Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

tiistai 1. syyskuuta 2009

Syyskuun 2009 Kauppalehti-blogit

Mistä löydät sä ystävän


1

5

3

.

SP kääntää kylkeään ja sivua: on kohtuullisen tyytyväinen kuluvaan syksyyn.

Ulko-ovella on riittänyt koputtelijoita, sisäänastujaehdokkaita. Harrastuksensa myötä hän on saamassa taas nipun uusia kavereita. Joillekin hän aukaisee oven, joillekin vain raottaa ja kehottaa palaamaan paremmalla ajalla.

Härkäniemen Mallu, Pukkila, itse-Mattsson sekä ylväs Langholma - nämä näitä 'alastalolaisia'. Alastalolaisten ulkopuolisista suhteista merkittävimmäksi olisi tyrkyllä suhde vanhoihin tuttuihin: Kuikka Koposeen sekä hölmöläisiin.

Härkäniemi piippuineen, Pukkila kateuksineen ja Mattsson ahneuksineen ovat ihka uusia tuttavuuksia; heidän kanssaan SP aikoo viettää aikaa läpi talventuiverrusten pitkälle kevääseen, vähintään kahdeksan kuukauden kaveruus on katkolla vasta vapun tietämillä.

Hota-Leenan vielä keskenkasvuinen Taneli on seisoskellut sitkeästi tuontuostakin oven takana verannolla; ei häntä SP ole raaskinut joka kerta poiskaan hätistää, vaan silloin tällöin päästää pojan aikamiesten joukkoon.

Koposen Kuikka-kelmin kanssa sietää olla koko ajan varpaillaan - Kuikassa on liikaa bisnesmiestä; tämän herran seurassa liikutaan liian usein laillisuuden huonommalla puolella tai ainakin harmaalla vyöhykkeellä, ja sitä SP ei entisenä lautamiehenä voi noin vain niellä. Milloin virsikirjan lehdet tämä veijari muuttaa rahaksi, milloin vallesmanni joutuu itse Koposen sijasta rautoihin. Häpäisyn rajoilla liikutaan silloinkin kun nokkiintunut Kuikka nostattaa hienojen fryökkynöiden ja koppavien neitosten hameenhelmoja korviin muka hyökyveden vuoksi, taikka siveettömästi muuttaa onkijan sukuvärkin ahveneksi tai toisinpäin.

Hölmöläisten seurassa SP ei lopultakaan viihdy, sanoutuu irti, ryntää huutaen karkuun. Karvat nousevat hetikohta pystyyn, koska hölmöläisten touhut, viljapellolla rypemiset, valon pirttiin kantamiset, peiton jatkamiset ja sen sellaiset älyttömyydet, tuovat jostain syystä mieleen kuluneet ja kuluttavat viimevuodet Murhevaaran (nimi muutettu) koulun lakkautuksen tiimoilta. Mutta onneksi on lakkauttajillakin mattinsa, jottei vallan vallattomaksi hommat ole päässeet paisumaan - vielä.

Vapaa-aikana heidän seurassaan! Ei hinnasta ei mistään. Ei, kyllä se niin vain on että ei SP hölmöläisiä eikä Kopos-Kuikkaa kavereikseen huoli, vaan hylkää heidät toistensa seuraan kokoustamaan.

SP ottaa Tanelin völjyynsä, palaa Alastaloon ja etsii sieltä kaverit syksyn koleutta tappamaan, tulevan talven tuiskupäiviin, ratoksi viimaan ja pakkaseen. Ainakin Härkäniemestä näyttäisi olevan jopa ystäväksi asti.

Katellaanhan.

ps Näkyy muuten Aila M ja Lauri V nousevan käsikynkkää verannon rappuja. Piileskelisiköhän vai laskisi sisään? Tuosta Laurista kun ei koskaan tiedä, sillä kun ovat ne hulluuskohtaukset vaikkei ryyppäisikään ...
" - Otapa nyt pussi ja mene renikoita keräämään, että sika saa ruokaa. Ja pieni Taneli otti pussin ja käveli kylälle ja kyyristeli talojen pihahuoneitten seinänvierissä ja nosteli tikulla pussiinsa ruskeita renikoita. Niitä kun ei tullut riittämiin oman navetan seinustalle. Hän palasi pussi pullollaan ja sioille sekoitettiin suurus."  Haanpää, 1929: Hota-Leenan poika 

Rimaa hipoen saisin olla opettaja

1

5

4

.

Tadzikistanissa*. (väkästä z:n päälle en löydä näiltä näppäimiltä)

Pääkaupunki Dushanbesta ilmoitetaan partakiellosta. Uutisen mukaan alle 50-vuotiaat miesopettajat peruskouluissa ja yliopistoissa eivät saa pitää partaa. Huh. Läheltä liippaisi, mutta läpäisisin, jos noudattaisin toista vaatimusta: yli 50-vuotiaiden parta saa olla korkeintaan kolme-senttistä. No joskus huomaisin joskus en.

En saisi myöskään pitää t-paitaa. Tuottaisi tuskaa.

Farkkukielto on myös voimassa. Ei tuottaisi tuskaa.

Minihameet ovat pannassa. Tähän vaatimukseen kaatuisi melko varmasti minun opettajuuteni Tadzikistanissa. (väkäsnäppäin z:n ylle yhä kateissa)

Pelaamisen väärinkäsitys

1

5

5

.

OPE TIUKKANA KÄYTÄVÄLLÄ
- Mitä te sinne tietokoneluokkaan menitte? Sinne ei ole asiaa!

- Mokkikiippa on.

- Ei saa olla. Ajakaa se pois! Käskekää se tänne.
YMMÄLLÄÄN MOLEMMIN PUOLIN 
- Siehän sanoit että menkää pelaamaan.
- Luulitko tosissas että tarkoitin tietokonepelejä? Liikuntapäivänä!

- Niin mie luulin.

- Mokki, etkö sie tiijjä että pelaamiseen liittyy pallo ja hiki - aina?
VÄÄRINKÄSITYS

Pelaaminen ei enää olekaan itsestäänselvyys: palloilut on palloiltu.

Haavi auki Haavikosta

1

5

6

.

SP makaa pyhäistä iltapäiväänsä pois maanantaiaamun tieltä.

Hesariinsa sotkeutuneena. Sormet mustina, nenänpää töhrääntyneenä, vaimon hinkatessahangatessa painomustetta ovenpielistä heti tuoreeltaan.

Yksi sivu pöydän alla, toinen toppatuolilla levällään. Sohvan alla etusivu, kädessä ensin taloussivunippu. Siirtyy sitten urheiluun ja Voi harmin pala!

JJK - VPS 1 - 2
  • 80 min Lahtinen        1 - 0
  • 81 min Hietaharju rp  1 - 1
  • 87 min Hietaharju      1 - 2 
Lopussa lauottu kaikki. Tiennee Jyväskylän putoamista liigasta.

Kulttuurissa lonksahtaa haavi auki Haavikosta, kohta päästää emänaurun. Lukee Mauno Saaren Haavikko-niminen mies elämäkerran etukäteisotteita maestron pikkumaisuudesta ja äkkipikaisuudesta: Paavo hajoittaa kesäpaikkansa huonekaluja ja särkee ikkunoita kun Ratsumies-oopperassa suitset on sijoitettu olohuoneeseen, vaikka libretossaan hän kirjoitti ne talliin. Ritva-vaimo sanoo  pitäneensä oopperasta.

Ei olisi pitänyt pitää. Paavo suitsii suun ja karkeasti karjaisee: "Tässä talossa ei vittu puhu!"

SP jatkaa pyhäisen iltapäivän viettoaan kaikessa rauhassa. Puntaroi: Kätlinkö vai Ragnar?

Känninen luokanopettaja nukahti tunnille

1

5

6

.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009092610315464_uu.shtml

Ei. Älkää huolestuko: en she ollut minä.





 

Helena Lindgren paljaana

1

5

6

.
"Tervehdys maalaisstadista!

Kiukuttaa! Taas tuo ääliö tuossa! Mikä sen on? Miksi se meitä kiusaa olemassaolollaan? Tuo mummon kananen. Höyhenittä. - Mutta missä on jorma? herää kysymys. Sitäkö se tuossa oottaa? Pikkuhousuissa ja stay up -sukissa kuten teksti kertoo.

YÖK! räkäsen minä.
         terveisin  Lennartisi"
Lennu-hyvä tuohan on stand up - komiikkaa stay up -housuissa.

Elä sinä polta hihojasi tai refi paitaasi pois!

            PYHIÄ!

               H-j

"Ihmisenä isäni oli kusipää, ihmishirviö, pahinta laatua oleva sika"

1

5

7

.

 "joka olisi pitänyt steriloida hyvissä ajoin. On yhteiskunnallisesti vaarallista, kun hulluimmat levittävät sairaita geenejään", kuvaa Niklas Herlin isäänsä. Jostain luin hänen sanoneen isästään TÄYS PASKA, mutta onhan tuossakin jo substantiivit kohillaan.

Itse olen pyöritellyt vuoden päivät Volter Kilpeä ja kokonaan lukenut alleviivaten kaksi teosta, Kirkolle ja Pitäjän pienempiä, Alastalon salissa on alkumetreillä. Pekka Herlinin elämäkerta on ilman muuta siinä ohessa hotkittava ja nähtävä miten pojan näkemys käy yksyhteen neljännesvuosisadan Koneen palveluksessa vaikuttaneen John Simonin kirjoittaman Koneen ruhtinas – Pekka Herlinin elämä elämäkerran kanssa, elämäkerta.

Hätkähdytti jo otsikko (US 23.9.2009) - Niklas Herlin: Pahan ihmisen seurassa,  saati blogin sisältö, ylinnä otsikossa mainittu eniten. Harva lataa noin rehellisesti kun sitä hienotunteisuutta (= piilottelua) aina vaan korostetaan sivistyksen mittana.

Miksi tähänkin tellätä Volter Kilpeä? Siksi kun Volterinkin kylänmiehet ja naiset papattavat totuuksia kanssaeläjistään, mutta lähes aina pysyvät kohtuuden rajoilla toisin kuin Niklas, silti loukaten toinen toistaan. Käyttävät kieltä, josta satuttavan totuuden jyvän löytää kyllä se ken omin korvin kieleen kiinni käy.

Lukijalle Kilpi antaa lepoa ja rauhaa kielellä joka virtaa kuin joki, tapahtui mitä tapahtui niin kieli sen kuin soljuu. Siinä joessa Kilven kanootissa on miellyttävä istua ja meloskella eteenpäin. Harvoin tarvitsee oikeasti hätkähtää ja pelästyä kanootin kuperkeikkaa. Sitten kun harvoin, yllättäen kanootti alkaa keikahdella niin äkkiarvamattomien karikkojen kiertäminen ottaa lujille. Oikeasti pelästyy kun yhtäkkiä kielen soljuvasta virrasta esiin syöksyvät pedot:
  • "Pärisköön paskoja tyhmemmille"
  • "Jumaliste"
  • "kuin perse penkille"
  • "mitä saatanaa"
  • "kullien kiluttamisen"
  • "kusen pisunloroni"
  • "onko paskaa käsissä vai hamppua"
  • "paskanen vierestänsä"
Noina hetkinä tuntee miten raadollinen on maailma, saaristossakin. Paikassa joka sisämaasta katsoen on lähinnä paratiisia. Näemmä sielläkin ovat omat käärmeensä. Noina hetkinä jopa Volterkin, valitettavasti, saa elämän karvaan maun nousemaan suuhun. Ei nyt sentään ihan noin karvasta sapenmakua kuin mitä Niklaksen kakistus isästänsä.
"... sopii Ristimäen tuomarin piippu Langholman leukapieleen kuin perse penkille ja nuotti kanttorin kurkkuun." Volter Kilpi, 1933: Alastalon salissa


 

Rakel Hiltusen lahja

1

5

8

.

Sattui hassu juttu, kun hoviautonkorjaajani kutsui meidät viiskymppisilleen, avec.

Ne olivat hyvät juhlat. Ulkoilmajuhlat uima-altaan äärellä. Varmuuden vuoksi menimme alamäkeen kävellen. Ei sen vuoksi, vaan kohteliaisuussyistä: ennakoimme, jottei juhlakalu olisi kesken juhlinnan joutunut töihin. Sikäli mikäli olisimme autoilleet, olisi hyvinkin niin saattanut käydä: automme check engine*-valo on viime aikoina taas kummitellut eli ollut palamatta, mikä enteilee meidän perheen autossa päinvastaista kuin muiden perheiden autossa - remppaa. *(http://www.google.com/search?q=engine+valo+moottori&rls=com.microsoft:fi:IE-SearchBox&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sourceid=ie7&rlz=1I7SUNA_en)

Vissiin meinasivat hyvät ystävät juottaa synttärisankarin käeksi ja vähintään viikon humalaan, sillä niin monta kun on viikossa päiviä, vähintään niin monta konjakkipulloa olivat raittiille miehelle lahjaksi kantaneet.
- Pidä pääsi kylmänä! varoittelimme sankaria. 
Paikalla oli myös yksi julkkis, Rakel Hiltunen. Aivan, juuri se Rakel, kansanedustaja, entinen Helsingin kaupunginhallituksen pj.  Helsingin kaupungin! - täällä maalla itärajalla itäisillämailla missä ei mitään!

Mukava nainen, mikä yllätti minut täysin, koska olimme luulleet että julkkispoliitikot ovat kaikki kuin uutislähetyksestä karanneita, siis vakavia, maailman myrkyt nielleen tuntuisia.

Poislähtiessämme tiedustelimme sitä hattukirjaa, joka Hesarissa kesempänä oli mainittu. Pahoitteli ja sanoi: - Vain perhepiiriä varten.

Ymmärsimme. Poistuimme ylämäkeen.

Mutta mutta. Posti on parempi mainettaan: parin viikon päästä itse Itella-herra kantoi ihmeen. Sen ansiosta meillä nyt on kotona yksi kirja enemmän: Seppo Hiltunen: 40 vuotta Rakelin tähden.

Tässä julkinen kiitos kirjasta Rakelille kuin myös synttärisankarille sekä postillekin.

Lainaan herkän tunnelmapalan tähän loppuun, ajankohtaisenkin nyt kun Utrion sysäyksestä asia on taas esillä; jos Seppo ja Rakel antavat luvan, lainaan toisen kerran enemmän, ja sitten politiikan puolelta:
"Äidin kuoltua isä sairastui aika pian syöpään. Hän alkoi valmistella neljää lastaan poismenoonsa. Minulle vanhimpana lapsena hän antoi tehtäväksi huolehtia siitä, ettei hänen elämäänsä tarpeettomasti hoidoilla jatketa.

Osastolla oli valveutunut lääkäri ja kerroin hänelle isän tahdosta. Tiputusletkut otettiin pois ja minun lierihattuni laitettiin letkutelineen nokkaan. Isä katsoi ymmärtäen."


 

Härkäniemi valitsee suuhunsa sopivaa piippua seitsemänkymmentä sivua

1

5

9

.

3.9.2009 to

Nyt kun Pukkilan-purnari on saatu sohvalle sijoitettua 13 askeleen 20 sivun ja kahden lukuviikon jälkeen, on vuoro saatella Härkäniemi sohvalle omalle paikalleen Lahdenperän viereen; piippuhyllyn kautta käy tie.

10.9.2009 to

Tässä on piippua vaalittu, valittu ja valikoitu ihan sitä tehden. Härkäniemelle tämä on kunnia-asia ja oikeastaan tärkeintä maailmassa; kyseessä on tunneasia: tunteen tunteminen. Piipunvalinnassa pitää olla yhtä ronkeli kuin vaimon valinnassa.

Sen pitää olla suuhun sopiva ja käteen käypä - sen piipun.

Tällä Härkäniemen vanhallapojalla on hauskankuuloinen etunimi: Malakias. Heikki olisi minusta sointuvampi: Heikki Härkäniemi kalskahtaisi isommin. Toinen nimi on suorastaan kuin Peltosen Juhanin parhaista: Afrodite. Toisen nimen, niin arvellaan, Malakias Afrodite Härkäniemi oli saanut kai siksi että pienellä leveällä potkijalla oli hyvä olla varoilta toinenkin nimi.

Härkäniemeksi minä tätä uutta kaveriani tituleeraan, ennen kuin tarkemmin tutustumme, ja tiedä vaikka tuonnempana sinunkaupat syntyisivät. Sittenhän Härkäniemen Malakias voisi olla vaikka 'Mallu' tai jokin muu väännös.

Niinpä tosiaan! Härkäniemi haluaa lisätä vielä ettei piippu ja vaimoihminen ihan sama asia kumminkaan ole, kuunnelkaas: "Vaimoihmisen luonto on monimutkaisempi kuin piipun, ja vaimoihmisen kärsivällisyys pienempi kuin piipun."

Noine tuumailuineen olisi Härkäniemestä saattanut, jos tätänykyä eläisi, nuoruuden ripsakkuudessaan tulla mainio automyyjä, Kiesin veroinen sovinismissaan. Saman rähäkän olisi jo monta kertaa nostattanut, olisi siinä jos Audi kuin Ladakin kaupaksi käynyt. No parempi Härkäniemelle että eleli parhaimman miehuutensa hevosaikana, ennen vanhaan, jolloin oikeasti sai sanoa sen mitä mieltä oli - lööppeihin joutumatta.
- Härkäniemi, joko käteen käypä löytyi?

- Jokos Pukkila istuu?

- Jo istuu.

- No kohta se oikea suuhun sopiva, Hullin piippu, löytyy kun saa rauhassa löydättää.
Nuo olivat kyllä ihan keksittyjä, hihasta tempaistuja, eli lukijan päässä käytyä dialogia, lukemisen jalostelua, vaan ei kaukanakaan totuudesta, koska tarina kirjassa jatkuu näin: "Härkäniemi naurahti omille ajatuksillensa, silmän verkkaisesti tarkastellessa piippuriviä hyllyllä ... ... paljonkos sumun löysää mahtuukaan pääkuoren sisäpuolella liikkumaan, ja pitääkös ajatus määriänsä sen piukemmin kuin savun polveileva rihma ilman keveissä piipun pesäsuun yläpuolilla?"

17.9.2009 to

"... minun ajatukseni on kuin kukon varvas, joka kapsuttaa mullan tuhkaa sielläkin, missä ei ole jyvän hitua eikä madon makuakaan nokkaan noukittavana ..."/ Tähänpä vedän poikkiviivan ja jätän Härkäniemen piippuhyllylleen. Helekatti, että osaa olla virittävää tekstiä eikä mitään Tänään iltapäivällä -höpinää, iltapäivälehtilöpinöistä puhumattakaan. Kiellon päälle vielä kerta, en malta olla kertaamatta tätä: "... onko lorvi tyvestä piukemmassa loirossa kuin latvan löyhöpäässä." /

Ei muuta kuin: Carpe diem! ja Vade mecum!

22.9.2009 ti

Kilvestä ei teksti parane. 70 sivua on tässä pian täydet kolme viikkoa 'Mallun' kanssa piippua valikoitu, ja nyt se oikea hullilainen on näpeissä; monta tärkeää asiaa elämänkulusta on piipunvalikoinnin ohessa läpikäyty. Ja ei muuta kuin lautamies Lahdenperän viereen Langholman isoista odottelemaan, piippu palamaan ja nautinnolle: "Kun on oikea piippu hampaissa, niin on kumminkin suu taivaassa, vaikka mies itse olisi housuinensa missä!"
 "... mies kääntyi yhtä leveänä hyllyltä kuin hän oli hyllyn edessä seisonut, käveli verkakseltansa sohvalle päin ja meni istumaan." Kilpi, 1933: Alastalon salissa

Jari Pervo eikun Tervo Joensuussa

1

6

0

.
"Tervehdys!

- Fiktion lukemisen taito on kadonnut tässä maassa, Tervo totesi ja Luakkosen lehti kirjoitti eilen Joensuun kirjallisuustapahtumasta.

Huomasitkos? 

Jotenkin tulit mieleen, Daavidseni. Etkös sinä saanut keväällä blogeistasi rapsut so. vakavan varoituksen, vaikket edes päättäjien seksifantasioita käsitellyt? Tukkivat turpasi olen huomannut. Jutut laimentuneet.
Ystävyydellä  Lennart"
Lennart, veliseni!
Älä viitsi enää vanhoja tonkia. Tai saat tikulla silmään.
Lue rivien välit: ennen va-vanhasia vilisee joka puolella.
Yritän niellä kiukkuni, pysyä piilossa puskan takana ja olla lojaali. Koville ottaa mutta on toistaiseksi onnistunut. Älä Sinä, Lennart, yritä provosoida, yllyttää hullua, ettei itsehillintäni petä, olisi nimittäin taas aihetta, vaan auta minua pysymään oikealla uralla, minulle määrätyllä.
Amen.
Tuus SP, sulaton päällikkö
"Sitä, että kirjailijaa syytettiin tiedotusvälineissä omien seksifantasioidensa levittelystä, Tervo piti karnevalistisimpana käänteenä. - Voin kertoa, että koko kirja on kirjailijan täyttä fantasiaa. Olen sen hatustani vetäissyt, tuulestani tempaissut." Karjalainen 20.9.2009

Yölliset karkailut - eli hoh!hoh!hoh-hoo! kunto kohhoo

1

6

1

. 
- Kyllä siinä kunto nousee! kehui eläkeläisopettaja SP:lle tämän kerrottua yöllisistä vessareissuistaan joka jumalaton, niin kuin ruma sanonta kuuluu, yö.
SP ei ymmärtänyt, tapansa mukaan. Jäi tuijottamaan sanojaa, entistä kollegaansa, sen näköisenä että sanoja ymmärsi vanhasta opettajahuonemuististaan ettei vastaanottaja ymmärtänyt. Asia vaati siis käsittelyä.
- Ei se vielä siun yhellä yöllisellä reissulla nouse, vaan ootapa kunhan pääset minun ikään!
Eläkeläisope jätti asian selvityksen puolitiehen kiusallaan, koska tiesi näin ruokkivansa kuunteluhaluja; vanha kikka oppitunneilta.
- Yölliset karkailut ovat ikäviä, jatkoi tovin päästä eläkeläisopettaja Jouko. - Vessakarkailut, täsmensi Jouko.
Edelleen oli SP puoliksi pihalla: miten se nyt ikä kuntoa kohottaisi ja virtsahan se karkailee eikä mies. Oli odotettava Jouko-open tarkempaa selitystä. Jouko seisoi siinä tienreunassa keppiinsä nojaten, ei siihen yölliseen, ja katseli mäkipeltoa alas ja virkkoi aivan muusta:
- Kurjet tekevät lähtöään, tuo alapelto on kurkia täynnä. Tankkaavat. Mitenhän ne jaksavat - jotkut Afrikkaan asti?
"Tuo on just sitä joukoa", "se on kyllä jännityksen mestari" ja "ottaa luokkansa hallintaan". "Joukon nuppineulatemppu parhaimmillaan". Niitä näitä ennätti SP ajatella miehestä maantiellä, 'kurjetkin jo lähti!'-variksesta, kunnes tämä päätti edetä:
- Neljäkin kertaa yössä tässä iässä joutuu ramppaamaan vessassa: ne virtsavaivat! ne virtsavaivat! Kyllä siinä väkisin kunto kohoaa.

 http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif

Kalastamassa

1

6

1

.

.

"... maanmakea on heru juoksevan uran, pehmyt suomuilla hula suljivan virran, joko läsnä on häittävin loiskein kuturannan hullu ja hemasa lämmin:"

Jo kolmatta päivää on, uskomme tai emme, SP ihastellut, osaa sen jo ulkoa, napsaamaansa virkkeen osaa, jonka on kirjoittanut, yllätysyllätys, joku Volter jossakin Alastalon salissa. Kilpi. Kalastamassa siinä.

Kirjaa on kohdeltava kuin muitakin taideteoksia: katseltava, kuunneltava, läheltä, kaukaa, tunnusteltava, viivähdettävä, palattava, ohimennen vilkaistava, keskityttävä ...

Vai katsooko joku taulun, kuunteleko musiikin, hankkiiko joku Munsterhjelmin, Mozartin kotiinsa periaatteella 'kerta riittää'? Kerran keskittyy tauluun, kerran kuuntelee kappaleen, siirtää syrjään ja tutuille kehaisee: "Nyt Munsterhjelm on katsottu, Mozart kuunneltu. Seuraavat."

Kunnon romaanin kanssa on meneteltävä samoin kuten maalauksen ja sävellyksen, taiteen minkä tahansa: viivyttävä, palattava, oltava läsnä monesti monesti monesti.

Jos hetkeksikään herpaantuu, Volter ei ole mitään. Ja herpaantuu jos lukee kerralla liikaa, ylittää yli kymmenen sivun määrän.

Olisi loukkaus Kilpeä kohtaan hampsien lukeminen ja sitten unohtaminen muiden romujen joukkoon. Kilpi on Edelfelt, Munsterhjelm, Sibelius, Mozart yhtälailla myös Matti ja Teppo. Eli hyvin paljon.

"kypsä on kupeessa maiti! kiiru on kalan, kiiru virvivän veden, kevään liehtovan, kiiru jään sulaavan, kiiruin huhtovan isännän ja hikisten miesten..."  Volter Kilpi, 1933: Alastalon salissa

Helena Lindgren - auta!

1

6

2

.

.
"Tänään Helena Lindgren esiintyy Maria!ssa illalla Nelosella.

Kuka on Maria-huutomerkki ja kuka on Helena Lindgren? Onko se kaale? Kerro hetipaikalla!
Kunnioittavasti Lennart"
Tää on näitä, Lennun harha-askelia. Lennun kanssa on oltava varpaillaan. Monesti se heittäytyy hökkelömmäksi kuin onkaan: joskus aikoinaan se oli luulevinaan Fergusonia traktoriksi, sitä prinssi-Andrew'n puolisoa!
Lennun sopii painaa tästä alleviivatusta mustasta, niin jo vot! http://www.nelonen.fi/video?vt=video&vid=40913
Sitten vaan laulamaan Mummon kanasesta. Ja Jorma Uotinen se hyppeli.


 

Pankki päästi paukun

1

6

3

.

VAROITUS: TÄMÄ KIRJOITUS SAATTAA AIHEUTTAA LUKIJASSA KUMMALLISIA TUNTEMUKSIA SEKÄ RIIPPUVUUTTA. HAITALLINEN. VÄLTÄ NAUTTIMASTA! JOS SIITÄ HUOLIMATTA KOKEILET NIIN NAUTINNON JÄLKEEN PYRI TUULETTAMAAN LUKUKAMMIOSI PERUSTEELLISESTI, RISTIVEDOLLA.

Kaupunkilegenda - light kafka

Onhan se peräti harvinaista että joku jakaa ilmaiseksi kännyköitä. Niin vain tapahtui. Aikaisemmin Hän saattoi Pankista saada karkin suuhunsa sivupöydältä; sen Hän otti asiakkaana suuremmitta omantunnontuskitta. Nyt kun Pankki oli karistellut karkit pois kopasta ja täyttänyt kännyköillä kopsan, oli asiakkailla itsensä hillitsemistä.

Nöyränä moni käveli kopsan ohi ja pahasteli: "On tuohii houkutin!"

Osa asiakkaista kahmaisi puhelimen muitta mutkitta mukaansa, varmaan he olivat niitä hesalaisia, osa tyytyi käytettyyn kännykkään. Koria oli nimittäin kaksin kappalein: toisesta sai ottaa käytettyjä kännyköitä, toisesta upouusia kaikkine nykyajan lisäkkeineen.

Ilmaiseksi! Rajoituksetta!

Iltaan mennessä käytettyjen kännyköiden kopsa oli empty, ja uusien kopsa melkein täysi - olisiko ainoastaan puolenkymmentä tuliterää kännykkää lähtenyt asiakkaiden matkaan. Selityksenä ao. tilaan mainittakoon: nuoriso hoitaa pankkiasiat kotikoneilla, näin ollen ilmaiskori sai olla rauhassa siltä porukalta.

Hän ei tohtinut - hienotunteisena, arahkona, rehellisenä kansalaisena - tietenkään ottaa uusien kopsasta, hädintuskin käytettyjenkään.

Otti kuitenkin jonkin, koska muuten Hän olisi tuntenut loukkaavansa Pankkia, ja ilmainen on aina ilmainen.

Kotona Hän jäi harmittelemaan kun ei uutta sittenkään ollut ottanut. "Huomenna. Huomenna menen ja uuden otan!" Hän päätti.

Mutta kuinka ollakaan, Hupsis! Aamulla Pankin ovien avauduttua oli meno pankkisalissa palannut entiselleen: kopsat karkkeja täynnä, kännyköistä ei hajuakaan!

KITEYTETTYNÄ JA MITÄ ME OPIMME: Pankki oli päästänyt pierun, josta ei seuraavana päivänä ollut hajuakaan tallella. Eli hyvin olivat tuulettaneet.

"Flash straps. koristele puhelimesi. Korut vilkkuvat puheluiden ja tekstiviestien aikana. Eri aiheita. 36-1582..........2,70 €" Teos: Clas Ohlson, 2009: Helpomman arjen puolesta

http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif

Kännykättä = vaatteitta

1

6

4

Tämäkin kuvatiedote on liitetty tähän netistä - 14.9.09!

(Päivitys ti 15.8.09 klo 14.15. Ja katso eilen se oli erilainen kuin tänään! Eilen siinä kerrottiin opettajista jotka harvoin käyttävät nettiä! Tämän jälkeen siihen joukkoon siirtyy yksi opettaja lisää. :(  Nyt Ruandan käräjistä. Saas nähä mitä siinä huomenna lukee Ruandan jälkeen - vai liittyisikö tuo jotenkin opettaja-aiheeseen ... )

(Päivitys ke 16.9.09 Ruandan jälkeen piirretty lehmä ja kello. Miina Äkkijyrkkä ilmestynee piakkoin? Ootellaanhan.)

No just just. Taitaa parjattu Ilovaaran koulu olla sittenkin edistynyt koulu: Eilen viimeksi katsoimme Roskisrottaa eli kierrätettiin rauta/alumiini- ynnä muuta malmiromua sekä tuijotettiin Tekniikka taskussa -ohjelmaa, jossa ihmeteltiin Japanin edistyneisyyttä kännykkäkansana.

Oppilaat luvuin 80 % - 20 % pitivät Tekniikka taskussa -ohjelmaa parempana.

Kännykkä ei pian enää ole pelkkä puhelin, vaan se voitoimia robottina, vahtina, maksajana, kielenkääntäjänä, vessankannen nostajana, pyyhkijänä; se on esine mikä tahansa: pöytä, silmälasit, vaate ...

Ilovaaran koulun johtava opettaja häpesi. Katseli vaivihkaa ohjelman aikana luokan hämäryydessä itseään ja punasteli: siis alasti kuin keisari, koska ei kännykkää.

Näinköhän joutuu hankkimaan ettei alastomana kulje!

 

SP päättää pudottautua pyörän tangolle

1

6

6

SP on väsynyt. Viikko on ollut raskas. On pitänyt käydä neuvotteluja ja puuttua ns. peliin eli kakata kätensä.

Yöt ovat jääneet lyhyiksi. Ruoka ei ole maistunut, Kilpikään ei ole kiinnostanut, sininen suklaa ei ole huvennut hyllyltä.

On pitänyt järjestää.

Päätyönähän SP:llä on ei-olla sulaton päällikkö vaan olla opettaja. Monta kertaa hän on uransa aikana miettinyt, onko hän
  •  a) 2x7
  • b) Äläs töni! vai 
  • c) §
Ja tullut aina samaan tulokseen: b) - rousseaulaisittain. Sen tähden hän on valinnut luokanopettajuuden eikä aineopettajuutta.

Vaikka titteli LO kuvaisi enemmän hänen työtään ja toimenkuvaansa, silti hän käyttää komealta kalskahtavaa kirjainyhdistelmää SP - turhamainen kun on, muiden ihmisten tapaan. Tosin hänelle tuo sanapari Sulaton Päällikkö kuvaa vähäisyyttä: Ei edes sulkaa inkkarilla! Kynitty mikä kynitty.

Työnantaja taas, huumorintajuttomuudessaan, luulee että mies rehvastelee: Koko Kombinaatin eli Sulaton Suuri Päällikkö. Primus inter pares!

Luulkoon: eihän sillä muutenkaan huumorintajua ole, kuten nähty on, siis sillä Penteleen kunnalla; laikka kourassa kyttää, ettei vain pahaa, poikkipuolista sanaa alamaisilta pihahtaisi.

SP on äkeissään ja väsähtänyt. Siksi purppasee. Pyörällä kotiin polkiessa hän pohdiskelee viikon kohokohtia:
    • a) joku heittää kalkkia silmille
    • b) kaksi sotii saksin toistensa kimpussa
    • c) joku lyö lapiolla toista
    • d) joku kiroilee, käyttää kännykkää, keskisormeilee, sylkee, kamplaa, tönii, tökkii, etuilee, mölisee, möykkää
    • e) joku tunnilla hortoilee, tuolia natisuttaa, vihkon sivua rutistaa, hinkkaahankaa, pyyhkii, höpöttää ...
SP polkee rajusti, ja kas!, suhteellisuudentajun palatessa hien myötä kohta jo hymyilee: No tuommoisiahan me kaikki olemme kaikkine kotkotuksinemme ja viisauksinemme, varsinaisia homo sapiens sapienskeja, neuvostoihmisiä - Sovjet Sapiensky.

Jos on Venäjän johtajilla VP:llä sekä DM:llä olemista niin on SP:llä sentään pienemmät sodat ja murheet.

SP:tä helpottaa: ei kukaan kummempi toista - aikuinenkaan. Polkee, polkee, kotia kohti kelaa, kuin mummolaan lapsena pyöräili vailla huolenhäivää, vaikka perillä joskus, aika useinkin, jarrutettuaan, mummon nähdessään, vilkuttaessaan, oli pudonnut tangolle niin että silmissä kipu säkenöi; tähtihetken koki.

Nyt isona kipunoivan viikon jälkeen hän päättää puhdistautua samoin menoin kuin pienenä, tähtihetken kokea: pihaan kurvattuaan, paratiisille vilkutettuaan, hän päättää pudota - tangolle!

Odotettavissa: riitti Katharsis.
"... muijaset kolmen kylän läänistä huiskivat sillalla ja puotien solissa, puukot pärskyttävät, kielet papattavat ..." Kilpi, 1933: Alastalon salissa

Itku pirahti

1

6

7

.
"Eilisiltana Lennu-pojalta pääsi parku & poru. Ei ei ei! Ei sen takia että Kari Tapio ei saanut Kaustisen korvauksia eikä sen takia että Tommy Tabermann ei saa juoda viinaa eikä Helena Lindgren...

Itkin kun katsoin Kavitaa.*  Niin itki Kavitakin. Myötätunnosta köyhiä kohtaan itkimme.

Oisipas maailmassa tasajako: ois vain rikkaita tai ainakin Kavitan-laisia rikkaita. Silloin köyhänkään ei tarvitsisi pölliä tarpeeseen.

*ke 9.9.2009: Tosi-tv-sarjassa brittimiljonäärit tekevät töitä


Tosi-tv-sarjassa brittimiljonäärit tekevät töitä syrjäytyneiden parissa - mutta tuntemattomina. Menestynyt liikenainen Kavita Oberoi lähtee etsimään autettavia Birminghamin pahimmalta työttömyysalueelta.
Katoitko Sinä?
Tuus    Lennu"
Varsinainen filosofi tuo Lennart. Nyt kyllä Lennu on astunut väärille raiteille, ottanut kantaa asiaan, josta takuulla ei mitään tajua, ei ainakaan esittämänsä asian seurauksista: TASAJAKO!

Sitten vollottaa!
No saahan sitä haihatella, mutta pitäisi vaan mölyt mahassa - Rillipää.

Kuin Laura Voutilainen

1

6

9

.

Seisoskelimme tienposkessa rankakasalla ja sahailimme puita pätkiksi.

Iso tumma auto kääntyi suojeluskunnan talolta tielle ja pysähtyi kohdallamme. Autoa ajoi vaalea nainen.
- Kuljetusvaikeuksia? nainen kysyi. - Lappakaa tuohon peräkärriin niin viedään pois!
Nainenkin tuli auttamaan, vaikka se oli aika laitoksissaan. Ei ollut tältä kylältä, vaikka tutuntuntuista siinä oli.

Kun oli valmista, nainen sanoi:
- Nouskaa kyytiin niin viedään perille. Mahtuu tänne.
Hyvin mahduimme. Takapenkit, ja ovienpielet varsinkin, olivat pölykerrostumissa.
- Ei hehelekkari! pääsi meiltä takapenkkiläisiltä kun katsoimme etupeilistä tarkkailevaa kuskin naamaa ja sen merisilmiä. - Sese se se on, nykäisimme toisiamme kyynärpäillä.
Ylpeä se ei ollut; se jäi latjaamaan kanssamme puita pinoon ja oli rivakka liikkeissään. Paitsi että kuntoilusta kävisi, sillä oli myös oikeasti kiire; kärri piti saada nopeasti tyhjäksi. Se hyppäsi auton rattiin ja vastasi kysymykseen 'Heinolaanko ajat?':
- En. Illalla on keikka kaupungissa. Moro pojat!

- Tule, LaLaura, toistenkin! toivotimme.

- Tulen kunhan täälläpäin keikkaan, lupasi nainen.
Oli. Se oli. Se oli itse se: otsikossa mainittu. Eikä mikään kuin.

 
http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif


BB 2009 väliaikatilanne - ranking 6.9.

1

7

1

Kuusysi - totta vie!

Överiksi meni illalla, eli liian pitkälle pitkän peiton alla, mutta ei katsominen siihen kaadu. Jatketaan Sodoma ja gomorra -peliä niin on mitä kivittää.

Väliaikatulokset tässä:
Seurattavimmat (9)
  • Nino - tunneryöppy
  • Terttu - särmää
  • Tuija - mitäs menit!
Överit (8)
  • Minna - jaksaakohan
  • Esa J - ei jaksa
Potentiaalit (7)
  • Esa A - ootellaas
  • Sami - Ihminen
'Kahen' vaiheella (6)
  • Aso - alku-uho mennyttä kalua
  • Kätlin - laimennettu Kadi
Varpuset (5)
  • Sampo - vötkylä
  • Dana - personoitumassa
  • Jellu - häivyke
Nollat (4)
  • Ragnar - Ö
  • Lotta - lapsi
Lopuksi ennusteet

Putoajaennuste: Illalla putoaa Esa A, vaikka Aso joutaisi.

Voittajaennuste: Sami ja Dana (näistä vanhoista, uusiahan taloon tuppaa vielä koko joukko)

Keskeyttäjäennuste: Lotta, Tuija, Aso

Ennusteen ennuste: Ei pidä paikkaansa.
http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif

Pukkila ottaa 13 askelta

1

7

1

.

Otettiin just 13 askelta Pukkilan isännän kanssa, me miehet, tampuurin oven suusta peräkamarin kynnyksen eteen ja istuuduttiin peräsohvalle keskimmäisiksi - Alastalon salissa.

Nenät niistettiin toki ensin isoon nenäliinaan, jossa on Lübeckin kirkon kuva ja minkä piti näkyä kaikille, nenäliinan, kirkon ja niistämisen, niistettiin sellaisella puhdilla ja pärinällä, jotta kylän isäntämiehet takuulla huomaisivat merkkimiesten, napamiesten saapuneen paikalle parkinhankintakokoukseen.

Rojo sylkikin meinattiin ruiskauttaa Alastalon laattialle, vaan jätettiin se tekemättä. Arveltiin, notta sitten ensi kerralla.

13 askelta Alastalon salin poikki otti Pukkilan isäntä, Pihlmanin Petter, otti. Niin. 13 vallan mainiota askelta kaikkine kateuksineen, ja outokumma kun Alastalon isäntä, itse Herman Mattsson, ei tajunnut laskeneensa ketun kanaparveen taikka tammatalliin oriin!

20 sivua nuo 13 askelta, Pukkilan isännän askelta, kestävät ennen kuin peräsohva saa istujansa.

2 viikkoa siinä kuluu mukana-astujalta, kaksi somaa viikkoa, kahdessakymmenessä kirjansivussa makeaa seurattavaa mahan täydeltä. Mukana-astuja tosin välillä palaa askelissa takaisin, eestaas astelee ja vemputtaa salin lattialla, replaa kuin hyväkin tv-hidastus maukkaimpia paloja, ja ihmettelee kun Pukkilan isäntä ihmettelee ryysymattoja ja silkkaa alastonta irstasta puuta, jota paistaa mattojen välistä: 'vilhii välistä rivona silkka puu'. Matot eivät peitä koko laattiaa tarkoin kuten Pukkilassa matot peittävät kunhan Pukkilaan joskus uusi sali rakennetaan...

Mukana-astujaksi kutsutaan tässä lukijaa ja lukija on SP ja SP olen minä ja minä olen yhä myyty ja lääpällään Kilpeen ja hänen tekstinsä lumoissa, liekeissä kuten moderni sanonta kuuluu. Ei hitossa tämä totta olla voi! Että joku kielenkäyttäjä Kustavista on voinut soittaa kielellään ja mielellään, näin laajalla repertuaarilla esittää! Että vähäisestä Kustavista tämmöinen mies! Eihän siellä nykyisin ole kuin joskus Sukari huvilallaan, samoin Matti ja Teppo!

Ihan pyörryttää.

Lääkkeksi otan Ohlsonin uuden kuvaston, otan käteeni vastapainoksi, tasapainoksi liialliselle kuumumiselle, ja alan yhtä hitaasti, nautinnoksi silti, katsella kuvia värikkäitä kuvia:
  • Soseutin 13,90 €
  • Kermasifoni iSi  46,90 €  Valmista kermavaahtoa napin painalluksella. Mukana kaasupatruuna.
  • Harjavarrenkiinnike  2,30 €
  • Omenasorvi  Kuorii, viipaloi ja poistaa kodan kerralla. Valurautaa, teräsyksityiskohdat. Jalassa imukuppikiinnitys. 19,90 €
Ohlsonin uusi kuvasto on yhtä paksu ja yhtä kätevä käsiin kuin Kilven kirja ja siitä saa virikkeitä siinä missä Kilvestäkin; seuraavan kerran kun käyn kaupungissa ostan Olsonilta kylpyammetarjottimen, sen jossa on lasinpidike, kynttilänjalka ja kirjatuki, ihan varmana hankin - ei voi olla ostamatta, kaksinkertaistamatta lukunautintoa!

 
"... mene nyt sinä kirjoittamaan laivan osa, kuudestoista-osa, kahdeksas-osa, neljäs-osa, en minä käske, en käske, meri on aina meri ja meren vaahdolle pistetyt rahat meren vaahdolle pistettyjä ..."  Kilpi Volter, 1933: Alastalon salissa

Voittomahdollisuutesi moninkertaistuvat yksinkertaistuessasi?!

1

7

3

.

SP on saanut kiireellisen kirjeen. Virallisen viestin Valituilta Paloilta. Aikaansidotun.

Irrottaa autotarran ja kiinnittää sen Alastalon salin takakannen etupuolelle. Todennäköisesti, jos SP:llä ei olisi housuja jalassa, kiinnittäisi sen alapään takapuolelle, tai jos lähettäjä nyt astuisi ilmielävänä oven sisäpuolelle, kiinnitäisi tarrran lähettäjän yläpään etupuolelle. Siitäs saisi arvonta-asiainpäällikkö Anne Rasku merkin otsaansa.

Kuinka monta kertaa onkaan vuosien mittaan SP ulos vilkuillut ja odottanut, eikö jo puoliksiluvattua autoa näy. Sitä joka Helsinkiin veisi. Voitonjakotilaisuuteen. Eipä vain ole näkynyt ei kuulunut, vaikka siis miltei luvattu on.

"Arvoasiakas" "Tilaa Perunakirja!" "Kaikki perunasta" "Varmista mahdollisuutesi maksimietuihin." "Vastaa 7 päivän kuluessa. Terveisin Martti Hanski, valintapäällikkö. Sinikka Koskinen, asiakaspalvelu vastaava."

Miltähän tuntuisi olla valintapäällikkö tai vastaava asiakaspalvelupäällikkö? Entä arvonta-asiainpäällikkö. Taikka peräti kuningasten kuningas? Kun Sulaton Päällikkönä olokin on ajoittain yhtä tuskaa! Kai siinä sitten jotain hohtoa olisi?

Vissiin päälliköistä on nautinto narrina pitää hyväuskoista Sulaton Päällikköä, oikein kunnolla höynäyttää, koska jatkuvasti pommittavat kirjeillään, joiden papereihin diareihin tottumaton SP on jokaikinen kerta hukkua:
"...irrota tämä lipuke ja liimaa se tuohon lapukkeeseen, kokeile avainta siihen tai tähän reikään niin se auto pian on sinun, hyvässä lykyssä bonuspallo päälle, ja toimi heti ja ripeästi ja repäise mukaan se tähtitarra ja kiinnitä se kuoren ulkopuolelle ja kuori isomman kuoren sisään niin ettei se taitu ja olet voitttajien puolella ja ..."
Vähä etteivät lopuksi pyydä värittämään sakuroilla kuoren kuvaa niin jottei väriä lipsahda rajojen reunojen ulkopuolelle, vaan pysyy sisäpuolella.

Kuuliaisena ja kilttinä yksilönä SP on monet monituiset kerrat, aina Irmeli Mäkelän ajoista, Kyllän postittanut ja eikös kohta jos jonkinlaista maapalloa ja karttakirjaa ole posti perille lappanut! Lasku on aina seurannut uskollisesti mesessä ja se on pitänyt maksaa tiettyyn päivämäärään mennessä, tai muuten ulosotto..."

Vapisevin käsin ja väpättävin huulin tarttuu SP tällä kertaa uskaliaasti kirjenivaskaan, ja pelkoa täynnä sivuille vilkuilematta säntää kaikkine voitonmahdollisuuksineen etupihan kautta takapihalle. - Kompostiinko vai sekajätteisiin? kiireissään arvuuttelee. Valitsee sekajätteen, sillä perunat vielä vain kuvina.

Huokaisee sitten taloon sisäpuolelle takaisin päästyään huojentuneena.

Nyt kerrankin on tullut voitto kotiin - kiireellisestä kirjeestä.

 
" - Mä lähetän tämän vastauksen Kyllä-kuoressa. Muuten mulla ei ole mahdollisuutta voittaa autoa. Näkeehän sen kuoren väristäkin. Kyllä-kuori on tällainen iloisen keltainen ja Lola iskee silmää silikonit pystyssä. Ei-kuori on harmaa ja postimerkkikin pitää itse ostaa. ...
- Mutta mitä sä hyödyt, Urkki kysyi.
- Hymy maksaa postimaksun."
Arto Salminen, 2003: Ei-kuori
http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif
  

Kyläkauppa ilmaisen mainoksen kourissa

1

7

4

.
"On se tuokii - yhtä rymyämistä noilla Rikkailla ja Rakkailla: http://www.iltalehti.fi/viihde/2009090110173959_vi.shtml

Ilmankos ei Keskisen Veskun tarvitse mainostaa ikinä! Koheltaa milloin kännissä milloin autolla hurjastelee.

No omapahan on asiansa.
Hädissään
L"
'Omapahan on asiansa' kirjoittaa Lennu!

No niinpä näyttää, ettei muut saa tietää, ei Lennukaan.