Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

maanantai 12. toukokuuta 2014

Niin epävarmaa yhteinen tulevaisuus

Volter & Hilja XIV
Aika palata taas ikävään, tai oikeastaan kaipuuseen.
Toinen kesä menossa erillään Hiljalla ja Volterilla. Yhteydet vain kirjeiden varassa. Ja epävarmuushan siinä päälle päsmäröi: onko meillä yhteinen tulevaisuus vai ei?

Volterilla ei muita vaihtoehtoja voi olla, joten kaipuu vielä polttavampi:
"Sinä olet sielulleni niin kallis ja hento ja ihmeellinen, että on niin kuin antautuisin kuin johonkin pyhään tekoon, kun sinua ajattelen."

Niinpä heinäkuun 1. päivän kirjeessä, 1906, Kustavista lähettää Volter huokauksen ja toiveen, josko kesän kuluessa jossain olisi mahdollista tavata.
"Oi puhdas, puhdas Hilja, tule, tule luokseni, en voi olla sinua ilman! - "

Kahden päivän päästä kirjoittaa Hilja Porista: "Aika luistaa hukkaan --- "
Itku on tullut seuralaiseksi. "--- aina minulla on kyyneleet silmissä."

Perhe ei tiedä Volterin lähettämistä kirjeistä, ainoastaan Hiljan sisko sekä kaupungin posti ovat ajan tasalla.

Kaipuu pakahduttava on molemminpuolinen. Pian on pakko tehdä jotakin. Vai vieläkö sittenkin, olosuhteiden pakosta, on odotettava syksyyn jolloin Helsingissä taas nähdään?
Kymmenen vuoden ikäeroa eivät taida Hiljan vanhemmat niellä?

Vai mikä mättää kun sukuun olisi tulossa jo kuulu kirjailija ...

Vaikka näkyy tuo vaikeaa monesti olevan paremmissakin piireissä - Kekkosillakin ja Fagerholmeilla: ei tunnu Taneli-pojan Brita Sylville kelpaavan, ei sitten millään.
Mistäkö muka tiedän?
No siitä että Kilven ohessa luen joutuisampia kirjoja, kuten tätä Pia Montosen Valtakunnan miniää - siitä mitä se sitten on kun ollaan pysyvästi avioliitossa ja edustetaan maailmalla Suomea.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti