Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Pittää ne matotkin pestä

Ettei viime tippaan jäisi, on aika kuramatot puhtahiksi hinkata, ennen talvelle kääntymistä. Nyt kun jo lipputankokin pesty on.
Ja tulisi muutakin puuhaa kuin aina nokka kirjassa kiinni.


Kirjoja riittää kyllä, eivätkä ne säistä piittaa: mitä pahempi myräkkä sitä intensiivisempi on lukijan ote, kansista kiinnipito vähintään yhtä tiukka kuin pesijän harjanvarresta.

Turusta tupaan taas tulossa ja monta muuta tuohon viereen mölyämään, yöpöydälle makoilemaan.
Erikoisempiakin, unholaan jääneitä - ja nehän ne eniten innostavat. Ystävä löi pöydälle sen jo luetun Villen. Ja näistä täkäläisistä Parikkalan Haakanan ja Kesälahden Paakonmaan sekä Savonlinnan Lehtosesta kirja-aarteen, Joel Lehtonen - Piirteitä ja vaikutelmia, jossa Eero Palola vuonna 1927 sisäistelee mestarin runsasmuotoista tekstiä.
Lehtosen kanssa alan pian 'naimisissa' olla jo pitemmällä kuin Pekka Tarkka, vallan pääsemättömissä.

Veikko Haakana ja Ville Paakonmaa ovat joskus aikojen takana, 1959, yhdessä kirjoittaneet Nuorten toivekirjastoon seikkailukirjan Tavoitteena tunturi, kuin myös Mykiö-saaren mysteeri, jonka Valistus julkaisi Veikko O. Haakanan nimellä, vaikka teksti Paakonmaan onkin.

Haakanan Arkuntekijää olen muistanut kautta vuosien hyvällä, semmoista Mukka-mystiikkaa ripaus siinä mukana. Paakonmaan Lukittuja sekä Bileamin varjoa selaillut aina silloin tällöin.

Että antaa talven tulla, valmiina ollaan.
Viime vuonnahan se, hurja luonto, mätti lumet niskaan näköjään just tänään.
Eikä ihan vähään tyytynytkään:
ILOMANTSISSA LUNTA SILMÄT KORVAT TÄYTEEN

9 kommenttia:

  1. Lumen tulosta veli todistaa oikein. Vuosi sitten meni telttakatos mäsäksi, kun sen päällä olevien pihlajanmarjojen ja lumen paino sen jyräsi. Nyt ei ole katosta, lunta eikä marjoja, eikä tule lunta ainakaan toivottavasti.

    Sitä jos kuitenkin vuotellaan, niin käyväänpä täällä ratkomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eellisessä viestissä on linkki kolmessa viimesessä sanassa.

      Poista
    2. kavi
      tännään suattaa ratketa kun tuo harjooja käypi kaupassa. ;)

      Poista
    3. No mikä se oli sen teijän ässän numeron takana?

      Poista
    4. kavi

      karambola tuntu lukeneen - mikä lie semmonen.
      Teepä siitä palinunelma! ;)

      Poista
    5. Helppoo ku heinänteko:

      Osta karambolatalo B, Mara, katso!

      Poista
    6. kavi

      no vot!
      Aha Raha.

      Onneks usutat Maraa etä minnuu, sillä hällähän on rahaa - ne nobelrahatkin.

      Poista
  2. Arvoisa Puhdistus -hikkaj

    Korviketoiminnalla yritetään vaan mantelitumaketta puhdistaa !
    Kun frontaalilohko muuten vetää hätäjarrusta ?

    Sitä kun ois niin paljon asiata, josta ei oo hyvä suoria sanoja mennä laukomaan.
    Niinku kansainvaellus, SSS-hallitus, Ruotsin ohivirtauspäästöt, kestävyysvajeloikka .... mustaan aukkoon, kurkioppaan riippuliidin ja Suomen ilmapuolustus ... ja mitä näitä nyt on :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voksi, tri,

      hyvä hyvä, tulee kerrattua opiskeluaikojen termejä: kasvatustieteessäkin käytettyjä, mutta turhina unohdettuja. Anna tulla vaan lisääkin, ne sinulla mantelit ja rusinat paremmin pysyneet hyppysissä. ;)

      Mitä viimeiseen kappaleeseen tulee: puhut, veli, asiaa! Se on vähän kuin tuo työpaikkojen seksuaalinen häirintä - moni ei uskalla enää olla ees samassa huoneessa toisen kanssa.
      Opena piti etääntyä oppilaasta hyvinkin kauas, paitsi fyysisesti niin myös empatioiden ja sympatioiden osalta, alkutaipaleen iloisista ja läheisistä ajoista.

      Poista