Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

tiistai 22. marraskuuta 2016

Kirje töistä jo!


19.9.1977

"päivää!
Syksy on tullut! Takana ovat kesän iloiset päivät ja huoleton elämä. Unessa olen useasti käynyt teillä kun taloanne maalaatte ja yhä vieläkin rakennatte leikkimökkiä pihalle. Ja päivisin hiipivät mieleen reippaat ajat Rantakatu 15: loistohuoneistossa, pultsarit pihalla, rotat huusissa, akku-ukko ja Hyttinen hommineen, hoi pojat, onko putket jäässä?
Näin elomme vierii ja yhtenänsä hierii, kuka tietää mitähän tuli, heipä hulina hei ja rillumarei!
Kirjoituksenne arvoisassa Suomen kuva(tus)lehdessä olemme lukeneet ja sielun syvyyksiin sen karuttoman kertoman painaneet. Ah, sielläpä sitä tutkiskelemme pitkinä talvi-iltoina ikkunan ääressä huopatossut jalassa ja nuttu nurin, reuhkaräppänä korvilla. Taas tuliset tiet, taas tuliset tiet; kai tummia toiveita täynnä.

Ja mikä osamme on, mikä arpamme, näillä turhuuden turuilla, kaduilla kaltoilla, viertoteillä? Tee työtäsi aamusta iltaan! Vie uneesi työsi ja tuska.
Eikä siinä kaikki, hoi, veljeni merellä myrskyävällä: humpuukimaisteriksi sinun tuleman pitää (vaikka hyvin tiedät että tiedonpuun oksat jo lahonneet on aikoja sitten, kauan sitten; ja ontossa puussa vain hyytää tuuli, joka on kuin professorin tupakan huuruinen hengitys keltaisten hampaiden lomitse). Ahkeruus ilomme voittaa ja kova onni käy lävitse harmajan kiven!

kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla ja sinnepä kulkee mun tieni illalla lempeäll’! Hongiston suojassa hyvä on olla ja hiihdellä hankia hiljalleen, mut ensin on eessämme ankara syksy ja tuikea taistelo metsässä käy!
Vielä metsikössä puoloja punanaan,
vielä koivikon rinnasta nousee huomen ___________________!
käyhän taaskin juttelemassa virkkaa toinen veljelleen ….

Reijoilmari + Ulpu"
Kuva: Erkki Karén
 uusin kirja 2014
+
CV
1-2-3-4-5-6-7-8-9

4 kommenttia:

  1. Kuinka ollakaan: pian kumpainenkin meistä huomasi valmistuneensa! Toinen koulu- ja toinen kirjastotoimea varten.
    Ja kas, eläkkeelle siitä aikanaan siirtyivät. Toinen ei saanut aikaan mitään näkyvää - toinen vaikka sun mitä.
    Tehkää hyvin ja tutustukaatten:
    http://personal.inet.fi/koti/kulennoinen/index.htm

    VastaaPoista