Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 15. syyskuuta 2016

Pitäisi lukea tämäkin - haiku

VII

5-7-5
= HAIKU

Siihen päälle  / 7-7
= TANKA

Ja  5-7-5-7-7-5-7-5- jne. useita kertoja peräkkäin liittäen
= RENGA
(Numerot ovat tavujen määriä rivillä.)

Japanin kuuluisin haiku on Bashõn (1644-94) kirjoittama:

Furu-ike ya                    Vanha patoko?
kawazu tobikomu            - hypätessä sammakon
mizu no oto                        vesi pulahti. 

Siinäpä olen kuittaillut koko japanilaisen kirjallisuuden KK-vihkooni lisäyksillä:
naiset merkittäviä tekijöitä ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella
- monogatari-kirjallisuus eli tarinakirjallisuus: Ise monogatari - pääaiheena rakkaus, sävynä alakulo

Man’yōshū
= useiden runoilijoiden useiden aikakausien tulos, valmiina viimeistään vuonna 785, yli 4500 runon, 20 kirjan kokoelma - japanilaisen runouden alkulähde.

Suorasanainen proosa pysyi toissijaisena, kunnes Ihara Saikaku (1642-1705) räväytti aistit peliin:
 Jalous ja halpamaisuus, vähäpätöiset, rivot, vastenmieliset, naurettavat, typerät, omalaatuiset ja perverssit ilmiöt - kaikki kuvataan ja asetetaan lukijan tarkasteltaviksi tavalla, joka saattaisi olla kyyninen tai hieman helppohintainen, jollei sitä olisi toteutettu mestarillisella tyylillä, inhimillisen herkästi ja vastustamatonta huumorintajua viljellen.

Omasta hyllystä löytyivät nämä Martti Turusen (nyk. Marutei Tsurusen) kääntämät:


Kaipa rutuista päätellen, olen nuo aikoinaan lukenut. Nykyisin tuntuvat toisenlaiset rungot vetävän puoleensa enemmän, kuten eilen terijokelaisen salavakaunoisen kaataminen:


I  - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - X - XI


15 kommenttia:

  1. Lääpällään oon varsinkin tankoihin. Pekka Mattila sanoo, että parhaimmillaan tanka-runo on ytimekäs ja syvällinen tai ilmavan kevyt, täynnä lyyristä kimallusta. Esimerkkinä Anhavan suomentama Jakamotsin runo:

    Sumu väikehtii
    keväisillä niityillä.
    Sydämessäni
    autius. Satakieli
    laulaa illan hämyssä.

    Suomi taipuu hyvin japanilaiseen runouteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      tässähän pian ollaan lähellä leipälajiasi sitten.

      Purastaanpas ensin ilman tunnetta:
      Tuo neljäs rivi on varmaan sitä teknistä taitavuutta tahi nokkeluutta, kuinka vain.
      So. tehhään siitä edellisen ja seuraavan säkeen liitin.
      Eli hitsataan edelliselle riville oikeasti kuuluva sana seuraavalle riville kuuluvan sanan kanssa niin saahaan ihan ikioma säerivi.

      Ja katso tanka on valmis moitteeton ja maistuva.

      Poista
  2. Hyvä tanga-orientoitunut väki

    Se näyttää ITE-taiteen ikonimonumentti siirtyneen OW Kuusisen perinnemaille.
    Enskesänä sen vois sitte kiikuttaa Östermyyran tankovestivaaleille.
    Korkealta näkis paremmin.
    Siellä kun on savipellolla muuten niin laakeaa.

    Ja pääsis EJ kerrankin lääppähommiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir
      heh, tarkkanapa olit!
      Tuo ITE-taideteos on saanut rumimman mahollisen jätemaalin pintaansa: ainakin kolmen maalipurkin loppusakat. Jotta varmasti luokiteltaisiin ITEksi.

      ps
      kuusinen / terijoensalava = kaksi puuta nousevaa; vois kehitellä uutta versoa ...

      Poista
    2. Kannatan tehtyä ehotusta. Tankovestivaaleilla tavataan ja läppästään.

      Poista
  3. Vaalea haiku
    piipusta nousemassa.
    Syksy on saanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kavi

      oisko syytä jatkaa sillä Juakko Tepolla: vuan minnen.

      Vaikka sittenhän se mänis saksalaiseks minnelauluks ja -runnouveks.
      (Vrt. Minnesang)

      Poista
    2. Minne laulaja?
      Mopetinko sarvissa
      Toevo Ryynänen?

      Poista
    3. kavi
      mäniskö nuo inssintodistusta vimmennii hakemaan, Juakko Topin kyyvvissä?
      http://yle.fi/uutiset/kansantaiteilija_jaakko_teppo_saa_insinoorin_paperit_syksylla__valmistumisesta_ehti_kulua_jo_35_vuotta/9138542

      Poista
  4. Haiku on runouden atomi. Suomeen se istuu hienosti. Tämä Anhavan haiku on muuten täydellinen:
    Tulen ja menen.
    Yhä vaikeampi on
    sanoa mitään.
    Itse olen viimeisten vuosien ainaka kirjoittanut haikuja ja tankoja valtavat määrät, ja suomentanut japanilaisiakin. Tässä muutama esimerkki:
    https://karirydman.blogspot.fi/2012/07/lisaa-ryokanin-runoja.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KR
      ja täältä löysin omia haikujasi lisää:
      http://karirydman.blogspot.fi/2011/12/vedan-haikuja-ja-tuotan-tankojakin.html

      Mites ois tuoreena tuo renga?
      Suomalainen tietysti tuottaa sen yksin.

      Poista
    2. Sellaisia tankasarjoja on tullut, ja haikusarjojakin. Kyllä olen tullut siihen tulokseen, että suomenkieleen sopivat parhaiten kalebvala- ja japanilaismitat. Sen sijaan indoeurooppalaisten kielten mitat ovat hankalia, varsinkin kohotahtiset. Heillähän niitä yksitavuisia prepositioita ja artikkeleita riittää...

      Poista
    3. Tuosta Hokusain lonkeroseksikuvasta on muuten meillä femakkojen toimesta kirjoitettu tonneittain skeidaa. Olen törmännyt väitteisiin, että kuva kertoo miehisestä raiskaustaipumuksesta - kun eivät kehtaa tunnustaa että kysymys on nimenomaan naisille tyypillisestä totaalisesta orgastisesta päiväunesta...

      Poista
    4. KR
      onneks on 'muista välittämättömiä' ihmisiä, niin syntyy taidetta ja kaikenlaista jaloa!

      ('---' = p.puheista piittaamattomia)

      Poista