Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

lauantai 16. helmikuuta 2013

Tänään yli 500 ha!

Hiihtourakka eli matkarahojen tienaaminen jatkuu kiivaana. Tänään kasin muotoisen hiihtomylpyrämme sisään jäi 747 hehtaaria; se on jo enemmän kuin mummolan maat.

Ensimmäisen kerran uskaltauduimme poikkeamaan jäälle kun jopa aurinko pilkisti ja käväisi ujosti hetken taivaanrajasta touhuamme vilkaisemassa. Tuuli tietysti kuten jäällä aina, pieni henkäys vain pääsi tuulelta tänään - armahti ensi kertaa jäälle uskaltautuneita.
Kaksi naista tapasimme jääladulla, toinen tulossa jo rantaan, toinen, tutumpi, Annel,  hiihteli vastaan saaren takana. Tutumman kanssa vaihdoimme muutaman ihmetyksen sanan usvasta, jota oli levinnyt monin paikoin jäälle.
Entisen koulutoimenjohtajan näimme kahdesti: ohittaessamme ja toisella kerralla Vesku ilmestyikin kuin tyhjästä vastaan sumun seassa.
- Karhuksi luulin jo.
- Ei karhulla ole punaista puseroa! kajautti Vesku.
Maissa söimme appelsiinin. Omilla reiteillä ei ollut tungosta, eivät edes koirat haukkuneet, sisälle oli aitauksesta talonväki päästänyt.

-4 18/661km/€

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti