Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

perjantai 24. tammikuuta 2020

Avusta apuko?

lukunälkään

Pernaa jätti SK:n, joten etitäänpä uutta viikottaista lehtikotia.
Avusta apu?

No kukas se siinä!
Kaksikymmentäkuudes, viisikymmentäyhdeksäs!

Sitkeitä poikia nämä entisajan tv-pioneerit, urheiluselostajat senkun yhä porskuttavat:
Juha (82v), Anssi (85v), Seppo (86v); Pentti taisi mennä jo? Eipä mitä, WP tietää:  92 vuotta täytti vasta, tammikuun 13.

Jokisen levoton, nuorena piiskattu Antti-poika on se Schjerfbeck-elokuvan tekijä/ohjaaja. Helenen ensi-iltaan piipahti isä-Juha, tietysti ruskettuneena, kuten Urheiluruutu-aikoina, Espanjasta. Australiaan kuulemma tekisi ex-selostajan mieli matkustaa, vaan vaimo ei ole oikein halukas.

Pääkirjoituksesta lehden pääasia: Jotta emme unohtaisi Auschwitzin vapautuksesta 75 vuotta 27.1.
Noin vähän aikaa kulunut ja moni ja paahtaa samaa rataa!

Ei pääkirjoitus noin kepoisasti asiaa ilmaise, noin heppoista kieltä käytä kuin minä lukijana itselleni suomentaen. Tomituspäällikkö Miikka Järvisen käyttää virallista, kunnioittavaa, siis vähemmän lukijoiden ymmärrettävää. Tarpeellinen juttu, kuivan SK:mainen.

Seuraa numeron helmi, piispa, eme, Eero Huovisen haastattelu juuri ilmestyneen äiti-kirjan juurilta. Poika menetti äitinsä yhdeksän vuoden ikäisenä eikä pappi-isä antanut äidistä puhua:
"Ei Eerolle pidä ollenkaan kertoa, mikä Äidillä on, ei hän sitä ymmärrä. Huolehtisi turhaan." 
Ei luovuttanut tuomiorovasti Lauri vaimonsa Aili Anna-Liisan kanssa käymäänsä kirjeenvaihtoa edes nelikymppiseksi varttuneelle Eerolle luettavaksi tämän hartaista pyynnöistä huolimatta. Vasta isän kuoleman jälkeen vuonna 1994 'uusi äiti' Eira kirjeet luovutti. Ja nyt 75-vuotias Eero niistä tulkinnan kokosi: Äitiä ikävä on kirjan nimi.

Lehden lopussa on tyhjää, eli ne vitsit tuhdin ja turhan tv-ohjelmapaketin jälkeen, ensin aikuisten ja sitten lasten:

Melko lyhyt
- Kerro joku lyhyt vitsi.
- Kaksi muusikkoa käveli baarin ohi.

Jouluaattona
Aleksi, 5, avasi lahjapaketin innoissaan. Hän heilutti D-vitamiinipakettia ja hihkui:
- Täällähän on vitumiineja!

Siinähän nuo lukea lorottaa nuokin mikä ettei.
Yllättävän hyvä lukutuokio kaikin.
 Kasi.
🏂 hiihdot 6 km/456 km/ € = 70 h
KIRJA-ARVOSTELUT
tänään KirjavinkitKekkosen vihamiehet

4 kommenttia:

  1. Ei nyt jouvva aviiseja tavvailemmaan. Tänne sato muutaman sentin lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      passailehan vähän, jottet tarvii väsyn tullessa huuvvella apua.

      Poista
    2. Lukunälän sijasta on mänönäläkä, pitkään patoutunut.

      Poista
    3. niinpä näkkyy, niinpä näkkyy.
      Piätalo jos ois niin ois kahennii rommaanin nimikin valamis: ensin 'Tammettu Ierikka', sitten 'Ierikan pato murtuu'.
      ks.
      https://www.kirjavinkit.fi/sarjat/iijoki-sarja/

      Poista