Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

lauantai 1. tammikuuta 2011

Tammikuun 2011 Kauppalehti-blogit


Kuka nyt ei Kansan Uutisia lukisi!



-

"Intohimoinen liikunnanharrastaja, joka vetää muutamat maratonit vuodessa, juoksee 200 kilsaa viikossa ja hiihtää talvisin tuhat kilometriä, on suomalaisessa katsannossa oikein esimerkillinen kansalainen. Minun mielestäni tällaista tyyppiä ihan selvästi viiraa päästä ja hänen pitäisi äkkiä hankkiutua vierotuskuurille addiktiostaan. Samoin kuin niiden, jotka kuolemaa uhmaten kasvattavat luonnottoman lihaksiston kaikenmaailman mömmöillä. He eivät periaatteessa ole yhtään sen terveempiä kuin anorektikot, jotka yrittävät hallita ruumistaan hävittämällä sen kokonaan olemasta. Duudsonien aivottoman kohelluksen saama suosio puolestaan kertoo aika ikäviä tosiasioita suomalaisten henkisestä tasosta."

Luulinpa ensin että taas Lennu on lähestynyt, kirjeellään hätäänsä huutanut. Olin oikeastaan varma ja vakuuttunut, sillä vain Lennu, se kun on riippumaton kaikista tahoista ynnä uusista virtauksista, voi noin suorasukaisesti nimittää jotakuta tärähtäneeksi.

Sitten kun tarkkaan tutkiskelin, niin huomasinpa etten lukenutkaan tietokoneelta mailiboxia, vaan luin tietokoneelta Tuula-Liina Varista, Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajaa, hyreksien ennen primitiivireaktiota ett´ on meillä hauska täti tuo täti tosa noin kun täti menee toralle on näky up... kunnes huomasin kauhukseni lukevani KU:n kolumnia. Järkytyin. Nokkiini otin. Kansan Uutisten, noiden vasurimarxilaisleninistien sanomia! Ei helvetissä! Ne ei ikinä voi olla oikeassa. Ja kun uudelleen tajusin lähteeni kunnolla, vaikenin ja vapisin.

Pieni masis kärkkyi hetken ilmassa. 

Peilin eteen pyörähdin heti paikalla, kielen alle kurkistin: joko on punatauti tarttununna?

Ei hätää: Immuuni mikä immuuni - kiitos suojeluskuntainen sukuni. Ei kun uutta pontta putkeen!

Kiukusta siis kohta taas kähisin, jotta joo joo nuohan tiedetään, nuo kommunistit, arvo aallot vinosuut.

'Väärässä on muija, vääriä Variksen rouva vaakkuu, mustikkakopassa variksenmarjoja', vakuuttelin, lauleskelin laskeskellessani puolitalven hiihtokilometrejä pikaisesti yhteen: puolentuhatta täyttyy tänään. Puolentuhatta! Kuuletko Variksen rouva: - P-U-O-L-E-N-TUHATTA! Ja muka viiraa päästä semmoisia hiihtoniiloja.

Ja kuulkaa vielä loppuvaakkua kummaa, ettei mönkijöitä, skoottereita lain, ne kun linnutkin karkottavat - sanonko ma mitkä linnut!

"Kesämökkielämäkin on muuttunut, erämaajärvillä metelöivät muskeliveneet ja vesiskootterit, mökkiteillä pörräävät mönkijät. Linnut pakenevat, luonnonrauha on mennyttä. Eikä jarruja näille pirun keksinnöille pystytä / haluta asettaa. Ikävä tosiasia on, että suurelle joukolle ihmisiä tärkeintä hiljaisuudessa on sen rikkominen." KU 30.1.2011


Ville Riekkiselle teatterityömaata



.
Olette kuulleet ennenkin: Turhaan ihminen toistansa kadehtii - ei sen kummempaa kellään. Kulissit kummemmat voivat olla, mutta itse elämä ei. Vaikka olette kuulleetkin, niin ette ole uskoneet. Miksi! Vaikka niin se on.

Kennedyjä katseltu tässä viikon varrella telkusta ja Papin perhettä paikan päällä Canthin kaupungissa.

 

Mitä Kennedyistä jäljelle jää - sekasotkuinen perhesukuelämä.

Mitä Valtarin pappisperheestä - sekasotkuinen perhe-elämä. Tyranni-isän sotkema.

 

Pappilassa paljon muuta iloa ole kuin Maiju-teinityttären punaiset tennarit. Ne minne ilmestyvät, ne tuovat  'rockin', edes tilapäisen ilon ja menon. Muuten Mustaa, Tummaa, harrrmaata. Muuten, ukkopapilla on harvinaisen jalo kyky karsia ilo sekä riemu ympäriltä; no, tietäähän nämä vanhamielet.

 

Kolme lastaan, kaikki, hän menettää hyvää hyvyyttään ja samalla pahaa pahuuttaan. Karkottaa, ajaa maailmalle: Jussi-poikansa kieltää pojakseen tämän aatteiden takia! Hanna lähtee myös mukaan Helsinkiin. Maiju pakenee perästä.

 

Kaspa vain: syyllinenkin löytyy - ja ihan siitä rinnalta:

 

- Sinä et osannut kasvattaa lapsiamme, anteeksi vain, kääntyy pappi papin rouvan puoleen.

 

Eikähän se pappi pahuuttaan, vaan Jumalan sanan - papin näkemän - mukaan täytyy, elettämän pitää.

 

Kauppias Minna Canthin näytelmä on vuodelta 1891, miedointa Minnaa. Kuitenkin niin väkivahva esitys kaikilta näyttelijöiltä. 

 

Mitä sanoisikaan nykykirkon menosta Minnan pastori Valtari! Olisi siinä kuulijalla katsojalla kärsimistä vapisemista kun kiroisi karkottaisi homot, naispapit sun muut tasa-arvofeministit hornan tuuttiin tuo tyranki. Olisi siinä Riekkisen Piispa-Villellä työmaata omassa hiippakunnassaan. Onneksemme valtareja ei enää ole... - kuin näyttämöllä ja hei, jääkiekkokommentaattoreina: Juhani Tamminen on ilmetty pastori Valtari, käykää vaikka itse toteamassa, a) Niiralan montun vieressä sijaitsevassa teatterissa, b) ei siinä KalPan.

 

"Kovan onnen lasten  katastrofin jälkeen Minna Canth näki viisaammaksi tarjota teatterille jotain sellaista, millä ei olisi riskiä tulla teilatuksi. Liikenaisena hän tajusi että työ olisi myös saatava kaupaksi."

Kuopion kaupungin teatterin käsiohjelma 2011: Minna Canth - Papin perhe

                   Esityskuva Mikko Mäntyniemi

                                                Kuva Antti Karppinen  

 Henna Haverinen, Mikko Paananen, Katri-Maria Peltola,
Seija Pitkänen ja Pekka Kekäläinen

(13.broosyyri)


Sattuman sanelema juttu - karonkan loppu



.

"Jussin syntirekisteri oli jo niin iso, että hän kolmannen kerran sai selkäänsä neljäkymmentä paria raippoja ja kymmenen vuotta kruunun pakkotyötä, ja nyt hän oli jo isänsä edellä rikoksissa ja rangaistuksissa."

.

Ei pärjää alun ei perin Päivärinnan Pietari Kilven Volterille, ei millään tasolla, niin osoittelevaa ja opastavaa, valistavaa tekstiä pukkaa. Semmoista Raittiuskilpakirjotustasoa. Juopotellaan, tapellaan, petetään, piestään, varastetaan, ryöstetään: "Miltä oli mennyt käsivarsi, miltä sääri, miltä olkavitsa tai joku kylkiluu poikki ja nuot vammat pahuukset tekivät semmoista kiusaa ja vaivaa, ett'eivät kyenneet omin avuinsa ylös nousemaan, vaan toisien vielä pystyssä olevien täytyi heitä nostaa ja rekeen vääntää, ja tuo heille tehty apu tuotti lisää kipua ja tuskaa."

Paha saa ajan kanssa pahan palkkansa, mikä nykylukijasta tuntuu uskomattomalta, sillä nykyäänhän paha saa hyvän palkan päälle optiot hirmuiset.

Niin mietiskelee syvällisiä uusi tekotohtorimme, alumnitri, muistellen päätään puistellen karonkan kulkua, ja sitä helvetillistä paukausta, joka viimeisen jo hiipuvan illan aikana tapahtui ja miten koko karonkkaväki menetti lopunkin tajunsa. Niin säikähti uusi tohtorismiehemme hikkaj pamausta että kuminauha rapsahti poikki leuan alta ja kolme päivää ja kolme yötä - sen ajan mikä karonkoitiin -  korvia myöten päähän painettu lierihattu kopsahti permannolle ja siinä samassa tupsahti takkuinen harmaa parta ja päälaki tuleen, ilmiliekkeihin.

Siinä olisikin käynyt hassusti jos kustos-jussi ei olisi heti hätiin rientänyt eikä saanut liekkipäätä sammutetuksi. Tilanne oli ollut vakava, kriittinen ja pian olisi voitu kylillä siunaillen kuittailla: "Turhaan sekin tohtorin natsansa hankki."

Sattumaako vai mitä lienee, mutta nyt tapahtuneen tapauksen kaltaisen tapauksen tarinana kirjoitti Pietari Päivärintamme muistiin jo 1880-luvulla. Silloin ei tietenkään mistään akateemisen arvokkaasta henkilöstä ollut puhetta kuten nyt, oli vain räätäliä, suutaria sun muuta kilunkalun korjaajaa, kulkuria ynnä köyhyyttä, puutetta, kurjuutta, ryysyrantaa kaikkialla.

Mutta jos on kykyä sijoittaa piippu-ukon paikalle tohtorismies, tämäpä alumnitri, ja kustoksen kokiksi asettelee, niin huoletta suoraan saadaan napata pätkä Päivärinnan Pietarilta, kummastella, miten voikin sattua kaksi niin samankaltaista sattumaa ennen vanhaan ja nykyisin:

"Hän oli juuri pannut tupakkaa messinkihelaiseen ja lyhytvartiseen niveräpiippuunsa. Hän oli sytyttänyt sen takasta otetulla valkealla, ja veteli siinä lepeellisesti savuja. Tuon räjähdyksen sattuessa kirposi piippu ukon suusta. Se pingahti ensinnä takanperään, sieltä lattialle, ja siinä se hyppeli kuin papu rummun pohjalla. Ukko pajahti tuolineen kumoon, ja hänen tukkansa oli syttynyt palamaan. Hän oli sen verran toperruksissa, ettei hänellä itsellään olisi ollut älyä sitä sammuttaa. Mutta kaikeksi onneksi oli eräs kokki niin luja, että hän heti sai käteensä suuren vaskikauhan, jonka sama iili oli hänen kädestänsä pois lyönyt. Sen pisti hän vettä täyteen ja holvasi sen ukon päähän. Siitä sammui ukon tukka ja hän itsekin selveni tuon kylmän ja runsaan kasteen saatuansa, mutta hyvin hän sanoi korviansa kirvelevän. Rupesipa tuo avulias kokkikin, joka ukon pään sammutti, jäljestäpäin kipuansa ja pahoinvointiansa valittelemaan. Siellä täällä sai aina joku jonkunlaisen komauksen, pyyhkäyksen, nyhjäyksen tai survauksen ja noiden tähden oli ihmisiä siellä täällä nurin narin ja hämmästys oli ensimältä niin suuri ettei tietty mitä ajatella ja tehdä." Pietari Päivärinta,1887: Isäin pahat teot lasten päällä


Juhannustansseista tuttu



.

Salatut elämät   vai   Eletyt salamat 

      haki Hannu nimeä

     elämäkertaansa aloitellessaan.

 



20 ja 11 tai 11 ja 20   Siinä raikuilun tämän vuoden tarkennetut tavumääräsäännöt.

(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksi kutsuttu, on supisuomalaista verestä runoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runo sisältää pääasiassa n. 12 tavua - joskus jopa puolensataa, joka on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)


Velipoika soitti lankaan



.

Harvoin soitellaan. Mitä sitä ikuisten ystävien kanssa. Ei tarvitse ystävyyttä vakuutella. Soittaa silloin  kun soitattaa.

- No  mitäs? utelin.

- Kunhan makkailen.

- Luet lehtiä ja katot telekkaria.

- Ravilehtiä lueskelen, en juuri muita. Mitä se tointaa kun ei mittään jää mieleen.

- On ne niin isoja käsissä piettäviä Hesarit ja muut ja pitkin lattioita lopulta leviävät. Sais vaikka maton.

- Nii ja kun käsivarret on olkapäihin niin helekkarin kippeet. Onko siellä ketä kuollu? Kuuluuko kylille mitä?

- Neppain kävi.

- Mikä se semmonen on?

- Päivärinnan mukaan serkku.

- Lätsä-Pekanko?

- Eikun Pietarin. Ossi kävi emännän kansa, toivat kirjan suvusta.

- Olinko siellä minä?

- Et ollu.

- Sitten se on huono kirja, naurahti velipoika.

- Hyvin mielenkiintonen on. Mutta... Timeout! sanos Tamminen...

Nyt aloimme päästä asiaan. Suku jos mikä vanhoja poikia viiksekkäitä kummasti kiehtoo ja muisteluttaa, rönsyilyttää sinne tänne. Vaan nyt piti pitää varoilta pissitauko. Sukuun kun päästään niin tietää että sitä riittää. Luvattiin ettei panna luuria kiinni, kävästään vaan rinkelinmäellä ja tullaan kohta takaisin niin kuin mainoskatkolta lätkäselostajat.  (jatk...)

Silloin harvoin kun soitellaan, soitellaan pitkään. Tunti kaksi.  (jatk...) 


Rääkkylä, Rauma ja Helsinki 'kilpailuttivat'



Tietokirjailija Juha Vaheen  blogi täällä Kauppalehdessä aiheesta kuntapalvelujen yksityistäminen kilpailuttamalla jäi viime viikolla vähälle huomiolle ja kommentoinnille mm. teknisistä syistä. Nostetaanpa se varoitteluineen esille  lähinnä Rääkkylän osalta tällä kanavalla eli sylttytehtaan liepeiltä.

Kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina toisen kerran asian tiimoilta, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistäminen valituksista huolimatta voisi tapahtua ensi toukokuussa. Valtuusto oli edelleen vajavaisena yksimielinen – yksi valtuutettu ymmärsi kuunnella valtiovallan ja lainsäätäjän ääntä ja jäi yksinäisenä vastustamaan asiaa.* (ja me muutama ei-ämeriäkkyläinen tykönämme iloitsimme siit')

Jäävejä löytyi taas kasapäin.

Se ovatko he olleet jäävejä esivalmisteluissa, siitä Juha Vahe kirjoitti viime viikolla:

’Rääkkylän tapaus

Kun Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti lähes koko sotesektorinsa siirtämisestä yksityiselle yritykselle, joukko päättäjiä jääväsi itsensä sinänsä yksimielisestä päätöksestä. Mediassa esiintyneitten tietojen mukaan Rääkkylä olisi valmistellut asiaa jo pitkään. Oletettavasti kyseiset henkilöt olivat jäävänneet itsensä myös valmisteluvaiheessa?

Nyt maanantaisessa kokouksessa valtuusto löi valittajille luun kurkkuun löytämällä/keksimällä/lisäämällä  perusteluksi sanan väliaikainen, joka kuulemma suo rajattomat mahdollisuudet toimia päätöksen mukaan.

Pienestä ovat isot asiat kiinni: va. .

Bloginsa Kuntien kilpailuttamisesta yhteenvetona Juha Vahe kehottaa kaikkia kuntia varovaisuuteen ja huolelliseen tarkkaavaisuuteen, koska laista lipsuminen voi tulla tosi tyyriiksi:

 Lopuksi

Kaikissa mahdollisissa tapauksissa törmätään samaan tilanteeseen: kilpailuttamisen periaatteet eivät tunnu täysin yksiselitteisiltä. Kysymys on isoista rahoista, joten valmistelijoilla ja päättäjillä on suuri juridinen vastuu, joka saattaa hävinneitten kilpailijoitten valitusten takia jopa realisoitua.

 



Kunta-tv  (sieltä kunnat ja valtio > puitelaki palauttaa)



Siinäpä päivittelevät!


25.01.2011 - 13:00 | hikkaj | LENNU


"HV

 

Mikä Äläkkä!

 

Johan niillä nuorilla toimittajaneitokaisilla on nyt ihmettä kerrakseen kun kumpujen yöstä ja menneestä maailmasta yks nainen lausuu kuni Luterus kuunaan että Mies se on perheen pää.

Tämäpä Päivi Räsänen. On siinä sitten päivittelemistä.

 

Oisko Päivin pitäny sitten sanoa että ei oo!

 

Tuus L

Eipä se ois ollut oikein sekään. Eikös se pikku-Harri elikkä peukalo-Liisa peheessä määrää? Puoskain pillien mukaan monessa mennään: pizzaa syödään ja cokista juodaan.

Eikös se vähän niin ole? kysyy nimim 'Karkkihyllyn kulmilla kyylänny' 

ja jatkaa: - Kiinnittäisi Lennu vain huolensa päivänpolttavempiin ja yksinkertaisempiin asioihin, kuten vaikkapa Medvedevin Domodedovon lausuntoihin. Taikka saattas Lennulta jäähä lausumatta Medvedevin Domodedovo, Medvedevin Domodedovo ...


Jospa se kehno


24.01.2011 - 13:00 | hikkaj | huikopala

.
olikin pitkäksi venytetty väitöstilaisuus, se viimeviikkoinen koko viikon kestänyt alumnikirjeen analyysi?

hikkaj väitteli alumnitohtoriksi

kierteli kaarteli niitä näitä kertoili

porisi ja porpotteli.

 

Väittelysalia ei tarvittu, koska väitöstilana oli nykyaikaisesti netti.

 

Vastaväittäjä oli joku Vieras Mies EKG, muista yliopistoista - yritti selvittää ja inttää ettei se nyt ihan noin ole - mikään. Mutta kuin kärppä kurkisteli sieltä täältä hikkaj ja puhui silkkaa faktaa niin lopulta vastaväittäjä täräytti suorat sanat: typerys! Mutta se oli fiktiota.

 

Siitäkös esirippu repesi ja koko väittelyalusta kaatui useiksi päiviksi! Ja tohtoriksi julistaminen lykkääntyi.

 

Vieraan Miehen argumentti ei kuitenkaan aivan riittänyt kumoamaan väittelijän väitteitä,

ja niin väittelijästä lopulta leivottiin tri,

alumnitri.

 

Mainittakoon: väitöskirja hyväksyttiin nonsensenä ja että kustoksena toimi Jussi ja että karonkka jossain yhä jatkuu ...  ... kuu ...


Raha se on joka ratkaisee - jos haiseekin



.

"... ja vihdoin vaativat he laillisessa järjestyksessä pidettäväksi kalunkirjoituksen ja perinnön ja'on isävainajansa jälkeen; heidän sydämensä oikein hyppi ilosta ..."

  • Pietari Päivärinta: Isäin pahat teot lasten päälle  1887
  • Sakari Nupponen: Aikamatka hotelli Viruun  2007
  • Hannu Mähönen: Turhoo kulunkii - Henkilökuva Reino Laakkosesta  2007

Kolme aarretta tärisevissä käsissä tällä kertaa. Kaupunkireissu oli ollut antoisa: NHL-Tikkanen nähty tuomareita sättimässä, häviämässä 1-7 Mehtimäellä (*11€), sekä Myystä, tuosta Laakkosten omistamasta torinääritorppasesta, hankittu kaksi kirja-aarretta, 2 € ja 25 €.

Pietari Päivärinta odottanut rintaperintönä lukijaansa kotona, selattuna sieltä täältä.

Nyt oli aika paneutua rinnan kolmeen kirjaan jos jossakin järjestyksessä.

 

Laakkosesta ja Virusta jokainen jotakin tietää, Päivärinnan romaanista harvempi, joten pöyhitäänpä se tähän aluksi ja katsellaan myöhemmin, miten edetä Reinon ja Virun kanssa. Sen verran takapakkia ja poikkeamaa kuitenkin otetaan että pystytään lukijalle tehtävänanto antamaan: Kumpi kirja maksoi 25 euroa?  Vihje: kuuntele ennakkoluulosi ääntä.

  

En näitä meinaa viikossa rykäistä, paavona nielaista, vaan mausteeksi ripottelen niin kuin oreganoa pizzan päälle silloin tällöin sinne tänne, niin ei blogipottu niin ummelle haise, kun saa Reinosta ja Virusta tuoreemman tuoksun. Rahan tahdissahan tässä joka tapauksessa tanssahdellaan ja ryvetään kuten Kauppalehdessä tapana on.

 

Sopinee tällainen kirjojen käsittelyjärjestys?

Kiitos!

 

Siis Päivärintaa lainaamaan, jos ei varastamaankin: 

 

"Varmana asiana nyt jo pidän sen, että sinä olet se, joka setäsi kuolemanhetkellä varastit hänen rahansa. Väärillä kuiteilla anastit sisariesi perinnön. Ne temput onnistuivat sinulle, mutta vääryydellä saadut rahat ovat sinulta menneet ja kaupanpäälle vielä omasikin. Tämän kaiken uskallan nyt jo sanoa vasten silmiäsi, sillä oletpa jo kerran käynyt käpyyn konnan koukuistasi. Tästä ankkurista saat myös oikeuden edessä tehdä selityksen, mistä sen olet saanut, ja haastan sinut nyt oikeuteen lain nimessä."

 

Itseoppinut kansankirjailija, maanviljelijä, välskäri  jos lukkarikin Pietari Päivärinta kirjoitteli alun neljättäkymmentä opusta ja on kohonnut sen verran merkittäväksi mieheksi että oma nimikkoseura on perustettu Ylivieskaan: Pietari Päivärinta -seura.

 

Ylen jännittyneenä ja arastellen availen arvovanhuksen kansia harmitellen kun joku onneton sukulaiseni on aikojen saatossa parisataasivuisesta kirjasesta repinyt tietymättömiin kymmenkunta lehteä; sätkäpaperikseenko lie käärinyt, itseensä imenyt, nauttinut Pietarista syvällisesti - päässyt possauttelemaan oikein kaunokirjallisia sivu/savumerkkejä.

 

Ensimaistumalta, jos ilmaisut ja asetelmat vaikuttavatkin niin, itse kielen sanat eivät vaikuta kovin kankeilta ja kaukaisilta, vaikka vanhoilta rakastettavilta kyllä: salahma, jäi lumelle suin [osaton], kalunkirjoitus, niinkuin sarpa virrassa, ukkosen jälki-iili ...

 

"Olivathan he rikkaita kahden puolen; siinä oli kylläksi, sillä ihmis-sydän, tuo sisällinen ihminen, ei tullut kysymykseenkään kummaltakaan puolelta. Päätä pahkaa tehtiin naima-liitto ja siitä liitosta iloittiin molemmin puolin, mutta iloakin iloisempaa oli Kauniaisella, sillä siellä tiettiin talon jo ennenstäänkin suurien varojen saavan tuossa kaupassa runsaan lisäyksen."   

Pietari Päivärinta: Isäin pahat teot lasten päälle  1887

 

* 2 € ensimmäinen eläkeläisalennustienuu 2011, nythän hurvittelukasassa on koossa jo kymppi.


Ajanpatinaa


22.01.2011 - 13:00 | hikkaj | RAIKU
.

Al', Alumni yl'opistoltaan

löytää

         yllin kyllin älyn lätinää:

 

Kas, Kasvatti on alumni - latinaa.




20 ja 11 tai 11 ja 20   Siinä raikuilun tämän vuoden tarkennetut tavumääräsäännöt.

(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksi kutsuttu, on supisuomalaista verestä runoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runo sisältää pääasiassa n. 12 tavua - joskus jopa puolensataa, joka on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)


- Se on täytetty! sanoi preparaattorikin



.

"Tervetuloa mukaan alumnitoimintaan

 Itä-Suomen yliopiston alumnitoiminnan tavoitteena on edesauttaa entistä tiiviimmän ja monipuolisemman vuorovaikutuksen syntymistä yliopiston ja sen kasvattien välille. Alumnit ovat yliopistolle kullanarvoisia kumppaneita koulutuksen sisältöjen ja työelämäyhteyksien sekä tutkimus- ja yritysyhteistyön kehittämisessä. Alumnit voivat tuoda työelämän terveisiä opiskelijoille esimerkiksi mentoreina ja vierailevina luennoitsijoina. Yhteydenpito omaan koulutusalaan pitää alumninkin ajan tasalla koulutuksen uusista tuulista."

Viides ja viimeinen alumnikolumnipäivä.

Kuuliaisuuslupaus pysyä viikko asiassa ja vain asiassa on päättymässä; tehtävä oli haastava ja välillä tuskallinenkin.

Itsearvio: Selvitin tehtävän arvosanalla  cum laude approbatur.

Niin on viikko vierähtännä! Itä-Suomen yliopiston yksi ainoa alumnikirje oli runsas, sisällökäs, maallikosta huvittavakin. Siinä oli ihmettä kerrakseen. Väitösreferaatteihin tutustuminen ja paneutuminen, kuten viikon jäljistä näkyy, vei mukanaan kuin vuo. On kuin olisi viettänyt taas uuden viikon Lontoon sumussa ja humussa, atmosfääri oli foggymainen.

Volter Kilven jälkeen olen kaivannut kunnon lukemista ja tuo alumnikirje sitä soi roppakaupalla. Rakastan tekstiä joka käväisee välillä oman ymmärryksen ulkopuolella, ja näiden uusien tohtoreiden teksti jos mikä sen tekee. Ajatelkaas:

 "Tässä praktikon ja opiskelijan yhteistyössä ja oppimisen aktiviteettien telineistämisessä työskennellään valmennuksellisen yhteistyön, psykoedukaation ja muiden kognitiivisen käyttäytymisterapian työmenetelmien linjaamin työskentelymenetelmin.

Nämä softwaren avulla käyttöön otettavat kollaboratiivisen luottamusyhteistyön vahvistamisen telineet psykologian opettajan toiminnassa, ja laajemminkin ammattikorkeakoulun käyttöön otettuina, mahdollistavat opiskelijan syväoppimisen elpymistä.Samalla ne myös ennaltaehkäisten vahvistavat hänen henkistä hyvinvointiaan ja syväoppimista ja vähentävät samalla hänen murehtimistaan ja huolestumistaan."  Väittelijä: PsL Martti Puttonen

Ihanaa tohtorit, ihanaa!

Seuraavaan alumnikirjeeseen maaliskuussa tartun kuin sika limppuun, vai miten se yliopistokielellä ilmaistaankin. Sen suoman onnen ja annin aikanaan tyhjennän taas tänne blogipottuun, joten pysykää uskollisesti kanavalla, mikäli aivojen osingot ovat teille tärkeä asia. Minä kyllä mielelläni suodatan teille olennaisen, jos epäolennaisenkin, mistä itse eniten nautin.

Mikäli ette luota taitooni välittää alumnisanomaa eteenpäin ja mikäli olette joskus elämänne vaiheessa opiskelleet/opettaneet nykyisen Itä-Suomen yliopiston vaikutuspiirissä, myös sen filiaaleissa, voitte perskohtaisesti ilmoittautua alumniksi. ohjeita

Se kannattaa! Teidät voidaan valita Vuoden alumniksi.

Ensimmäiseksi alumnien alumniksi valittiin viime vuonna liikenneministeri Anu Vehviläinen. Toista alumnia etsitään. Se voit olla vaikka Sinä!

Lopuksi kiitän Itä-Suomen yliopistoa alumnikirjeestä. Siitä on minulle ja muutamalle lukijalle ollut paljon iloa, jos vähän vaivaa ja vaivautuneisuuttakin, kuten kaikessa antoisassa. Kiitos.

 Itä-Suomen yliopiston vuoden 2010 alumni, liikenneministeri Anu Vehviläinen. Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen luovutti vuoden alumnille Itä-Suomen yliopiston standaarin numero 1.

 

(kuvat I-S yliopiston alumnikirjeestä)

 (ps heti alumnikolumnin julkistamisen ja kommenttitulvan jälkeen Yle uutisoi:  http://yle.fi/alueet/savo/2011/01/joensuuhun_terveyden_edistamisen_professuuri_2306320.html  Liekö nähneet tarvetta olevan - jos niin vähänkö ilikeitä olivat!)


Kansanparannus ja koirakontaktit



.
" Hyvä Itä-Suomen yliopiston alumni!

Haluatko pitää yhteyttä entiseen opinahjoosi ja vaikuttaa sen toimintaan? Liity Itä-Suomen yliopiston alumniverkostoon oheisilla lomakkeilla. Liittyminen on maksutonta eikä velvoita mihinkään. Alumniverkoston jäsenenä

  • saat Itä-Suomen yliopiston Saima -lehden ilmaiseksi kotiin kannettuna
  • saat alumniuutiskirjeen ja kutsun alumnitapahtumiin suoraan sähköpostiisi
  • pysyt ajan tasalla yhteistyö- ja koulutusmahdollisuuksista."

Neljäs alumnikolumnipäivä. Tieteeseen paneutuminen alkaa luonnistua, vaikka vielä vippaa asialinjalta ajoittain.

Tänään käsittämisen alla ovat Kansanparannus sekä naisten Virtsankarkailun tilalla Koirakontaktit; helppo nakki siis.

Eli tieteellisemmin ilmoitettuna kaksi väitöskirjaa: 

 

1.        Kansanparannuksen kerrotut merkitykset Pohjois-Karjalassa 1800- ja 1900-luvulla. Ulla Pielan väitös 2010, Joensuu.

2.       Elinympäristön eläin- ja mikrobialtisteiden merkitys lapsen immunologiseen kehitykseen. Proviisori Mikko Lappalaisen väitös 2010, Kuopio.

 

Ulla Piela on tutkinut parinsadan vuoden ajalta loitsuaineistoa sekä vastauksia Karjalaisen ja Karjalan tutkimuslaitoksen lukijakilpailusta 'Kertokaa, kolottaako ronkkianne. Kansanomaiset nimitykset talteen'.

 

Tutkimuksesta löytyvät tutut loitsusankarit, mm. nuo makoisat isot nimet Juhana Kainulainen Kesälahdelta ja Simana Sissonen Ilomantsista, joilta jokaiseen vaivaan ja tautiin parantava loitsu on irronnut. Paha/sairaus tulee aina kotipiirin ulkopuolelta: luonnosta, tuonpuoleisesta, pahantahtoisilta ihmisiltä. (Sallinette taas maiskuttelutauon: Simana Sissonen, Simana Sissonen - ai että!)

 

Vähitellen luonto kesyyntyy, muuttuu osaksi kotipiiriä, myyttiset olennot häviävät. Nyt sairaudet tulevat työstä ja toimesta, yhteiskunnasta, so. kotipiirin ulkopuolisen modernin vastamaailman aiheuttamana.

Loitsuapa sitä vastaan! (Kokeillaankos: 'Lähe nyt kunnanvaltuuston pj näiltä mailta! Sivistyslautakunnan puheenjohtaja varsinkin! Katainen kalapi kotihis! Yki oo allekirjottamati!') Turha toivo. Niillä luontoa suurempi voima.

No lääkkeet, lääketiede, tulevat hätiin luonnonlääkinnän ja -keinojen kanssa: kiropraktiikka, naprapatia, kuppaus, hieronta, akupunktio, homeopatia jne.

 

Ruumiilliset ja henkiset vaivat ovat edelleen kotipiirin ulkopuolisen vastamaailman, työtä ja velvollisuuksia vaativan yhteiskunnan syy. Kyse on kulttuurisesta ajatusmaailmasta, joka on säilynyt vuosisatoja terveystietojen lisääntymisestä huolimatta.

 

Mikko Lappalainen tutki allergioiden, astman jne. lisääntymisen syitä. Jos kotona on koira, lapsen bakteeritykitys on aivan eri luokkaa kuin koirattomissa perheissä; runsas mikrobialtistus on yhteydessä alentuneisiin immuunivasteisiin.

Nykytietämyksen mukaan lapsen immuunijärjestelmä käy läpi valtavan kypsymisprosessin lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, jolloin saavat alkunsa myös astma, allergia - krooniset sairaudet.

 

Koirakontaktin seurauksena elimistön sietokyky ympäristön vierasaineita vastaan kasvaa. (Pakko mikä pakko taas leukailla ja kysyä: - Mitäs kunnanmiehet tästä? Entä Erkki Pystykorva? Ks. oikea yläkulma, motto!)) Suoraa päätelmää ei kuitenkaan voi tehdä, Lappalainen kerii yhteenvedoksi.

 

No ainakin täällä rajanpinnassa on päätelmä helppo tehdä - kurkistaa vain raja-aidan yli Helylään, Ruskealaan , Käkisalmeen, Sortavalaan - eipä ole tietoakaan allergioista, ja irtokoirakontakteja riittää.

 

- Multaa kynnen alle ja kuoriperunaa lautaselle! niinhän viikolla joku professori lehdessä esitti asiantilan parantamiseksi.

 

Päätän alumnikolumnini tähän: helppoheikkimäiseksi taas menossa.

 

Tämän päivän asialinjalla pysymisestä, mikä kumma se on kun aina lopussa riehaantuu, annan arvosanaksi tyydyttävän, 7 1/2.

 


Ilo irti, vaikk' ...!


20.01.2011 - 09:34 | hikkaj | huikopala

.

Yle: Eläkkeelle jäänti nuorentaa ja parantaa huimasti ihmisen hyvinvointia




 Yle  Akuutti, uusinta tänään torstaina klo 13-55, TV2 +   Areena

 

"Suurin osa työikäisten terveysongelmista katoaa eläkkeelle jäämisen myötä, ilmenee laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan juuri eläkkeelle jääneet kokevat terveytensä samanlaiseksi kuin kymmenen vuotta aiemmin, ja myös uniongelmat, uupumus ja masennusoireet helpottavat eläkkeellä."

 

Arvatkaapas ketä naurattaa!     jne...

ps

taas jäi alumnit iltaan.


Tohtoreita torpat täynnä


.

"Hyvä Itä-Suomen yliopiston alumni!


Väitösuutisia



Kolmas päivä.

Terve puna poskille palannut. Kolmas alumnikolumni käsillä. Asiassa pysymiskamppailu jatkuu kiihkeänä.

A)

Tiedättekös, että norjalainen valtaeliitti alkoi vierastaa ja pitää saamelaisia esimerkkinä äärimmäisestä toiseudesta?

Jos ette, niin nytpähän tiedätte ja on aikakin tietää, sillä tuo heinäkenkien karsastaminen tapahtui 1200-luvulla.

B)

Entä tiedättekös, että venäläisten sisäinen muuttoliike jatkuu kohti metropoleja, etenkin nyt Neuvostoliiton ja kommunismin kukistuttua?

Varmaan tiedättekin, koska kyseessä on lähihistoriaa vuosituhannen molemmin puolin. Ja kiinnostanee enemmän kuin saamelaiset vuonna 1200.

 

Nostetaas saamelaiset ensin tarkastuksenalaisiksi:

Norjalais-islantilainen yläluokka vierasti saamelaisia ja kielsi keskiajalla erilaisilla laeilla tavan kansan kanssakäymisen toisryhmäläisten kanssa.

Sirpa Aallon väitöskirja osoittaa, että ryhmäidentiteetti ja maailmankuva ovat ajasta riippumattomia tutkimuskohteita. Toisen ryhmän vierauden ja outouden korostaminen tukee oman ryhmän identiteettiä.

 

Niin se on aina mennyt ja niin se menee. Meidän lapset ja naapurin kakarat, ämeriäkkyläiset ja ei-ämeriäkkyläiset alan vaistomaisesti pohtia ja vapauttaa ajatuksia laitumille, mutta onneksi saan lassottua ne takaisin aitaukseen muistaessani tämänviikkoisen kuuliaisuustehtäväni. Huh! Läheltä liippasi. 

Aallon väitöskirja Categorizing Otherness in the King'g Sagas tarkastettiin 11.12.2010 Joensuun yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.

 

Kari Synbergin väitöskirja Muuttoliike Syrjä-Venäjällä. Tapaustutkimus Kirovskista, Apatiitista ja Nelidovosta tarkastettiin 10.12.2010 niin ikään Joensuussa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. (Sallinette: Tsehov ja etenkin Juhani Peltonen kaaputtavat vahvasti mielensopukoitani.) 

 

Karin kirjan sisältöä vähän levautetaan tähän myös:

Syrjävenäläisten siirtymistä pääkallon paikoille joudutti Neuvostoliiton romahdus.  Muutokset yhteiskunnassa, yrityselämässä ja yksilön arjessa ovat aiheuttaneet väestön voimakasta vähenemistä ja muuttoliikettä kohti metropolialueita. Rakennemuutos yhdessä toiveiden, tarpeiden ja uudenlaisen kulutuskäyttäytymisen kanssa muokkautuvat muuttoliikkeeksi.

Naiset ovat miehiä aktiivisempia kulkijoita elintason perässä, myös maanrajojen ulkopuolelle.

 

No onpa tuo kaikki koettu ja ainakin nähty täällä raukoilla rajoilla itärajan kyljessä oman maan puolella jo ajat ammon. Kylillä jäljellä enää alkomaholisoituneet nallekarhut, joita tosin  on kohdannut satumainen onni itänaapurin romahduksen myötä: kymmeniä morsiamia, 'terapeutteja', löytyy pitäjästä kuin pitäjästä vanhojen poikien torpista.

 

Pistäisivät vaan entiset peräkammarin pojat opintopiirejä pystyyn, niin pian olisi maistereita, tohtoreita tupaset täynnä - eikös ne omista asioistaan monet  poliitikotkin, Paavot ja Sepot, väitöskirjoja väsänneet?

 

Piste. Piste. Piste. Kiireellä Piste. Tämä alumnikolumnini olkoon tässä ennen kuin taas repee.

 

Tämänpäiväisestä asiassa pysymisestä, vasta lopussa luiskahteli, annan arvosanaksi kiitettävän, 9-.



Maankuulu Kitteen poika häiriköi ja elämöi


19.01.2011 - 09:36 | hikkaj | LENNU

.

"HV


Tuohan Tomekki on meikäläisiä! Kitteeltä kotosi, lähti nuorena lätkän perästä Ilvekseen Tampereelle. Aika Ilves!

Äitin poika, lie puolalainen veri ryöpsähtäny.

- Niele lappus! oli huutanu parkkipirkolle.

Ilmotti

             Tuus  Lennart "

 

Pahaanpa rakoon saattoi Lennu meikäläisen: just kun lupasin olla pelkästään asiallinen tämän viikon niin tuommosta törkyä pitäisi julkaista. Mutta toisaalta, mitäpä sitä ei tekisi jotta Lennun kanssa kaveruus jatkuisi. Pitää uhrautua ja poiketa tilapäisesti asiasta, tehdä tämmöinen syrjähyppy. Palataan taas illemmalla ruotuun.

 

Ja kiinnostavahan uutinen on kun Valtonen on mailamiehiä täältä päin. Onnekseen ei oo räpyläpallimiehiä!


Keskon ja K-kauppiaiden ristivetoon ratkaisu - plussakorttilaiset



.

"Hyvä Itä-Suomen yliopiston alumni!


 Lue alumnikirjeestä myös yliopiston tuoreimmat uutiset! Talvisin terveisin Kari Hippi, viestintäpäällikkö, Joensuun kampus."

 Uutisia



Toinen päivä. Alumnikirjeen käsittely jatkuu. Kuin myös asialinjalla pysymisen yritys.

 

Kirje muuten ilmestyy joka toinen kuukausi vuorotellen kotiin kannetun Saima-lehden kanssa. Seuraava kirje ilmestyy lokakuussa. Tuostakin lapsuksesta veistelisin, samoin viestintäjohtajan 70-luvun, opiskeluajan, mieleentuovasta soman nostalgisesta sukunimestä: Hippi. Nyt en pysty. Harmittaa. Syömähampaani on syöty.

 

Väitöskirjojen kirjo on aina kiehtonut  mieltäni. Miten kunnioitettavan moninainen onkaan kultturellisen sivistyksen sarka tutkijoiden mielenkiinnon kynnön esineenä! Ja ne väitöskirjojen nimet - nam!

Alumnikirjeessä on esitelty liuta ennen joulua pidettyjä väitöksiä, joista itse nostan esille viisi:

  1. K-kauppa-
  2. saamelaissyrjintä Norjassa 1200-luvulla-
  3. sisäinen venäläismuutto-
  4. kansanparannus-
  5. naisten virtsankarkailuväitökset.

Taikka jätän viidennen pois niin on helpompi pysyä asiallisena, hihittelenpähän yksinäni, vaikka aihe eniten kiinnostaisikin: virtsan karkailu - sehän tuo ekana mieleen vankilapaot, papillonit sun muut.

Kauppalehden foorumilla kun ollaan, otetaan ensimmäisenä kiinni kuitenkin tuosta K-kaupasta. Entinen Citymarket-kauppias, kuopiolainen Saara Julkunen väitöskirjassaan Kauppayhteistyön muuttuvat merkitykset - narratiivinen näkökulma väittää, että asiakkaan nostaminen yhteistyön kolmanneksi osapuoleksi voisi tasoittaa Keskon ja kauppiaiden kahdenvälisen suhteen ristiriitoja K-ryhmässä. 

Asiakas kolmantena osapuolena muuttaisi perinteisen yhteistyön dynamiikkaa. - Tällöin yhteistyö ei enää juuttuisi kauppiaiden ja keskolaisten väliseen suhteeseen vaan suuntaisi 'asiakkaan voittamiseen', Julkunen pohtii.

Tämän aluminkolumnin kirjoittaja pohtii puolestaan tässä omasta narratiivisesta näkökulmastaan asian näin: - 'Asiakkaan voittamiseen' tarkoittanee narraamista? Tempaistaan asiakas plussakortteineen siihen väliin narrattavaksi ja... muistaa sitten onnekseen palata asialinjalle ja olla syyttelemättä alvariinsa niitä joille on suotu pullea rahamassi.

Kolumnisti alkaa yhtäkkiä kimpaantua, sekavoitua ja voida pahoin: eikö edes tieteessä voi olla törmäämättä kaupanjumala Merchantukseen!

Alumnikolumnisti yllättäen joutuu lopettamaan tämänkertaisen asiapitoisen kolumninsa lyhyeen suistuessaan pahemman kerran raiteiltaan headachen uhrina ja kaatuu vuoteen omaksi. On pakko pistää piste tähän, mutta uskon huomiseen mennessä kaiken olevan toisin: eihän mikään ole ikuista, ei edeskunnon laktoosi-intoleranssi.

Tämänpäiväisestä asiassa pysymisestä annan arvosanaksi vaivaisen kuuspuolosen, välttävä  6 1/2. 


Asiallinen alumnikolumni



.

"Hyvä Itä-Suomen yliopiston alumni!


14.1.2011

Itä-Suomen yliopiston alumneille järjestetään 2.2.2011 vierailu eduskuntaan. Ilmoittaudu nopeasti, sillä mukaan mahtuu vain 40 vierailijaa. Lue lisää

Sekä Joensuussa että Kuopiossa on tulossa kiinnostavia yleisöluentoja ja tieteellisiä tapahtumia. Kuopiossa on myös aloitettu kampuksen eläkeläisten toiminta."



Ensimmäinen päivä. Alumnikirjeen saapuminen ja lupaus pysyä asialinjalla sen käsittelyssä.

Vaikka kaikki epäolennainen, ei-asiallinen, naiivi sekä surrealistinen imaisee lähes aina lähes kaiken mielenkiinnostani, ajattelin tällä viikolla vaihtelun vuoksi pysyä asiassa, ja olla pelkästään asiallinen. So. tulee piinallinen viikko, ylimääräistä ponnistelua vaativa. Epäonnistumisen todennäköisyys on suurempi kuin onnistumisen. Jokaisen jutun jälkeen annan itselleni numeron asiassa pysymisestä; toki lukijakin voi numeronsa lätkäistä.

Aloittakaamme silti pelotta uhkayritys! Ensimmäisen kolumnini nimi on alumni. Alumnikolumni, asiallinen vaikkakin hymynkaretta suupieleen nostattava nimi.

Itä-Suomen yliopisto lähetti vuoden ensimmäisen sähkökirjeen, jossa tiedotti lähiajan alumnitoiminnasta: vierailuista, akateemisista Aamukahviluennoista sekä väitöksistä ja väitöstilaisuuksista. Kuopiossa on myös aloitettu kampuksen eläkeläisten toiminta; tässä kohtaa itseasiassa, mikäli en olisi luvannut pysyä asiassa, olisin tehnyt retorisen kysymyksen tai oikeastaan vain huomautuksen: pitkäänpäs jotkut opiskelevat kun siirtyvät suoraan eläkkeelle.

2.2.2011 meistä 40 nopeinta alumnia pääsee tutustumaan Suomen eduskuntaan. Muuten ilmoittautuisin, mutta henkisesti olisi ehkä vaikea kohdata illan isäntä Seppo Kääriäinen, josta vielä huimana viime viikolla ollessani julkaisin Pevel Koltsinin kirjoittaman mailikirjeen. Toisaalta yhteinen tekijä meillä Sepon kanssa on Olvin osakkeiden omistaminen, voisimme ehkä vierailun aikana käydä omistajakeskusteluja ja vaihtaa sisäpiiritietoja, ja kumpikin taas rikastua hitusen. On siellä tarjolla myös salaattibuffet ja Anu Vehviläinen, jotka mielestäni ovat ristiriidassa keskenään.

23.2. klo 9-10  Joensuussa  olisi juotavissa Aamukahveista maistuvimmat: emeritusprofessori Alpo Räisänen, suomen kieli. Eikä hassumpi olisi historiantutkija Veijo Saloheimonkaan esitys 26.1. Trit kertovat urastaan ja tämän hetkisestä mielenkiinnon kohteistaan tutkimuksen saralla. (Heidät kutsuisin Lauantaiseuraan) Heitä yhdessä professoreiden Simo Sepon, Heikki Koukkusen ja Markku Ihatsun kanssa kunnioitan syvästi ja merkitsen mielenkiintoisiksi sekä persoonallisiksi luennoitsijoiksi, kolmea viimeksi mainittua vielä äärettömän vetäviksi tyyliltään.

Menoni aamukahveille voi tyssätä epäolennaiseen: kahvi on omakustanteinen, joten miksi sitä kaupunkiin asti matkustaa, menee hyvä hiihtopäivä piloille (alkaa olla jo 400 takana) . Muuan hämmentävä seikka näissä vanhoissa opiskeluaikojen asioissa ja ennen kaikkea opettajissa aina vaan jaksaa herättää ihmetystä: Vieläkö ne elävät! Kun jo silloin 40 vuotta sitten olivat niin vanhannäköisiä, yli viiskymppisiä laitanaan, eläkkeelle kallistumassa hetkenä minä hyvänsä.

Alumnikirjeestä jatkan huomenna lisää. Tämän päivän asiassapysymisestä anna arvosanaksi tyydyttävän 8 1/2.  


Talviverkoilla, mutta missä?


16.01.2011 - 20:20 | hikkaj | LAUANTAISEURA

.

klo 12.00

Näpit kohmeessa ilmestyivät kumpikin veljeksistä, Juhani ja Eero, kahvikupit kourissaan kuppilan pöytään; olivat hakanneet talviverkot jään alle paidat märkinä. Nyt jälkikäteen kapisteli vilu. Puolenkymmentä kuusikymmenmillistä ja parit kasikymppiset olivat uittaneet. Koko valoisan ajan oli homma niellyt.

Kävimme läpi kalastukseen liityviä termejä ja oli kovaa yritystä 'upottaa' tiedoillamme toinen toisemme railoon. Juomukset, molkit ja havakset tentattiin, vaan eipä löytynyt sanaa jota pöytäseurue ei olisi osannut. Kunnes Juhani loihe lausumahan: - Killekset, hah siinäpä pojille sana, joka ei taida lihaksi tullakaan! Samassa nousi seisomaan ja lähtöä tekemään.

Koska selvästi oli suomen kieleen liittyvä osio pidetty, arvelin että merkitään tämä Lauantai-seuran kokoukseksi, vuoden toiseksi. Eka oli ollut se Sami Jauhojärvi, mitä Vanhis oli ärähtänyt liian helpoksi.

Tällä kertaa, koska Eerollakin tuntui kiire jo olevan kotiin ja saunan lämpöön, baarista pois, kaikuleikki sai nimekseen 'Kotiin vai baariin ... vai baariin!' ja säännöistä poiketen esitin vihjekysymyksen niin että pyysin soittelemaan vastauksen kotoaan, kunhan ovat saunoneet ja itsensä lauantai-iltatämminkiin naukkailleet.

- Kysymys on vedenviljan paikasta, minne takuulla tahtoisitte verkkonne laskea. Eväsvihjeeksi käärin tällaisen: Puolensadan tuntemattoman juopon porukka selvillä vesillä.

Enempi pämpännyt soittaa mökelsi myöhään illalla: - Höy-Höy-Höytiäinenhän thuo liennee... Toinen hyvä soitteli yhä kaasussa aamusella ja ehdotteli Pielistä. Pieleen meni kummallakin.

Löytyisikö oikea vastaus teiltä sieltä selväpäisiltä? Huomisiltaan (ma) olisi aikaa suljetuin kommentein.

Kannattaa koettaa ratkaista ennen lisävihjeitä niin saa suuremman troolin ei kun kloorin.

 

 

Lisävihje su klo 20.20: Puolensadan tuntemattoman juopon porukka selvillä munkkivesillä.

Lisävihje ma klo 11.20: Puolensadan roomalaisen tuntemattoman juopon porukka selvillä munkkivesillä.


Korkojen kera kannat kattoon



.

Eläkeläismieskatsoja, EMK, hämmästyi säikähtäen avattuaan illalla mielijohteesta yli neljäkymmentuumaisensa: Vappu, se ihana kätkättäjä, sai nokilleen entisestään kutistuneelta Rusinalta - kamalaa! Vapulla oli käynnistymässä shuora shou-ohjelma jonkun EMK:lle tuntemattoman tumman naisen kanssa.

Vappu yritti kysyä Hjallikselta uusimmasta avioerosta, ties monennestaan, ja eikö sitä opi mitään kun jatkuvalla syötöllä eroilee välillä sydänlaakeja saaden, niin Rusinapa kävikin vastahyökkäykseen, että mites se Pimiän oma kaukorakkauden ylläpitäminen Los Angeleksekseen hoituu... Vappukos punastui ja änkkäsi: - Jos nyt kuitenkin vastaisit, koska tää on mun oma took sou!

Eläkeläismieskatsoja olisi halunnut että Rusina olisi saanut nenilleen eikä ihana Vappu.

Rusinaa ennen ohjelman sohvalla, aina ne istuvat soffalla shou-ohjelmissa, oli istunut Vappuakin kauniimpi, nokkelan älykäs suunnistaja Minna Kauppi, vuoden 2010 halkio ja urheilija. Tyhmää suunnistajaahan ei voi olla olemassakaan, rumia kyllä.

Välillä naiset, Vappu ja se tumma nainen, irvailivat Vesa Keskisen naisjännäristä, miten tummaa juontajanaistakin tummempi ghanalainen tyttöystävä oli kadonnut kauhistuneena yöhön kun kauppias kaatoi syömättä jääneen kastikkeen roskikseen. Jäivät naiset , Vappu ja se Tumma, vesi kielellä odottamaan jatkista.

Loppuohjelmassa ajeltiin kilpaa Vares-porukan kanssa huskyillä, Veijonen ja joku muka komea mies. Vareksesta ei eläkeläismieskatsoja mitään tiedä eikä välitäkään - kai se jokin tappofilmiporukka on?

Korkojen kera -ohjelma kannatti kattoo: oli tarpeeksi hössö perjantai-iltaohjelma, kun taas sen jälkeinen Euroviisukarsinta oli toivoton; EMK suorastaan kiukustui: laulut olivat kamalia, Jaana Pelkosen ääni oli kamala ja sen miesjuontajan olisi pitänyt jäädä kotiinsa, sillä sen puheesta saiko joku selvän!

Siinä vaiheessa eläkeläismieskatsoja sai tarpeekseen, paineli aikansa kaukosäädinnippunappuloita ja siirtyi makuukammarin puolelle Pietari Päivärinnan Isän pahat teot lasten päällä - teoksen pariin. Helpottuneena huokaisten.  


Sataa traktoreita



.

"Täma on Suomi-maa. Minä olen Kon-go. Mustapuhuva mut ei kippe . Opetelen Suomi-maa kieli, jo puolvuota.

Olen paholainen. PUM!PUM! Kuuluu kotikyla.

Pian kaiki onvalidit. Pomot pääaivoinvalidit - minu mielipide.

Suomi-maa kaiki OK!

Jumala läheta lumisade joskus, se tiputa samala sekaan aurat ajaman lumi pois! Ukot hurra sinnetanne into tays. Pieni puute on. Mikseise sadata niiet sataa vain metsä ja pelto, ei osus yhtaan katu ja tie?

Jumala voi kylla nii jarjesta jos halu! Säästy voima ja mani! Eika sit ukot hurra, saasty korva. 

TERV-E! TER-VE!

KON-GO

   opettaja-siivooja  paholainen "

Tämän mailiviikon lopettajaisiksi soma ja herttainen maili. Raikas! Lennu-turan, Koltsinin ja Panzan Sancon yhteiskunnallisen kitinän jälkeen. Naisnäkökulma on jäänyt uupumaan tyystin. Oisko Kongo sitten nainen? Ei kerro, mutta vähän vivahtaisi siltä; toivo elää.

Kumman moni on löytänyt mailiosoitteen tuolta Kuka-tiedoista oikealta. Ihme kun eivät pyydä kuulla samalla mielikipalettaan! 

Oikeastaan Lennulta tarttis ihan kysäistä. Vai arvaisko kylmänviileästi? Vai arvaatteko te? "Suloinenmyrkynkeittäjä"  vois olla kova sana tai miksei myös "Missä muruseni on"... 


Rääkkylä ruotuun sotensa kanssa!



.

"Parahin hikkaj

Kunta-tv esittää, Kommun-tv förevisar   Päivi Laajala Kunta-TV

Puitelaki palauttaa Rääkkylänkin ruotuun


Eduskunnan käsittelyssä oleva puitelaki tekee Rääkkylän päätöksestä yksiselitteisesti lain vastaisen, tulkitsee kuntaosaston johtaja Päivi Laajala Valtiovarainministeriöstä. Rääkkylän valtuusto päätti joulun alla siirtää koko sosiaali- ja terveydenhoitonsa yksityisen toimijan vastuulle. Paras –hanketta loppuun vievä puitelaki edellyttää kunnilta päätöksiä yhteistyöstä elokuuhun mennessä. Sen jälkeen alkaa neuvottelukierros mahdollisesti jäljelle jääneiden kuntien kanssa ja viime kädessä kuntien yhteistyöstä tekee päätökset valtioneuvosto ensi vuoden kesään mennessä.

 

Painallus:

http://kunta.tv/web/guest ja sieltä oikealta painallus Puitelaki palauttaa - olkaas hyvä! TV:stä-tuttu Lehtelä tai Ropponen haastattelee. Ehdottomasti kannattaa katsoa!

 

Suattaapi siinä ämeriäkkyläisten, ei-ämeriäkkyläisten, ehtaämeriäkkyläisten sun muiden Penteleen pitäjän asukkaiden nuamat  vielä venähtää ennen kuin revohka on ohi. Voip teidän kolmen eppäilijän lisäksi löytyä vielä viideskin. 

Ei kuulemma kannattaisi hötkyillä, neuvotaan ministeriöstä: - Yksityistäminen seis ja seutuyhteistyöhön puskii!

 

Mutta kun viistoista-nollalla mennään (valtuuston päätös 15-0, 6 lipetissä), koska  porsaanreikä (painallus) on löytynyt,  ninmikäsenestäis! (ja taas painallus ja raskas puhallus)

 

Kirj. Panzan Sanco "


Venäläinen ei maatansa myy


13.01.2011 - 07:41 | hikkaj | LENNU

.

"HV - heti aamusta kun niin patittaa

Aika leveä tuo veli-venäläisen rajavyöhyke - taitaa ulottua Uralille saakka, jos Suomella yhtä leveä niin mentäs Ruottin puolelle.

Epistä!

 

Venäläinen ei isänmaataan myy kuten kaupparyssät ennen tilpehööriänsä. Ja siinä se on oikeassa.

Mutta me myydään, pyhäpäivätkin pitää kaupan auki oleman, jotta naapuri saa mitä tilaa.

 

Ei helevetissä!

 

                      T: Lennart "

Lennulle lohduksi: Eipä ne tosissaan. Eihän mekään. Eikä Hassikaan muista maatansa myyneen:  EI MITÄÄN MUISTIKUVAA!


Koko elämänsä ajan Seppo Kääriäinen!


12.01.2011 - 13:00 | hikkaj | huikopala

.

Hikkaj - siellä jossain.

 

Miks sitä pitäs koko elämäsä ajan

  - äänestää samaa puoluetta

  - saati olla samanpuolueen jäsen?

 

Tuntus ihan oudolta olla Seppo Kiäriäinen

tai

Puavo Väyrynen koko elämäsä ajan

  - ei sais ikinä äänestää kuin kepua.

 

Olis se ihmisellä karmea kohtalo!

 

Vaikka sama se olisi olla Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen tai Esko-Juhani Tennilä

  - mikskäpä se siitä muuttuisi.

Ikinä ei ajatukset vaihtuisi!

 

Tunkkaista olisi.

 

Toista se olis olla tavallinenihminen:

  - katella mainospuolta televisiosta, lukea iltalehtiä ja ottaa olutta kun janottaa, ja jos liikkuisi niin laskettelisi.

 

Ei olisi yksiniittistä.

 

Ajatuselämä olisi paljon vaihtelevampaa kuin Seppo Kiäriäisellä, Puavo Väyrysellä, Jyrki Kattaisella, Urpilaisen Jutala tai Tennilän Esko-Juhanila.

 

Ois enemmän mahiksia.

 

Näitä pohti uusi ystäväsi, perreinneen, pikataipaleihin takanta:

 

Peveli Koltsín

ajatusten kaivaja

rr


Koti, uskonto ja isänmaa - hukassa


11.01.2011 - 13:00 | hikkaj | LENNU

.

"HV

Paikallinen Puolueeton pääkirjoitti heti loppiaisen jälkeen pyhätyöstä:

 

Kauppa

PAMin järjetön kannanotto

 

Kuinka työhön ja tuplapalkkaan

suhtautuu Palvelualojen ammattijärjestö PAM?

Järjestö näyttää elävän toissa vuosisadalla vastustaessaan pyhäaukioloja viimeiseen asti.

Karjalainen 7.1.2011

 

Ihan vihaksi pistää. Venäläisiä pitäisi palvella kirkkopyhinä!

Myyntialttarilleko ovat nämä hyväkkäät ahneuksissaan pistäneet myös kodin, uskonnon ja isänmaan?!?

Tuus Lennart"

Paraskin uskovainen! Mistähän sais järjestettyä rauhoittavan piikin velikuomasellemme? Järjestäiskö Voksi? Muistakaamme kuitenkin: ei Lennu ole niin äksy kuin miltä vaikuttaa. Äkkipikainen ainoastaan. Nyt jos tulisi uusi maili, se voisi olla aivan päinvastainen. - Tuulella käypä, kutsuu vanha kansa tuon tyyppistä ihmistä.


Soi yllättäen heti aamusta lankapuhelin


10.01.2011 - 18:00 | hikkaj | RAIKU

.

- Lähetkö töihin? ääni puhui.

- EN.

- Rankamehtään.

- Lähen!

Olikin Mats.

 

Nyt reporankana

onnesta hehkuin.

 
 

20 ja 11 tai 11 ja 20   Siinä raikuilun tämän vuoden tarkennetut tavumääräsäännöt.

(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksi kutsuttu, on supisuomalaista verestä runoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runo sisältää pääasiassa n. 12 tavua - joskus jopa puolensataa, joka on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)


Töihin!


10.01.2011 - 13:00 | hikkaj | Työelämä, voe mahoton!

.

Töiden takia kolmentoista blogipottu on tänään tilapäisesti siirtynyt iltaistunnolle: täyttyy kaheksantoista hujakoilla.

(Sitä ootellessa, ystävät, kilpailu: Kuka pystyy kehittelemään, jos ei muisti pelaa, mitä tuossa kulmakuvassa teen?)

 


Se pimeämpi puoli



Kulmakuvassa kulmankundi jammailee eli hikkaj etsii tietä kadotettuun blogiinsa.

.

Asioilla on aina myös toinen puolensa, kruunalla klaavansa.

Siispä pienellä perspektiivin kohotuksella pääsemme seikkailemaan tunnetun eläkeläisopettajamme, EO:n, ns. huonompaan tai ainakin rahvaanomaisempaan makuun, puoleen jota hän itse häpeillen? peittelee. Ja luettelemaan hänen vähemmän sivistyksen mieleen tuovat vuodenrientonsa, joista puolentusinaa  nostamme esille naurettavaksemme ja osoittaaksemme EO:n sivistyksen ohuuden.

1. Matti ja Teppo HojoHojossa

"Tuo tyttö pöytä täyteen vaikk' rahat on loppu

onneksi piikki vielä auki on ...

Siinä sitä voita leivän päälle, nam!"  EO kirjoittaa muistiinpanoissaan.

Esitämme suuren paheksuntamme.

 

2. ViU - Jyväskylän Valo

"Pesäpallolikat mäiskivät palloa ja pyörittelevät pyllyä. Kiireetöntä meininkiä kesäilta kauneimmillaan. Mikäs katsellessa! Vaikka täyskasvuisempia saisivat olla."

Vinoutunut näkökulma EO:lla. Paheksumme.

 

3. Eliittikisat, YU, Joensuu

"Hiekkalaatikkohyppääjä Evilä raitapuvussaan leiskauttaa pitkälle, mutta astuu tuon tuostakin yli.

Tulokset: 1.Jensen DEN  810  2.Ollikainen  786  3.Evilä  783.

