Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

perjantai 13. toukokuuta 2016

Puukauhaväki

Eivät ne turhaan mieltä osoita savonlinnalaiset opettajakoulutuslaitosta puolustaessaan; lienee puolet kaupunkilaisista kokoontunut torille huomattuaan mikä isku kaupungin vireydelle kun henkistä pääomaa kuljetetaan Joensuuhun.
"Savonlinnassa opiskelee 850 opiskelijaa ja kampuksella on noin sata työntekijää. Savonlinnassa opettajankoulutus on painottunut taito- ja taideaineisiin." Maaseudun Tulevaisuus 10.4.12016
Saattaa siinä elinkeinoelämäkin aikansa nikotella, mutta se jos mikä pitää kyllä itsestään huolta, eli siis liike-elämä, joka on aggressiivisuudessaan taito-ja taideaineväen vastakohta.
Kyllä business keinonsa keksii.

Mutta entä tuo turha porukka, taito- ja taideaineiden puukauhaväki? Se onkin jo toinen juttu ja pitempi prosessi. Vaikutus henkiseen elämään kaupungissa? Olavinlinna ja Ooppera jäävät.
Mutta.
Akateeminen puunkantoteline
Ei älkää luulkokaan että halveksisin tuota työstöväkeä, koska itsekin kuulun siihen: meillä kotona on jäljellä ja yhä käytössä omatekemä akateeminen puunkantoteline, joka on tehty siis korkeakoulutasolla.

Se on kestänyt kaikki nämä vuodet, koska siinä on tappiliitokset ja pelit. Se on taiteilija Jouko Solosen suunnittelema siro ja käytännöllisen kevyt häkkyrä, jonkalaisen me kukin 32 opettajaksi koulutettavaa miehenpuolta jouduimme tekemään kasvatustieteiden opiskelun ohella professori Annika Takalan ja muiden korkeasti koulutettujen luentojen lomassa.

Vaan ei hitto: eihän tapanani ole asiaa puhua, enkä puhu nytkään tämän enempää.
Paiskautui vain mieleen kun eilen pitkästä aikaa melkein kymmenen hengissä säilyneen kurssikollegan kanssa kokoonnuttiin - passiiviksi siksi koska vähänkö vierailta muutamien naamat haiskahtivat - syömään keskellä päivää - keskellä päivää klo 12.00, ikään kuin pyllistäen työssäkäyville kollegoille, tai siis vinoillen - Ilosaaren ravintolan terassille.
Ja kun katseli tuotakin elinvoimaista suunnattomat määrät tietotaitoa omaavaa populaa, joka nyt siis syrjässä tätä Sipilän joukkojen tuskailutouhuilua katselee, että mikä voimavarareservi tässä rupattelee mukavia asioita koulutusajoistaan, työajoistaan ja oman tulevan elämänsä innovatiivisista iloista!

Kyllä nämäkin monta pääministerin kellotaulukapinetta pystyisivät yhä värkkäämään kaikkien hyödyksi jos joku huomaisi kysäistä. Sipilöinti on hallinnassa, selkäytimessä.

Mutta jotenkin sitä kuitenkin jo mieluummin puhuu jekusta - elämän jekuksi huomattuaan -, vaikka siitä puukauhasta, joka piti sille Soloselle tehdä ja kun ei viitsinyt niin osti torilta ja veisti puukolla pieniä nirhamia jotta enemmän omatekemältä haiskahtaisi. Läpi kapusta liukkaasti luiskahti, tosin Solosen saattein: "Hyvä kun on omaakin kädenjälkeä. Toripöydällä tämä näky olleen silleempänä."

Ai niin siitä opetusharjoittelusta muisteltakoon tämäkin, joka vahvistaa asiattomuuden teemaa:
10 tunnin projektin ympäristöopista ja ympäristötietoudesta pidin minäkin niin että innoissamme olimme me kaikki, oppilaat ja tunninpitäjä.
Mutta.
Yksi ei, se arvostelijalehtori Wager, joka kiteytti koko kymmentuntisen lyhyesti:"Sie sitä et, edes vahingossa, puhu asiaa!"
No voi hitto - ja me kaikki kun olimma niin innoissamme!

Ihan niin kuin eilen jekkuiltuamme.
 

15 kommenttia:

  1. Ei ole mennyt taidehistorian opinnot hukkaan hikkaan, kubismi vaikuttanut oleellisesti. Lasittomilla silmilläni kun ensi katseen kuvaan loin, huudahdus pyrki esille: - Georges Braque! Tarkemmalla katsantokannalla kuitenkin ei, mutta mikä värimaailma, rytmi ja kompositio, että ihan mieletöntä, no huh huh.

