Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Kiirusta pittää

Kallen ja Mäkitörmän Jannen kanssa pyöräillään, Iijoen 18. osassa Reissutyössä, Taivalkoskella.
Poiketaan Hutun koululla ja sorakuopalla, jossa Kalle alaikäisenä hevosmiehenä sai tuntea luita ja ytimiä myöten olevansa epäkelpo: kunnanleipää syövän pesueen ja hullun isän poika, josta ei monttumiehen mielestä hevosen ohjastajaksi ollut.
Tappeluksi ja liki tapoksi yltyi paini lapiomiehen kanssa, jolle ei mikään kelvannut.

Siinä seisoo nyt samaisella montulla soranlaatua tutkimassa kaksi rakennusmiestä Tampereelta. Tarkoituksena olisi tehdä tarjous Hutun koulun rakentamisurakasta.
Epäkelpo ohjasmies on nyt rakennusmestari!

Ihan on lukijan kartta kaivettava esille ja merkittävä paikat, Kallen koti kolmiolla, ja Hutun koulu olkoon punainen tähti, on koulun paikka sen verran hankalassa paikassa rakentamista ajatellen ja rumassa maisemassa:


http://www.visittaivalkoski.fi/nahtavyydet














On juhannus. Lainan ja kirvesmieskaveri Jannen kanssa ollaan koti-Kallioniemessä. Sataa vettä ja on pimeätä.

Kirjassa.

Oikeastihan Taivalkoskella on parhaillaan menossa vuosittainen kirjallinen Päätalo-viikko moninaisin menoin, ja tässä lähempänä olisi menossa vuosittainen musikaalinen Kihaus Folk.
Toinen on liian kaukana, toinen liian lähellä, joten käymättä jää.

Vaikka toisaalta melkein sanottaa hupaisesti niin kuin muualla Kekellä, joka ei aivan täysillä käynyt ja jolle personkuppia pannusta tarjottiin seurakuntatalolla, jotta no jos tässä vielä yhen imaseis muun kiireen välissä.
Olematon kiire kummallakin meistä.
Josko poikkeais sittennii ...

2 kommenttia:

  1. Sinun kirjotustesi ohella oon seurannut Hesarista Kallen lapsenlapsen kirjoituksia. Sen kommenteissa kertovat "asioista tietävät", että Päätalon teksteissä on paljon enemmän fiktiota kuin on luultu, vaikka kirjailija vakuusteli kaiken olevan totta. Joskus totuus on kuulemma ollut päinvastainen. Ville Repo olisi muka kirjoituttanut Kallella keksittyjä tarinoita, jotta saatiin vetävämpiä kirjoja. Eikähän siinä mitä, semmostahan se on paraimmillaan kirjailijan työ.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      kaunokirjallisuuden puolelle Kallen tuotanto on kaikesta huolimatta laitettava, jolloin ulkoinen ja sisäinen totuus saavat heittää häränpyllyä.
      Taisin jossakin jo mainita ettävaikka Kalle kakistaa ulos kaiken niin Päätalo-tutkija Ritva Ylösen mukaan jäi muutama asia kertomatta syystä tai toisesta.

      Varmaan muustakin kuin omasta syystä. Sotaväestä alkaenhan hän käytti henkilöistään tekaistuja nimiä, jotta intimiteetti säilyisi. Ennen sotia tapahtuneissa jutuissa oli asianomaisilla oikeat nimet.

      Näin äkikseltään luulisi että vieläkö miehelle voipi enemmän sattua hävettäviäkin asioita kuin Kallelle.

      Mutta kyllä, tutkija Ylönen kertoo:
      - Kyllä Kalle pääasiat kertoi oikein, mutta elämässä oli joitain niinkipeitä asioita, joita hän ei voinut syystä tai toisesta tuoda esille.

      Ja Iijokihan kertoo periaatteessa vain Kallen ensimmäiset 40 vuotta, eli siihen asti kun esikoiskirja Ihmisiä telineillä ilmestyi, toiset 40 jäävät muihen kerrottavaksi.

      Poista