Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, exänä: ope, lautamies + vähän sitä sun tätä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

lauantai 19. toukokuuta 2018

YO-AINE - valioita

On eräällä säkä! On hulluna Aaroon ja osaa ulkoa Hellaakosket - ja eikös yo-kirjoituksissa napsahda aineen otsikoksi Lyriikkamme kultajyviä. Ja kun taito kirjoittaa on, on tuloksena 'kuulemma sen vuoden paras aine, ja sain palkinnoksi säiliömustekynän kultaisella terällä!'.

Tuo abiturientti-54 on tälläkin potulla joskus istahtava KR. On miehellä kompetenssia moneen muuhunkin - onhan se nähty ja ennen kaikkea kuultu. Arvostan.

Skannaanpa kuvan kirjasta tähän, niin saatte arvailla ken.


Kirja on SKS:n uunituore Nuoruuden ääni - ylioppilasaineiden valioita.
Kirjassa on sittemmin ansioituneiden kansalaisten nuoruusajan näkemyksiä - missä miten ja mitä suomalaisuus on ja mitä itse elämästä havaitsee.

Mukana monta tuttua nimeä:
  • Eino Leino kirjoittautuu Hämeenlinnassa 16-vuotiaana ylioppilaaksi vuonna 1895 aiheella Suomalainen kansanrunous.
  • Paavo Haavikko vänkää vuonna 1950 luonnontieteellisen Kuu-otsikon väkisin proosarunoksi ja taistelun jälkeen saa cumun.
  • Kaarina Helakisa Salama-sodan tiimellyksessä 1965 kirjoittaa Kirjailija ja hänen vastuunsa oman näkemyksensä: - Vastuu jää lopultakin kirjailijan ja lukevan yleisön henkisyyden varaan ja vivahde-erojen vaistoamiseen lain kirjaimeen tuijottamisen sijasta.
  • Sofi Oksanen puhdistautuu koulupölyistä Jyväskylässä vuonna 1996 analysoimalla Arto Kotilaisen novellia Rippikoulukesä otsikolla Ihmisen halu hallita omaa itseään kuuden kirjansivun verran.  ( - Valitettavasti tässä teoksessa ei ole mahdollista julkaista Oksasen ylioppilasainetta aivan kokonaan, tekijätiimi huomauttaa. ?!)
Kuusi sivua on paljon, verrattuna esim. elokuvaohjaaja Perttu Lepän reilun sivun pituiseen Kosonen ja Leppä, Suomen tasavallan kansalaisia aineeseen, jonka opettaja arvosteli lubenturiksi (B), mutta jonka sensorit palauttivat laudaturina (L).
Vallan mainio suoritus pojalta jonka todistuksessa oli nelonen alla!

Onhan näitä - malleja. Ite aina purppasin otsikoita, koska olivat vuodesta toiseen niin samperin realistisia; hyvin siitä sitten kuitenkin pääsi lopulta yläorsille livahtamaan - ei nyt sentään kansakunnan kaapin päälle niin kuin tämän kirjan kansalaiset.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

2 kommenttia:

  1. Olin tutustunut tuona vuonna Anni Swaniin, ja tämä onnitteli ensin kirjoituksista, ja sitten aineesta, joka oli julkaistu aika pian Valioaineissa. Hän lähetti minulle poikavainajansa Sulevin postuumin kokoelman, ja kysymyksen: "Säveltäjä, vaiko sittenkin runoilija?". Tämä Anni Swanin osuus liikuttaa minua yhäkin. Enkä oikein tiedä vastausta kysymykseenkään...
    Kari Rydman, joka ei pysty vastaamaan Googlen kautta, jostain syystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KR

      tunnistit hahmosi! :)
      Harmi kun ei se piirroshahmosi pääse putkahtamaan, päivää piristämään.

      Moneen soppaan jos liemeenkin olet lusikan laittanut, mukana ollut. Teitä taitureita on mukava seurailla, kuten tuotakin akateemikkoa tuolla oikealla nimesi yllä Suosittelen-listalla.

      Poista