    Meidän puunkantoteline on ostettu henkilöltä, joka niitä valmisti käytetyistä appelsiini- & muista vastaavista hedelmälaatikkoaineksista. Kevyt, kestävä ja kätevä on myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linkatut sanat eivät näkyjään korostu tekstissä, mutta siitä huolimata voipi taiteilijaa G.B. näpäyttää.

      Poista
    2. kavi

      Oikeastaan samaa sarjaa on koko tämän blogipotun sivun yleisilme: jos levität katsettasi eli haritat oikealle ja vasemmalle, näet höyläämätöntä tuppeensahattua raakalautaa, mikä täydentää Georges Braque -vaikutelmaa.

      Kuvaa näpäyttämällä hahmo suurenee, kuin karkaisi käsistä, hallinnasta? Toisin kun GB:n kohdalla.

      Tämä liiteri ja puunpilkkomisteema on aina läsnä, ikään kuin verissä - tuollakin vastikkään: http://hikkaj.blogspot.fi/2015/11/personifikaatio.html

      Poista
    3. Ehei, pojat, kyllä se on kanttilautaa... mutta mennäänpäs nyt liiteriin, että heilahtaa!

      Poista
    4. kavi

      vaihoinnii TUVAN tilalle LIITERIN. Eli vaihoin kesäks majjoo.
      Näyttää niinkun ois katto vuotanu jossai vaiheessa: läikikäs on seinä sieltä tiältä.

      Suap nähä miten pitkäle syksyyn tiälä tarkennoo.

      Poista
    5. Hyvä hyvä, Ee Uun liiterhankkeilla on monituiset kahvipalaverit kustan... tuota niin, ovat antaneet syyn semmoisiin. Elä sitten puu-ukkoja vuole puukolla kuten se entinen Lönnebergan Eemel saetta pittäessäs. Kuiva koivulapu kouraan, ja kyllä se kapusta siitä kehkeytyy.

      Poista
    6. kavi

      jos veistäs vielä yhen tuohon sakkiin: http://hikkaj.blogspot.fi/2013/06/vaivaisukot-kerimaen-kirkossa.html

      Poista
    7. Appiukko oli aikoinaan tehnyt Oriveden ukolle kengän hävinneen tilalle - siihen vaivattomaan jalkaan.

      Poista
    8. kavi
      meikäläisen taito saattas yltää puusilimien tekoon. ;)

      Poista
  2. Hyvä vaivaisväki

    Teemana näyttää olevan vanhojen opiskelukavereitten tapaaminen ja puusta veistetyt pökkelöt. Tai näiden erilaiset kombinaatiot.

    Ite meikä-Vox oli 14.5. eli viikonlopun aikoihin Dragsfjärdissä keväällä 1961 keskikoulunsa päättäneitten luokkakokouksessa. Paikalle oli vääntäytynyt kolmisenkymmentä vetreää vanhusta, osa toki puiseen keppiin tukeutuen.

    Kun tuli puheeksi, mitä hyötyä oli keskikoulusta, niin hoksattiin mm. että kaikki osasivat lukea koulun päättyessä. Sitä se oppikouluun pyrkiminen teetti !
    Ei ihan puupäitä oltu.
    Nykyperuskoulukkaista kymmenen prossaa pojista ja vähän harvempi tyttö ei opi yheksässä vuodessa sen vertaa lukemaan ja kirjoittamaan, jotta elämässä itsenäisesti pärjäisi.
    Ei ees sillä ekalla kotimaisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      nepä nykysin peruskoulusta valamistuvat ovat käsialaltaan valamiita lääkäreitä!

      Nyt kun kaunokirjoitus tarpeettomana (=vaikeasti hallittavana) peruskoulusta lopetetaan, niin sitten ei jää tuotakaan hyötyä/haittaa koulunkäynnistä!

      Poista
  3. Arvoisa soteuudistus -hikkaj

    Lääkärien lisäpikakoulutusta vähemmin opettajavoimin ja pienennetyin määrärahoin ilman opetuspotilaitten vaivaamista on iät ajat vaadittu !

    Kohtapuoliin tämä ikiaikainen unelma on siis toteutumassa ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      mie suoritin kehityspsykologian appron erityisopettajaopintoihin kuuluvana. Ja siellä oli mm. joku hiton 1000-sivuinen lastensairauksien kirja.
      Sen kun opettelin - van oli suurtöinen! - niin tuntu että eikun vastaanotto pystyyn ja lääkärin palkkioille tästä!

      Poista
  4. Arvoisa supliikkipediatri hikkaj

    No supliikkimiehenä mukavia haastellen ja tikkarija lapsosillen tarjoten ois kymmenen vuotta mennyt yhessä hujauksessa.
    Vastaanotolla.
    Tai linnassa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      Itse itseäni lainaten yltä:
      "No voi hitto - ja me kaikki kun olimma niin innoissamme!"
      Notta ne ois ollu hauskoja, eikä itkuisia, vastaanottoja!

      Poista