Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

tiistai 27. marraskuuta 2012

Talven valolla on tuhoton kiire

Taitaa valo olla nopeimmillaan näihin aikoihin, sehän vilahtaa vain muutamaksi hetkeksi näkyviin ja  katoaa miltei samointein omille teilleen. Vasta huomenna tulee takaisin ja tekee taas eilisen tempun ja vieläkin nopeammin.
Eikä tässä missään Lapissa asuta. Kun lumikin puuttuu. Ainoa valo lienee päässä. Ja sen valaisuteho on aina ollut vajavainen ja se sen kuin himmenee vuosi vuodelta. Auttaisikohan paljon päristy korvavalo mitä?

Saa olla tosi nopea mikäli joka päivä marraskuussa valolle ennättää.

Tunnolliset työssäkäyjät eivät valoa tavoita, jos eivät unikeotkaan. Aamulla ahkerat menevät seitsemäksi kahdeksaksi töihin ja takaisin kotiin tulevat kahdeksan tunnin jälkeen pilkkopimeässä taikka katulampppujen keinovalossa. On sekin ihmisen elämää! Eivät työviikkoon luonnonvaloa näe.

Epäluonnollista se on.

Nuo unikeot eivät taas ehdi valolle minään päivänä, kun siellä puolenpäivän jälkeen kahden korvissa heräilevät ja vissiin kun ulos ikkunasta vilkaisevat ja hämärän näkevät kellahtavat takaisin vuoteeseensa.
No se on heidän häpeänsä, oma valintansa.

Tai niinhän se on noiden ahkerienkin, siis oma valinta: paree rahaa ja pimeää kuin pelkkää pimeää.

ti 27.11. -2C!! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti