Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Eeppinen teatteri - Suurta Taidetta

XII  soutamaton varvi - paikallaan päivän jökötämme Vexalassa

blogipotun klo 9.14
Kuuntelulla kun Aimo ja Köpi esittävät dialogia kannolle.
Tämä ihmetys, blogipotun juttu eeppisestä teatterista, paistuu valmiiksi, näin reaaliajassa etenemme, yritän pysyä ajan tasalla ja ymmärtää kuinka teatteria olisi tehtävä ettei siitä tulisi aristoteelista draamaa. Vaan: elävää eeppistä teatteria - itsenäistä Taidetta, siis.

Poitsut ovat pienessä sievässä, ks. ed. miksi, joten sen piikkiin ohikorvien menevä laitettakoon.

Köpi on itse Brecht ja Aimo myöhäisbrehctiläinen opetuslapsi Erwin Srittmatter.
Melkoisen oppitunnin soutajat taas antavatkin.
On siinä mukana pysymistä, sen verran sisäsiittoista tavaraa tarjoilevat; näyttelijä jos olisin imisin kaiken sisuksiini ja oppia ottaisin. Vaan kun vain katsoja olen, suorastaan pelästyn että uskaltaakohan sitä noihin kesäteattereihin ollenkaan astua: näkee vain samaa elämää toistona mitä elää! Ja se, toisto, ei ole teatterin tarkoitus.

Kas kas.
Teatteri taidetta ollakseen
ei saa toistaa elämää todetakseen niin kuin draamallisen teatterin katsoja näytelmäesityksen jälkeen toteaa: - Juuri noin, tuolta minustakin tuntuu ---Tuon ihmisen tuska järkyttää minua --- hänellä ei ole keinoa päästä siitä tuskastaan pois --- Tämä on suurta taidetta: kaikki on itsestään selvää. --- Itkin itkevien kanssa, nauroin nauravien kanssa;
vaan
sen on oltava sellaista niin kuin eeppisen teatterin katsoja esityksen jälkeen toteaa: - Tuota en olisi tullut ajatelleeksi. --- Ei noin saa tehdä. --- Tuo on saatava loppumaan. --- Tuon ihmisen tuska järkyttää minua --- koska hänellä olisi keinot päästä siitä --- Tämä oli suurta taidetta: mikään ei ollut itsestään selvää. --- Nauroin itkeville, itkin nauraville.

Summa summarum: "Näyttelijä leikitelköön roolihahmoillaan artistisuuttaan kehitellen sen sijaan, että murhaisi itsensä rituaalisesti illasta toiseen hukuttautumalla jonkun fiktiivisen surkimuksen kuviteltujen tunteiden pohjamutiin."

blogipotun klo 9.48
Näyttelijän eeppisessä teatterissa on ehdottomasti pyrittävä erottautumaan niin että hän on näkyvissä tapahtuman ja katsojan välissä.
- Niin kuin Joensuun kaupunginteatterin Luolamiehessä Olli-Kalle Heimo? kysyn ja vastaan: - Juuri niin.
klo 10.02
Jäbädäbäduu-otsikolla19.4.2013 näyn kirjoittaneeni Kauppalehdessä Luolamiehestä. Siinäpä sitten miettimistä, kumman tyylin mukaan homma hoidettiin: aristoteelisen vai eeppisen. Esitys oli joka tapauksessa paneutunutta.

klo 10.11
On tämä tosiaankin vallan mainio mies tämä Juha Hurme: tragikoominen humoristi! Sloganiksi ottakoon: Hurme vailla verta.
Nytkin, kaiken viisaudenjaon jälkeen, jatkaa ketomusta ylväitä päästelevistä soutajista, Köpistä, välittömästi näin brutaalisti/banaalisti:
"Hän nousi seisomaan, käveli männyn taakse kuselle ja alkoi puheensa jo pissatessaan. - Hyvät naiset ja herrat. Arvoisa teatterin ystävät ja teatterin tekijät ..."

klo 10.20
Ei heistä enää soutajiksi - vaikka mene ja tiedä! - olisi, vaikka tyyntä olisi, vaan onneksi on myrsky ja soutaminen mahdotonta. Kalasatamassa Växalassa, Brännskata fisk och fräsk lukee mainoskyltissä, on hyvä viettää siestaa ja valmistautua myrskyn jälkeiseen elämään, so. poutasäähän ja - oopperaan.

Harmi kun joudumme jättämään tärkeän teatteritermin, gestus, määrittelemättä
klon ollessa 10.27.

 
XIII ei liiku paatti

6 kommenttia:

  1. Ei hätää, ei hätää, Gestuksen määrittelee Googlen käännös- ja draamaturkkitoimisto. Selvää kuin Kristiinankaupungin pläkkimestarin tuote:

    Gestus on toimiva tekniikka kehittänyt saksalainen teatteri harjoittaja Bertolt Brecht. Se kuljettaa tunnetta fyysisten eleiden ja "ydin" tai asenne. Se on keino, jolla "asenne tai yhden näkökohdan asenne" paljastuu, siltä osin kuin se on "ilmaistavissa sanoja tai toimia."
    Gestus, ruumiillistuma asenne, tekee ainakin kaksi erillistä merkityksiä Brechtin teatteri: ensin, paljastuminen tai paljastaa motiiveista ja liiketoimia, jotka tukevat dramaattinen vaihto merkkien välillä; ja toinen, "eeppinen" kerronta että merkin näyttelijä (joko suoraan tai epäsuorasti).
    Ensimmäisessä mielessä, että anatomizing merkin, Gestus paljastaa erityisominaisuus merkki: sen sijaan hänen metafyysinen, alitajuntaan tai muita psyykkisiä ulottuvuuksia, Gestus tekee näkyväksi hahmon sosiaalisia suhteita ja syy hänen käyttäytymisensä, kuten tulkittuhistoriallinen materialisti näkökulmasta. "Jokainen tunne", kun käsitellään otsakkeella on Gestus, Elizabeth Wright kertoo: "ilmenee joukko sosiaalisia suhteita." [2] "Sillä, mitä tapahtuu ihmisten välillä," Brecht vaatii ", joka tarjoaa heille kaikki materiaali, että he voivat keskustella, kritisoida, muuta ". [3]
    Toisessa merkityksessä, näyttelijä asenne kuten käy toimii teko eeppinen kerronta ( "osoittaa", että on "esitetty" in "osoittaa", vuonna Brechtin vaihteessa lause), Brecht viittaa "poliittinen" perustan jossa näyttelijä tulkitsee hänen roolinsa ja paikkansa sisällä tarinankerronta järjestelmän koko tuotantoa. "[T] hän näkökulman valinta on myös tärkeä osa näyttelijän taidetta, ja se on päätettävä teatterin ulkopuolella" Brecht selittää hänen "Short Organum." [4] Tässä mielessä tarkennuksesta ja ruumiillistumaerityisesti tulkitseva näkökulmasta Gestus on sukua Brechtin muita tärkeitä käytännön työkalu, Fabel.
    Gestus ei ole klisee tai "kumileimasin";näyttelijä kehittää hahmon Gestus läpi prosessin etsintä konkreettisia fyysistä käyttäytymistä ja mukaan periaate valikoivan realismia.Post-Brechtian saksalainen teatteri harjoittaja Heiner Müller (joka juoksi Brechtin Berliner Ensemble hetkeksi) väittää, että "[r] eflecting toteutettavilla lukuja, henkisesti sekä emotionaalisesti, on myös luonteeltaan lainaus. Lainaus geste (Gestus) ei saa vähentää intensiteetti ja spontaanius reaktioita. Tunnistaminen yksityiskohdissa kanssa vieraantumisen koko. "

    VastaaPoista
  2. kavi

    kohan ei ois siellä ylemmäksi päässeen käsissä toinen Huracana-rommipullo menossa, seuralaisellasi, tällä mister Googlella ties mones!

    Vaan täältä huomenissa tulla vaahdotaan sinne Kamalaan Kaarlepyyhyn Ahti Karjalais -oopperaan. Se on nyt vakaa aikomus.

    VastaaPoista
  3. kariav, ymmärsin kommentistasi tasan yhtä paljon kuin hikkajiin teksteistä ylipäätäänkin! Kaikesta yleisestä kielitaidostani huolimatta ilmeinen sukukieli eli "itäsuomi" on kehittynyt aivan uudelle merkityksien asteelle, jossa edes kielinero Google ei enää paljon auta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kari Karit
      teille tavallaan kostan niistä musatermeistänne, joista vielä vähemmän ymmärrän kuin te näistä itsestään selvyyksistä!
      Vaikka niinhän se on: Enemmän kiinnostaa teksti, jos ei heti tai ei kohtakaan tajua lukemaansa. Eli mitä sitä vanhaa virttä veisaamaan!

      Silti Nyljetyt ajatukset on Sinun läpikahlattava, tosin ihmettelen miksei Hurme mainitse sinua, mutta H O Donnerin kyllä.
      Minä kyllä mainitsen tuossa aikaisemmassa hurmeisessa musajutussa, jossa kautta rantain apuasi anon:
      http://hikkaj.blogspot.fi/2014/06/musamatka.html

      Poista
    2. Täytyy etsiä hurmetta käsiin. Sekö siellä länsimerellä soutaa vai sinäkö siellä ihan oikeasti olet? Nyt en vaan tiedä millä tavalla auttaa voisin, kun enhän saa sinun hikottelustasi oikein konkreettista selvää! :D

      Poista
    3. KR
      Kyllä siellä aito Hurme on, tämä Kustavin Kilpi-viikon vetäjä. Soutanut oikeasti tuon 700 km-matkan Kustavista Ouluun.
      Nyt säveltää 500-sivuisen Nyljettyjä ajatuksia kirjasen.

      On niin kultturelliveikko että harvassa heitä. Kunnioitan ja peesaan pikku-ukkona povarissa.
      Suosittelen.
      Tulee mieleen yhtä laaja-alainen tiedonjakaja menneiltä ajoilta se Kuusen Pekka, joka kirjoitti 'Tämä ihmisen maailman'.

      Kaiken luen ja innolla mutta noissa musiikkikeskusteluissa en pysy ollenkaan messissä. Kahtelepa tämänkin päivän 'Aitan siivoamis' -potustani noita musanimiä, ovat sinulle itsestään selviä kai, vaikka kevyehköjä lienevät. Heistä riittää asiaa sen kymmenet sivut, heistäkin.

      Jos aikaa niin tässä tätä esim: http://www.kirjastokaista.fi/fi/juha-hurme-prosak-proosaklubilla/

      Poista