Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

maanantai 13. lokakuuta 2014

Urho

- Ei Urholle voi sitä antaa. - Ota pois, ei Urho jaksa sitä kantaa. - Urho rikkoo sen.

Kaupungin Siwassa pikkupoika ponteva kantaisi purkkia vaan ei perhe luota. Urhoa itkettää.

Kuinka voi sattuakin että Urho sittenkin tavattiin!
Hassua. Urhon jäljillehän lähdettiinkin alun perin.


Kolme päivää on sataa tihuutellut. Viimeinenkin etappi selätetty. Luonto itkenyt koko ajan kuin pikku-Urho Siwassa, vähän niin kuin silleen tikistämällä.

Näissä loppusyksyn matkoissa on hohtonsa: lämpimässä autossa istuskella ja katsella luonnon luopumista, luovuttamista. Värit häviämässä, haalistumassa märkyyteen suuren laveerauspensselin huiskintaan. Liottuvaa värinhäivähdystä silti, enemmänkin olisi, jos käväisisi edes vähäinen auringonpilkahdus.
Tuuli ylen laiskana puistattelemassa puiden lehtiä lentoon.
Mitäpä sitä turhia myrskyämään, ei auta.

Kolme päivää Savoa.
On nähty uudemman kerran Lepikon torppa, se jonka savupiiput häivytettiin kuvista kun tehtiin siitä oikeasta Urhosta savupirtin poikaa. Pielavedellä 3.9.1900 syntyneestä metsätyömies/tukkiasioitsija Juho Kekkosen ja tämän Emilia-vaimon, o.s. Pylvänäinen, puoskasta.
"Hän oli tyypillinen äidin poika, joka pyrki huolehtimaan kantajastaan loppuun saakka. Elämänsä loppuajat parantumattomasti sairas Emilia Kekkonen vietti jo presidentiksi valitun poikansa luona Tamminiemessä." 
Siinä syntymä, 1900.

Ja tässä kohti kuolemaa, 1986:
"Giscard kommentoi myöhemmin keskusteluja omilleen toteamalla, ettei hän ollut tiennytkään Kekkosen olleen vanhuudenhöperö." /Tapaaminen 2.-3.6.1980 Giscard d'Estaing
"--- vastoin professori Kivalon nimenomaista kieltoa Kekkonen päätti lähteä kalastusmatkalle Islantiin pienkoneella. Koko retki epäonnistui täydellisesti, ja Kivalon pahimmat aavistukset kävivät toteen: presidentti oli äreä, levoton, kadotti ajan ja paikan tajun, ja hänellä oli myös harha-aistimuksia." /Islannin matka 17.8.-22.8.1981
"Kekkosen luopuminen presidentin tehtävistä sinetöitiin 27.10.1981 koolle kutsutussa valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa."
"Viimeinen muistiinpano on elokuun 13. päivältä. Se kertoo hammaslääkärin olevan tulossa. Vajaat kolme viikkoa myöhemmin, sunnuntaina 31.8.1986, Tamminiemestä aamuyöllä lähtenyt suruviesti pysähdytti suomalaiset."
Kolmen päivän päästä Urho Kaleva Kekkonen olisi täyttänyt 86 vuotta.
Viitisen vuotta sairaana syrjässä. Niin kauan! Sitäpä en enää muistanut.

Eihän sinne sisälle torppaan syksyllä asiaa ole, verhotkin tiukasti kiinni.
Oma ulkokuva otantaan, niin ei tarvitse tekijänoikeuksista tapella.

Ja Urhon loppuluisusta luetut talteen otteina ylle 700-sivuisesta murikasta: Juhani Suomi Lohen sukua Urho Kekkonen Otava 2010.
Lepikon torppa piippuineen

2 kommenttia:

  1. Olisikohan sinun ihan kunnioituksen vuoksi pitänyt fotosopata tuo korsteeni pois? Näyttäisi vähän "kansanomaisemmalta" eli "köyhemmältä"?

    VastaaPoista
  2. KR

    Paavo Väyrysen jo raaputinkin. ;)

    Muuten samalla reissulla törmäsin alasi mieheen urkukonsertissa, vilikasepa: http://www.city.fi/blogit/hikkaj/kaksi+kimpaantunutta/128324

    VastaaPoista