Keihäässä Pitkämäkeä lukuunottamatta parhaat paikalla. Alle 80 m!!!

1.Mannio  78,51  2.Haatainen  77,94  3.Ruuskasen akan poika  77,49

Mikä näiden on?!?"

Selvää innostusta miehellä lajiin, läheinen ote, mutta: positiivisempi, kannustavampi ote, hra EO!

 

4. Kai Hyttisen laluiltailmoitus Kilpisjärven rajabaarin seinällä

"Käymään vain tänne tullaan eikä olemaan, sillä kaikki loppuu aikanaan...

Miten Kuju voi jostakusta olla hyvä laulaja! Semmoinen täytepala."

Kohdalleen osunut mielipide EO:lta. Hyväksymme. 

5. Kaksi kitaraa  Matinea  Konservatorion auditoriossa

"Francis Kleynjans: '3 Petites Pièces', op. 77: I. Chanson Du Marin Disparu, II. Valse, III. Arpège

Lady Hammond's Alman, Queen Elisabeth's Galliard

Erehdyksissä lämmittely- ja vessareissulla salin perälle istahdimme. Kadehdittava taitohan se on tuokin."

Tässäpä todistaa EO moukkamaisuutensa, luuli kai tulleensa kuuntelemaan Kahta kitaraa.

 

6. Eero Avén Kitee-sali

"Se on niin hyvä tuo Mandoliinikrapula ja Eerolle pisteitä kun tarjoaa työtä työttömille ja antaa Anssin laulaa. Katselevat muualle. Vahva hyljätty, hyljeksitty, syrjäytynyt, syrjäytetty olotilakokemus."

Siis oikeasti, EO: häh?

 

7. Kohtuus vaarassa yliopisto J-suu

"Iltapäivä on erikoinen. Että alaspäinkin ajattelevia on: talouslasku, degrowth.

- Totapa en oo tullu ajatelleekskaan, vastasi Kikkakin aikoinaan Kuoppamäen kysymykseen  'Meinaatkos pyllyäs ketkuttaa vielä seitenkympisenäkin?'."

Ei aivan toivoton tapaus kuitenkaan EO kevytmielisine Kikkoineen kitaroineen. Tunnontuskiinsako tullut ja yrittää vuoden hölmöyksiään paikata katumushetkellä yliopistolla? Ei pysty omaksumaan kyllä uutta - ei kompetenssia, ei resursseja - veikkaamme. 

 


Tai saat potkut!



.
Mä annan sulle potkut! -miehen kanssa, sen Rusinan, olimme vapaongella.

Tuulista oli, vähää vaille sadesää. Vene keinui levottomasti, mutta poiskaan emme - minä - malttaneet lähteä, sillä koko ajan vavan päässä nyki ja nytkähteli. Kohoa ei tointanut tuulenpieksännän vuoksi seurata, piti luottaa käsikopeloon.

Tavallisten kalojen sekaan oli noussut mitä kummallisimpia kaloja, joiden nimistä ei ollut harmainta aavistusta. Olisivat olleet vaikka koljia tai sampia tai nieriöitä tai, vaan ei: nämä olivat ihan muuta. Vedestä nousi lasten lelujen näköistä nallea, nukkea, veturia, hakkuupalikkaritiloa, fortunaa, mutta elävinä, sätkivinä, ne hyppivät, pomppivat kunnon kalojen lailla.

Takateljolla istuva Rusina muljautteli vihaisesti tempaistessani taas yhden rutaleen syvyyksistä.

- No mikä sieltä nyt nousi? se kivahti kuin myrkyn niellyt.

- Em mä vaan tiedä. Sähän sä se fiksu oot! Tällä on kahdeksan jalkaa ja muistuttaa hämähäkkiä, mutta on tällainen pullukka. Ja puree ja rimpuilee niin pirusti.

- Heitä se veteen! Tai saat potkut, se huusi hulluna kuin TV-ohjelmassaan.

- Pidä sinä ukko suusi kiinni! Tämä ole mikään telkun Diili! Nyt ongitaan! päkätin ja heitin koukun takaisin veteen; mitään syöttejä tälle syönnille ei tarvittu.

Rusina ähki ja ärisi teljollaan ja komenteli kuin pikkupoikaa, mutta paskat minä siitä välitin, vaikka semmoinen kuuluisuus onkin, Areenat ja kaikki, akkojen nielijä ja ihmisten kiusaaja.

- Yhden otan vielä. Sano sinä mitä sanot! julmistelin. - Sitten voitais poistua. Äläkä koko ajan määi kuin mikäkin pukki!

Se kirosi ja metakoi, mutta minkäs se mahtoi. Ei se uskaltanut seisomaankaan nousta melalla sohaistakseen, sen verran suuret aallot venettä ja sen isoa egoa keikuttivat, ja olisihan se liukastunut pohjalla pomppiviin kaloihin ja kummiin kaluihin.

- Mä haluun vielä seuraavan nähdä, minkälainen kalu sieltä nousee. Nykii niin että rannetta pakottaa.

Siima kiristyi, hyppäsin pystyyn, vedin ja temmoin ylemmä ja ylemmä, siimasta viis. Synkkä kahluusaappaan näköinen kala venyi veneen alta, sätkyili aikansa ilmassa. Saapas tärisi, heijasi, otti vauhtia ja läjähti selkäpuolelle, takamukseen niin että kipeää teki. Rusina räjähti nauramaan

- Mähän sanoin sulle, Sä saat pot.kut!Säsaatsitämitäsätilaat... kuului takateljolta hillitön naurunsekainen säkätys.

Minkäs se Jallis pirulliselle luonnolleen.


Piispa pyssyllä ampuu, pappi korttipirun kelkassa keikkuu



.

  • Eero Huovinen - piispa  "Itse asiassa kuultuna"    2010
  • Juhani Aho - papin poika, kirjailija  "Heränneitä"  1894

Uteliaana loppiaisillan lopuksi huomaan jähmettyneeni katsomaan Hautamäen ja ampumahiihdon jälkeen tavallista tarkemmin  Eero Huovista, Helsingin ex-piispaa. 

Ehkä siksi, koska joitakin vuosia taapäin kysyttyäni omalta papilta "Kenessäs sinun mielestäsi olisi eniten arkkipiispan ainesta?", hän vastasi miettimättä, että "Eiköhän se Eero ole." .

 

Televisiosta kautta rantain voi tulkita, ettei aitohelsinkiläinen kundi, ei edes pappi, Turkuun suinsurminkaan muuttaisi, sen verran turhamainen voi pappikin olla. Arkkipiispuus sai jäädä kilvoittelematta.

Hänen uusin harrastuksensa nikotuttaa ja jää yölle mieltä pyörittämään: - Metsästys, sanoo, - saa olla hetken miesten kesken. Ovelasti senkin hymynkare suupielellä pudottelee.

Vaikka on piispa!

 

Mitäs Juhani Aho yöpöydältä tähän huutelemaan kirjansa papin suulla:

"Siitä kuuluivat minua varsinkin syyttävän, että otin osaa pitäjän herrasväen kesteihin, että kävin tansseissa ja metsästin."

Vaikka on pappi!

 

Eiväthän ne heränneet olisi vanhan rovastinkaan sallineet edes panna pasianssia, saati hänen ammuskella.

"Se oli minusta sydämmetöntä pikkumaisuutta", kirjoittaa Aho.

 

Vaan onhan tässä Penteleen seurakunnassakin joskus ollut yhtä jalkaa kunnon värisuora:

 - Juoppo pappi. Juoppo kanttori. Juoppo haudankaivaja, kertoi tuo Hauturi-Onni itse. Joskus tehnyt tiukkaa hautaansaattamisessa, omat kommervenkkinsä ollut.

 

Inhimillistä elämää, vaikkei niin esikuvallista.

 

Tuon taivaallistako se minulle kuuluu, miten itse kukin leiviskänsä hoitaa ja sielunsa virvoittaapi. Pulpahtipa vain pintaan, Huovisen myötä näkyville - jotta ampuu lintuja, joille Jumalan pieni köyhä Assisen Franzu jyviä heitteli ja mukavia rupatteli niin kuin Soinin Ti ...


Monenlaista näytelmää ja varsinaista teatteria



.
Kesäkuun 5. päivänä päättyi oma 36 vuotta kestänyt näytelmä opettajan roolissa kun kunnan keisareilta kävi käsky että koko 'näyttämö' on suljettava. Niinpä siirryin toisten näyttelemien näytelmien pariin.

Aloitin kaksi uutta harrastusta: 1) kuuluisuuksien nimikirjoitusten keräilyn sekä 2) tapahtuma- lähinnä näytelmäbrosyyrien keruun. Marraskuussa viralliseen eläkeikään yllettyäni liitin mukaan kolmannen harrastuksen: 3) eläkeläisalennusten metsästämisen.

Nimikirjoitusharrastus on mennyt puille: ainoastaan yksi nimmari on ilmestynyt vihkoon, sekin laulajalta josta en juuri perusta, koska mielestäni hänen laulamisensa on semmoista jurruuttamista ja tahkonvääntöä. (ks. nimmari) Eläkeläisalennusten perässä juokseminen ei ole onnistunut juuri kummemmin, kai johtuen lyhyehköstä ajasta - 8 vaivaista euroa on kertynyt hurvittelukassaan! Jäipähän tavoitetta.

Sitä vastoin teatteribrosyyrisaldo on komea ja se kuuluu näin:

KESÄKUU  

1.   Evita / Tallinna   (Peronin Argentina/Vanemuine Teatteri) KATSO

HEINÄKUU

2.     Kiven syli / Outokumpu   (Esko-Pekka Tiitinen/kaivos/Esko Kovero / Malmikivilöytö Rääkkylästä!)) KATSO

3.     Kaiken takana on nainen / Kuopio   (Tahtiteatteri Matista ja Teposta) KATSO 

 

ELOKUU

 

4.     Säkkijärven polkka / Imatra   (Ismo Sajakorpi Vili Vesterisestä. Pekka Räty, Kai Hyttinen) KATSO

5.    Onnen maa / Kerma Heinävesi   (Pölönen Loistava Juha Kotilainen) KATSO

6.   Maa on syntinen laulu / Siilinjärvi   (Timo K. Mukkaa ohjaillut Topi Mikkola)  KATSO 

 

LOKAKUU 

 

7.   Zorbas / Varkaus   (Kazansakiksen Kreetalla Ossi Ahlapuro vetelee naisia höplästä) KATSO 

 

MARRASKUU

 

8.   Kurjat - Les Misérables / Lontoo   (Queen's Theatre - no ei vähempää, vuodesta 1985!) KATSO

9.   Cabaret / Joensuu   ( Berliinin ilotyttöjä ja säihkysääriä) KATSO

10.   Pajari / Kitee   (Verovouti kyykyttää kyläläisiä) KATSO 

 

JOULUKUU

 

11.   Kullervo.nyt / Joensuu   (Nykyajan Kullervo pakenee naurunalaisuuttaan) KATSO

12.   Niskavuoren nuori emäntä / Eno   (Juhani Tervapään eli Wuolijoen emäntä ei pysykään hellan ja nyrkin välissä)

 KATSO 

Jotta on tässä mualimata ja elämätä nähty, vaikka Siperian rajoilla etä-idässä tässä asutaankin. Ja mikä teatteri menossa ympärillä Penteleen kunnassa ämeriäkkyläisten esittämänä!

Janne Puustinen


Näin on nännit! - ihanko kuvan kanssa?


05.01.2011 - 13:00 | hikkaj | LENNU

.

"HV

Ja katso:



 

Kuin pullataikinaa, puahaha-ha-haaaa! Eihän vaan olis ollu niitä teidän helliä medivaneja?

Miksei ne muuten näytä sitä nänniä vaan tuota lekuria eikä senkään naamaa kunnolla?

Kiinnostas kansaa paljon enemmän. Ne nännit.

 

                 Tuus L "

 

Katos vaan poikaa: Lennu on oppinut kuvia liittelemään - kunhan ei vain laitonta olisi ... ...rätkäävät viistonnia nännisakkoa, samat kuin lääkärille.

 

Vai kansaa enemmän kiinnostaisi! Eiköhän Lennu-raukalla ole omat näppylät hanskoissaan, oma lehmä ojassa, omat vetimet utareissa! Ihme kun ei kirjoita että 'miksei ne näytä utareita enemmän?'. 

Ulkokullattuna kulkeepi  Lennu tänäkin vuonna, pah! Vielä tänäkin vuonna meille riesaksi asti monta kertaa. Jos joskus ilostukseksemmekin. 


Jos pitäs ladulta lähteä?


04.01.2011 - 13:00 | hikkaj | RAIKU

.
Hiihtelin hautuumaan ohitse

ja koulun

iltapäivän hämärissä.

 

- Rauha vai mekastus?

- Mitäs luulisit!




20 ja 11 tai 11 ja 20   Siinä raikuilun tämän vuoden tarkennetut tavumääräsäännöt.

(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksi kutsuttu, on supisuomalaista verestä runoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runo sisältää pääasiassa n. 12 tavua - joskus jopa puolensataa, joka on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)



 


Rähäkkä Rääkkylässä terveyspalvelujen yksityistämisestä



.

”Uuten vuoten kirje 2011

                        kirjoittanut nimimerkki ’Kunnasta aikoinaan työnperään etelään lähteny’

ja se kuuluu näin, tässä kohtaa vaihan kynän terävämpään, kumija ei oo joten yritän olla varovainen:

 

ASIA


Nyt Mehiläinenkin on pistänyt piikkinsä hunajaan elikkä pohjoiskarjalaiseen, entisen kotikuntani, Rääkkylän ja rääkkyläläisten lihaan, kunnan joka yksityistää rohkeasti sosiaali- ja terveyspalvelunsa Amerikan mallin mukaan sujuvaksi ja halvaksi. No hyvä jottei Venäjän.

Mehiläinen Oy hakee osille, on mukana kimpassa naapurikuntien (Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi) omistaman Helli-liikelaitoksen kanssa valittamassa markkinaoikeuteen (valtuuston päätöksestä ostaa kaikki palvelut Attendo-MedOnelta): kilpailutus ei ollut riittävää, aika liian lyhyt yms.

Valittajat vaativat 5 miljoonan euron (viiten!) seuraamusmaksun maksamista valtiolle, koska Rääkkylä toimii ilman lainvoimaa.

 

KOMMENTTI


Silleen. Suattaapi piättäjille koittaa kusihikiset ajat.

Vaan mikäs niih heitän on ollessa ja yhteen hiileen, niihin vaakunan kekäleisiin puhalt puhalltapuhallellessa yksimielisen joulukuisen valtuustopiätöksen jäläkeen.

Eikähän kukaan omistaan maksa!

Toivottavasti keuhokvollyymit riittävät, niin että kekäleet lieskana roihuavat ja valittajat polttavat pärnäppinsä. Soraiäniähän ei kunnasta kuulu, paitsi mitä nyt joltai tyhjänpäiväseltä hikottajalta. Vaan sehän on aina ermieltä ja kaikista asijoista.

 

Toivon totella hartaasti että asiat lutviutuvat ja kääntyvät parhain päin: sairaat suavat hotitosa ja putelpuutteenalaset huoltosa.

Hyvät uutet vuotet 2011- kunnan kaikille asukkaille!

                                 t: Toinnii ’Työnperrään lähteny’

                                        mahollinen palluumuuttaja"

 

Kirjeitä sieltä, maileja tuolta satelee. Hyvä jotta muistetaan.

Tuommoisen kirjeen oli joku ohikulkija joululomansa lopuksi postilaatikkoon taittanut. Kai hän sen julki haluaa?

Olihan siinä ohut piikki osoitettu laatikon omistajallekin, vaan eikös ne lähettele vielä kummallisempiakin jätöksiä, ihan 'ihimskakkookkii' fanit idoleilleen?

 

 

+ lue myös mediradixkin ja nämä  tutkaile juttujen  keskustelut: siello n Esa Lahtelaa sun muita


Povipommi


02.01.2011 - 16:00 | hikkaj | LENNU

.

"HV

Ja uudet vuodet ja vanhat kujeet!

Vaikka nuo mölökit jatkavat entistä latua, kato nyt tuotakin otsikkoa Iltalehdestä


Joku hiton tuntematon ulkolainen näyttelijätär, joku Kati Pers eli Persien Kati! Mitähän tuokin meitä liikuttaa. Vai oisiko se noille helsinkiläisille toimittajille joku pinttymä tuo povi ja pylly.

Tuosta tasosta ei enää voi mennä muuta kuin ylöspäin. Joten toivoa on.

Muistahan liikehtiä!

                        Tuus Lennart

ikuinen ystäväsi "

 Uuden vuoden paukkupommeja on monenlaisia Piristävä maili, Lennartissa virtaa! Kriittinen ote näemmä jatkuu myös vuonna 2011. Eletään niin nähhään.


Kustas kysymys?


01.01.2011 - 18:00 | hikkaj | LAUANTAISEURA

.

II VIHJE su klo 9.30:   ns. hiihtoniiloja on, mistä jo pissivä otsikkokin kertoo

III VIHJE su klo 11.50: peitä alkuperäisen vihjeen alusta ja lopusta kolme sanaa ja tuijota jäljelle jääneitä kolmea! 

Uuden vuoden pyhien ratoksi aivovoimisteluhetki eli viimeisimmän Lauantaiseura-kokouksen kulku sekä  kysymys ratkaistavaksenne. Olkaa hyvä!

Tällä kertaa Lauantaiseuran osallistujat olivat ja ovat viimeisen päälle oppineita: lääket.tri. tekn.lis sekä jurid.prof. Kaikki naurahtivat olevansa ei-ämer.

Kielenhuolto ei heillä ole päällimmäisenä huolenaiheena, vaan kullakin on aina sydämellään oman alansa problematiikkia. Aikani koetin johdattaa trioa pohtimaan grammatiikkaa, mutta tuskin olin saanut sanottua asiani kun he puhuivat jo aivan muusta. Tri palasi puheessaan tuon tuosta tyydyttämättömiin rasvahappoihin, lis. siltojen lujuuslaskelmiin ja prof. pääomaverotuksen kummallisuuksiin.

Heidän keskustelunsa ei juuri edennyt puusta pitkään, koska vuorovaikutuksellisuus puuttui tyystin. Loogistahan heidän puheensa oli, sitä ei voi kieltää. Mutta turhaan he samassa seurueessa istuivat. Kontaktikypsyyttä ei ilmaantunut.

Kaikki kolme ovat tunnettuja kaappijuoppoja, trikin vaikka on nainen, jotka suurin surminkaan eivät halunneet julkiseen juopotteluun osallistua. Niinpä sanaleikkikisan järjestin heitä paremmin palkitsevammassa muodossa 'Kotiin vai baarin ... vai Baariin! "

Kaikkien motivaatio löytää oikea vastaus oli huipussaan. Ja koska heidän looginen ajattelukykynsä on jo todistettu tittelissä, asetin kysymyksen poikkeuksellisesti ainoastaan yhden vihjeen sisältäväksi.

Tri, lisenssi ja prof istuivat kynä kädessä 'pulpettiin'. Odottivat kuin koira luuta.

Heitin 'luun'. Eikä siinä nokka kauan tuhissut kun oikeat vastaukset piirtyivät paperinpalasille.

Valitettavasti idän viisaat hajamielisyydessään pohtivat kukin tykönään ääneen tehtäväratkaisuaan ja auttoivat huomaamattaan toinen toistansa - ikään kuin olisivat toisiaan kuunnelleet! Ainakin nämä sanat olivat kuulosalla:

  • tri: - ...Mustiksi jo isänsä kutsui...
  • lis: - ...bodium ei niin pitkä ole että riittäs...
  • prof: - ...reilujen lapinjätkien jälkeläisiä...

Kaikki pääsivät kotikaapilleen, yhdenkään ei tarvinnut julkijuopottelun häpeään ryhtyä.

Mites siellä kotona? Akateemisille esitetyn hankalan tehtävän hikistä ratkaisua uskalikoilta odotellaan huomisiltaan, vuorokausi tästä hetkestä eteenpäin. Kommentit puretaan näkyviin vasta silloin.

Ai niin se kysymys, herrranen aika: Kuka kumma? Ja vihje:

 

Energiajuoman väärään kurkkuun imas, ja uho edessä veden hirmuinen.

 


Taivaallinen ilotulitus


01.01.2011 - 12:00 | hikkaj | RAIKU

.
Pamahtelivat paukut pimeässä.

- Totako? kysyi lapsi,

jolta äitinsä pimitti todellisuutta.

 

 

 

11 ja 20

     tai

20 ja 11

Siinä raikuilun tämän vuoden tavumääräsäännöt. Huomaatte kyllä miksi. Hyvää vuoden jatkista! 



(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksi kutsuttu, on supisuomalaista verestä runoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runo sisältää pääasiassa n. 12 tavua - joskus jopa puolensataa, joka on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti