne.
Eivät sanat luettelemalla lopu näiltä ihmisiltä, tältä kynäilijältä - turpasotasilla ovat yhtennään tahi hienommin sanottuna tuontuostai harrastavat small talkia.
kuka kumma työnhurja? minkä pitäjän väki?
Osaa
sannoa rumasti:
"Vinksottaa
perkele kun köyhän reppu lattialla."
Jos
herkästikin kertoa:
"Aamupakkasen kimeä
paukahdus pirtin nurkkasalvoksessa havahdutti Kaukon levottomasta unesta.
Hetkisen hänen tajuntansa harhaili kuin etsien ajatukselle selkeää mielikuvaa.
Unesta raukeat silmäluomet pyrkivät sulkeutumaan."
III
ps-lissäys klo 20.10 KRydman tais ehotella tätä herraa jo alkupaloissa
Joulukaalenterin
toinen kansi
02.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
kuka kumma lappilainen?
.
.
Serkkutyttö, 80v, kirjoitti kesällä:
"Aurinko paistaa yötäpäivää vielä
heinäkuun loppuun Luultavasti ollaan tunturissa vasikoitten merkitysaikaan
siellä meijän KAANAANMAASSA Norjan rajoilla tiettömän taipaleen takana. Siellä
A vei Y:n joukhaisen pesälle 1946 ja sisko ompeli porontaljoista Petruksen,
tekoporon, jonka sisään mahtui kaksi miestä ja kamera jonka linssi oli
Petruksen silmäaukossa. Joutsenet olivat melkein kadonneet sukupuuttoon ja Y
oli hakenut joukhaisen pesää viisi vuotta, ennen kuin osu, Salvajärvelle. A on
sen kirjan Jouni."
Se A on serkun mies.
Mollin luin ihastuksella lukioaikoina kaverin työnnettyä 'koiran' kehuen käteen. Nyt Antikvaari lennätti valkolinnun luettavaksi - taustat tietäen ei saata olla nappaamatta.
Kirjailija
ja kirjailijan kehto on siis?
"Nuotio sytytetään uudelleen, ja miehet keittävät
kahvia. Niuniu syö hyvällä ruokahalulla, sillä mukka oli rasittava ja hänellä
on nälkä." 1950
II
ps lisävihje niille onnettomille jotka vähemmän kaunokirjallisuuttaa harrastavat: - No mikä risukasa se nyt mittumaarina sytytetään!
Joulukaalenterin
ensimmäinen kansi
01.12.2011
- 06:00 | hikkaj | hyvinvointi, harrastukset, Matkailu, rakkaus, vapaa-aika, koti, Sijoitus/kauppa, MEDIA -
tv,lehti,kirja yms, JOULUKALENTERI,
KIRJALLISUUS
kauniin rosoisen tekstin synnyttäjä, johonmihin ei voi olla mielistymättä
.
.
"Minä päästän sinut
lähtemään nyt kun yöt tulevat yhä kylmemmiksi ja lätäköihin jäätyy vesi
sydänyön tunteina.
Jään tänne.
Aion kulkea rantaan sinä sylissäni,
taitan haavoihin ruohoja ja lasken sinut veteen pikku Darja."
Kyllä,
kyllä hän tuolta kotoisin oli, vaikkei kuva ihan tarkkaa asuinkuntaa
kertoisikaan.
Näin
joulun alla ensimmäisenä joulukuuta sen verran salaisuuden
verhon taakse on jäävä tämä partainen Lapin mies, ettei tämän
enempää tällä kertaa tästä sanojen mystikosta balladistista turista.
Siis
kuka ja mistä?
"... etsi omalla suunnallaan nopeata ratkaisua rahoittamalla vekseleillä mahtavia veikkaussysteemejä, jotka saattoivat maksaa 500 markkaa kerralta. Paksuja kuponkikasoja hän ei rohjennut jättää sisään P:ssa vaan vei ne Rovaniemelle saakka. Pelihimo yhtyi korpialueiden sitkeään uskoon veikkauksen mahdista. Yritykset vain pahensivat kierrettä: tuloksena oli vesiperä." Erno Paasilinna 1974
I
8 kommenttia