Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Hiiriä pyydystämättä

Katsoppas kummaa, virkkoi Miiri,
 
tuopa on oikein lystikäs hiiri,
sarvetkin päässä on sankarilla
juuri kuin pässillä puskurilla.
Oivan paistin ma siitä saisin,
kun siihen koskea uskaltaisin.
---
- Koetappas koskea, sarvilla pukkaan
ja kynteni isken pörrötukkaan.
 
Oon suurempi herra kuin hiiri vainen,
min’ olen koppakuoriainen.

Immi Helléniä, muistattehan. No nuo nyt tietsikkapöydän hiirimatolla kopistelevat, mitäs noista...

Mutta mutta
- Voiko tää olla totta! Imposiiple ja uskomatonta!

 
 Palaveroimme:
-EI tuo nyt koppakuoriainenkaan ole, hitossa! vakuuttelee Lempi.
- Eikä se Volter Kilven Suljetuilla porteilla torkottava, se, muistakos se
 'Sarvea torkottaa kuorimöyriäinen', pistän minä keskusteluun sivistyksen mittani.
Yhdessä siinä siunaillaan ja tuumaillaan.
 
Kunnes karvapalloa zuumaillaan:
- Ei perskeles!
  Nyt tintin palloon on kiivennyt ite Musse Musculus! karkaa meiltä kuin yhdestä suusta.
 
*** myös

6 kommenttia:

  1. Musse on löytännä apajat ja vain kerran elämässä tuommosen kuvan suapi. Sissi ois Kontiolahella mielissään moisesta näkymästä, Musse ja Lempi samassa fotossa. Leuvat väpättäs kummasti ja häntä vispois, jahka kerkiis ampumahiihtokisojen kahtomiselta.

    Minunni harteille levitetään väkisellä urheilumiehen manttelia sen Laukkasen tähen. Asun Kontiolahella Laukkasen isän rakentamassa kerrostalossa (millon en oo Bittiparatiisissa), ampumahiihtostationille on vain muutama kilometri, se on rakennettu osin minun veroeuroloilla ja emäntä kerto nähneesä kerran Marin Lehmon kartsalla ihka elävänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      se Marin kielen pohjasävy tuntuu niin mukavan kotosalta kaikkine intonaatioineen.
      Miten lie osannu selevittee asioitaan sen kuninkaan kansa iliman pyssyä.

      Poista
  2. Onpa nälkänen karvaturri talipallon kimpussa. Meillä käy niitä kanssa lintulaudan alla mutta eivät ole keksineet tälläistä kikkaa. Nyt on muuten ensimmäiset kottaraiset saapuneet tänne kirskuttelemaan koivikkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mp

      - Missäs sen siivet? Mikä lintu? hämmästys ekaks.

      Rohkea oli - vaikka kuinka koputeltiin ikkunaan jotta häppeetkös, niin viis veisas hätyyttelystä.
      Varmaan oli niin nälkäinen.

      Poista
  3. Hyvä La Fontaine -henkinen eläinsatuväki

    Kun meikä-Vox oli intissä alokkaana 1964, oli meiklä yks alikessu, nimeltään Hiiri.

    Tykkäsi kyttyrää, kun laulettiin sille sitä Mikki Hiiri mättähällä -laulua.
    Se jäi epäselväksi, tykkäsiko yhtä kyttyrää niinku dromedaari, vaiko peräti kahta !
    Lieneekö ollut karhunpalvelus koko musiikkiesitys !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      muuan postineiti kerto aikonaan jutun miten häntä huvitti ja ois naurattanu kun sulkemisaikana astu vielä yks hentonen mieshenkilö, Hiiri nimeltään, oven pieleen ja anteeks pyydellen pihisi: - Läksin vuan kyselemään onko Hiiren tililä rahhoo.

      Poista