Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

maanantai 1. syyskuuta 2008

Syyskuun 2008 Kauppalehti-blogit

Varastojen hullut tyhjennyspäivät 3 + 1


Torstaina talven puut olivat liiterissä. INR-arvo oli kohillaan - 2,5. Likakaivo tyhjennetty, perunat nostettu ja joulukuusi viety sireenipensaasta poipoispois. Niin mikäs oli ollessa: talvea kohti, sano.

Lempikin kantoi hampaissaan elävän hiiren kukkatelineen taakse ihailtavaksi, innoissaan leikitteli lelullaan, kunnes PP ajoi matkueen pihalle. Raitona pyyhälsivät hiiri, kissa ja PP verannolle, missä jo ennestään näkyi kellistettyinä kaksi hiirtä ja yksi nahkapaljaaksi kynitty pikkulintu, irtohöyhenistä päätellen punatulkku.

Viimeistään syksyllä on huolehdittava siitä että likakaivo tyhjennetään, tunnevarasto puhdistetaan, fyysinen ruumis rääkätään, imaistaan kuiviin sekä järkiparka rassataan järjettömistä ajatuskuluista vapaaksi.

Järkirievun hätyyttäminen loogiselle radalleen tässä PP:llä eniten kiikasti, ja töitä teetätti. Sen verran tippaleiväksi oli punoutunut kesän mittaan ratio, ettei ulkopuolisia oikaisukeinoja niin vain tahtonut löytyä. Ehdotuksia kyllä sateli kyselemättä:
  • BB? Ei tähän.
  • Kirkko? Ei.
  • Koulu? Ei.
  • Lehti? Ei.
  • Lääkäri? Ei.
  • Luonto? Ei.
  • Mensa? Ei.
  • Kapakka? Ei. Sitähän käyttävät intellektuellit: imevät päänsä täyteen, jotta tyhjäksi saisivat. Sitten valittavat krabula rasaansa...  Joten olkoonpa sekin Ei.
Perjantaina fyysisen ruumiinsa tyhjensi PP kolmen tunnin lenkillä. Puoleentoista tuntiin poltti hiilihydraatit ruskamaisemiin ja siirtyi sitten rasvanpolttopuolelle niin perusteellisesti, ettei meinannut enää kotiin osua. Ohikulkijoilta piti jo kysellä, että missähän päin olikaan se PP:n maja. Avasi lopulta kotiportin haan, hoiperteli omenapuun alle, ravisteli ja osui omenaan. Imeskeli, nautiskeli aikansa endorfiinipölläkässä, huudahti: "Mikä on ihmisenä ollessa!" Ja sulautui tyytyväisenä kaikkeuden massaan.

Lauantaina tyhjäsi sitten tunnevaraston painumalla vaimoineen elokuvateatterin uumeniin. Aikansa kuvia katseltuaan, musiikkia kuunneltuaan nosti huuruiset rillit nenältään, pyyhki itkut poskiltaan, ja oli ymmällään purkautuneesta tunnepadosta, jonka nauru ja kaiho mursivat ryöpyten kohti alavirtaa. "Voi Mamma Mia, miten autoitkaan!"

Sunnuntaiaamuun heräsi PP huojentuneena. Nuuhkaisi ilmaa, jossa leijaili väkevän kahvin tuoksu. Katsoi leveää parivuodetta, ja hymyili. Lempi oli lähtenyt teilleen ja toinen tuntui kalistelevan kuppeja keittiössä.

Aikansa varrottuaan vienoa kutsua: 'Naisihminen odottaa aamupäiväkahviseuraa herrasmieheltä. Kaikki huomioidaan...' Säikähti, pomppasi pystyyn: "Ei helekatti sentään kaikki!"

Kävellä hiipsi keittiöön, silitti vaimonsa tummaa tukkaa ja huokaisi: "Rakas."

Joivat, herkuttelivat, painoivat päänsä sanomalehteen - keskittyivät luentaan. Urheilupuolen sai mies luettavakseen, vaimo oli irrottanut uutispuolen itselleen.
- Oiskohan Helenius tuas hakannu? Josko se tällä tyhjenis, se järjenjuoksu, lausahti PP ääneen ja sai odottamansa vastauksen:

- Sillä se enennii on katkennu.
;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )
 



Share

Rautakaupassa juoksuttaa


Ihan simona menin rautakauppaan, heitin kärrinpyörän ja lausahdin tervehdyksen:
- Nyt isopyörä heittää!
Kumpikin, kun tunsi kyläkoulunopettajan, nyökkäsi ja rohkeampi myyjistä myönsi: - Niinpäs tuo näyttää.
- Teillä ei oo uutta valamista?

- Ei oo, vaan piankos kootaan, vaihetaan kumit. Juot kahvit ootellessas, termarista tiristät.
Matti kaappasi lättänäkumin vanteineen ja pudottautui alakertaan renkaanvaihdolle, ite-Teppo jäi seuranpitoon. Uskokaa tai älkää: tässä meidän kylän rautakaupassa ihan aikuisten oikeesti 'esiintyy' ja ahkeroi arkipäivisin livenä - Matti ja Teppo!
- OOT SIE SAIRAS? otattelin.

- En, miten niin?

- Siehän kaliset kun luuranko. Missä on kivinen, löllöt?

- Maantielle jäi mikko. Teitä oon talsinu ja rampannu. Sunnuntaina se maraton.

- Ai niin se Berliini. Tasanen kun mikä!

- Ja sitten niitä vihjeitä? Magnesium? Lähtöruuhka?

- Teillähän on ne sirut tossuissa, sama millon lähtöviivan ylittää ja Siegessäule jakaa, kyllä Lintsulla tilaa riittää. Reichstagin tienoilla alat muistella Hitlerin pahoja tekoja.

- Niin oma tuska helepottaa?

- Ossien puolen huomaat kyllä. Viimestään kolokolla honeckeriläisellä torilla, Platz der Vereinten Nationen!  Kudamilla älä luulekaan olevasi maalissa. Siitä on vielä vajaa kymppi. Keisari Wilhelmin palaneen kirkon kohilla alakaa tuskat jyllätä. Jos usko horjuu niin periks et anna! Jatkat. Potsdamerilla lyöttäyvyt polovilles, niin krampit oikenee ja usko palaa. Paina nimet mieleen. Vitonen enää jälellä.

- Kuutta minuuttia kilsa meinattiin.

- Mäetön reitti, syyskuulaan lämmin, lehmuksissa vielä lehet kiinni. Pehmosta siinä on posotella. Juhlallista kaartaa Unter den Lindenille Brandenburgin Portin ääreen. 42 km 195 m. Muistat silti nestettä nauttia. Illalla sitten katukahviloissa LEIVOKSIA - SUKLAISIA KERMAISIA KUORRUTETTUJA.

- Helepoltahan tuo kuulostaa. Hyvä jottet pelotellu. Syke?

- Oma 164 - vähän arvelutti. Rauhotti kun kuulin korkeimmista. Paunonen, joka veti meijjän matkuetta, tempo vielä jäähytellessään kahteen ja puoleen tuntiin sykkeellä 175-185! 

- OH-HOH!
Matti nousi renkaineen kellarista ja pisti pyörän tiskille: - Sen kun alat kärrätä! Taijatpa säikytellä piäkauppiasta?
- Syykkailen vuan niin paremmin pyhänä tuskan sietää.

- Teppo sietää - täyttä rautaa, tuumi Matti ja anteeksi pyydellen valitteli: - Harmi kun pitäs vielä vähän velottaa tästä pyöränlaitosta.
Riemusta hihkuin, että vau! mikä rautakauppa! mitkä teräsmiehet!
- Miten niin? Miten? kyseli kumpikin hymyissä suin, vaikka takuulla tasantarkkaan tiesivät sen Speden sketsin.
"Harva meistä on rautaa, moni taipua saa, moni omillaan oppinut ei ole toimeen tulemaan. Minä taivu en koskaan, tahdon vain yrittää."  mm. Matti&Teppo
;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )

Share

Asiantuntijat elementissään

Sukua, lähisukua on Lempi Oblomoville. Tuossa rinnan päällä makoillessaan, pitkät viikset vaa'assa kehrää ja nauttii kaaputuksesta. Kuuntelee kun PP lukee ääneen, kuinka Ilja Iljitshin nousee vuoteeltaan kirjoittamaan viimeinkin tilanhoitajille määräyksiä, ja, koska muste on kuivunut eikä paperia ole, kirjoittaa kirjoituspöydän pölyyn. Lujasti pitää silmiään kiinni tasaista lepolukua kuunnellessaan. Raottaa toista, kun PP pitää tauon.

Kehottaa jatkamaan.

Koiran haukku kuuluu kaukaisena. Se ei häiritse pariskuntaa. Päinvastoin tasainen haukunta pehmentää sumusta kosteaa ikkunantakaista elämää.

Kauhajoella ammuttiin eilen; mustiin puketuneet asiantuntijat puhuvat tunnista toiseen tapahtuneesta, ovat päässeet elementtiinsä.

Sankaruudesta puhuu Sauri, yhteisöllisyydestä kirkkoherra, aselakien kiristämisestä Vanhanen. Sisäministeri täyttää tilan tummuudellaan.
- Mustalaisnainen, tuumaa PP Lempilleen.
Kissa on komeimmillaan nyt kun sillä on upouusi panta kaulan ympärillä kireänä. Pannan alla lukee nimi ja puhelinnumero. Lempi on hallittavissa, jos se pyrkii ulos. Heijastinkin suojaa maailmalta; viimeiseen asti valvottu se on.

Mediavastuuta perää Sauri, surullisena näkemästään: tehdään sankaritarinoita. On oltava näkyvissä, ainakin näkyvämpi kuin toiset, keinolla millä tahansa.
- Lempi, miksi ne eivät puhu nimillä? Mitähän sankaruutta on tienata itselleen iso omaisuus? Pitääkö UPM:n pomojen palkat olla tähdistä? Kymmeniä satoja kertoja enemmän kuin kanssaeläjien? Edistääkö se yhteisöllisyyttä? Samalla viivalla olemista... ... Mekin tässä vöyristymme koko ajan puteillamme, myyntiwarranteilla silmittömästi kunhan vain jaksamme köllötellä. Töissä jos käytäs niin köyhdyttäis... ... jäis pannat hankkimatta.
Lempi höristää korviaan. Heräilee horroksestaan. Onko päästy asiaan? Se heittää pallopäätään puolelta toiselle, hyppää tassuilleen ja loikkaa ikkunalaudalle. Valveutuu. Valpastuu. Onkohan osuttu asian ytimeen? Ratkaistu yhteiskunnallinen pahoinvointiongelma.

Lempi huitaisee käpälällä ruutua. Ikkunassa pärisee syksyn pöhöttämä kärpänen. Kolmannella kouraisulla se taintuu niin että  saa sen siepattuksi kitaansa, nielaista hotkaisee mustan kärpäsen.
- Uhrit ovat niin pahoin palaneet, että tunnistaminen vie aikaa, kertoo asiantuntija.
Lempi hypähtää takaisin rinnan päälle, kellahtaa kyljelleen ja kohta jo kehräten torkahtelee, uinuu vaikkei PP enää luekaan.
- Erityisopettaja puhuu yhdessä koko koululle, sanoo reportoija. - Kaikkien asiantuntijoiden apu on käytettävissä.
Jokin, mikä lienee, arveluttaa noissa monenlaisissa asiantuntijoissa PP:tä, kai sekin kun itsekin on asiantuntija - tuon mukaan.
- Minkähän asian minäkin tunnen? kysyy Lempiltä joka sulattelee saalistaan uneen vaipuneena. - Jotakinko muka enemmän kuin kouluttamaton!
"He eivät olleet kuulleet puhuttavankaan niin sanotusta vaivalloisesta elämästä, ihmisistä, joiden sydäntä rasittivat huolet, ihmisistä, jotka rientävät paikasta toiseen maan päällä jotain etsien ja uhraavat elämänsä lakkaamattomalle, päättymättömälle työlle."  Gontsarov, 1859: Oblomov
;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )

Share

Ehokasasetelma


  • kapteenin tyttö
  • vouhake
  • tuokii näöllään
  • sekopiä
  • uus muija
  • ihan turha
  • kavaltaja
  • porho
  • pimmee mikä pimmee
  • joka paikkaan telläytyy
  • tura
  • luikero
  • valehtelija
  • möyhkä
  • vasta vappautu
  • varsinainen tallukka
  • porsaannäkönen
  • tunkio
  • kus keskellä päivee kaupan nurmikole
  • löyry
  • pipo tiukalla
  • vieläkö se sekkii
  • parassii
  • huolehtis ensin omista asioistaan
  • juopporatti
  • luuloo joku olevasa
  • kaikki ei kotona
  • muualta tullu
  • ei mahu nahkoihisa
  • reuhake
  • juoksoo vierraissa
Uudet BB-taloon astujat? Ei, vaan meidän kunnan valtuustoehdokkaat - kyliltäkuultuina.
Lähdeluettelo: torinlaita penkki / osuuskaupan pyöräteline / terveyskeskuksen aula / Kankaan hautuumaan portinpieli
"Erittäinkin levitettiin mitä rohkeimmin sellaista, että minulla oli rakastajattaria ja aviottomia lapsia, vieläpä kaksi vaimoa yhdellä kertaa ja muuta senkaltaista. Näistä panettelevista jutuista ynnä muista samankaltaisista minä kerskaan, koska ne ovat vain panetteluja, typeriä, ilkeämielisiä  valheita ja solvausta..."   John Bunyan, 1628 - 1688: Ylenpalttinen armo 
 ;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )

Share

Tukkapöllystä käräjille

Kesän lukemattomuuden jälkeen alkoivat taas kirjaimet vatkata sielussa. Yksi mielen lokeroista oli autio ja ontto; se piti täytettämän. Siispä kirjaostoksille kaupunkiin! Lennartinkin uhalla, vaikka toisaalta miehen ärhäkkyyttä ja suorasukaisuutta jo kaipasinkin.

Oikeastaan ei satanut, tihuutti nimeksi torilla, missä kojut olivat kesältä harvenneet. Piirakkakärrejä oli sekä muutama hedelmien ja vihannesten myyjä. Perunoita ja puolukoita oli myös kaupan. Torin poikki kirjakauppaa kohti kävellessäni se kajahti:
- Mitä mies? Tule kupposelle!
Lennarthan se - niinpä tietenkin. Mies istua värjötteli pyörein rillein torikahviossa pyöreän pöydän äärellä pala munkkia sormissaan.
- Pitäs mennä tuonne, hujoin pankkitalon alakertaan päin. Askelsin kuitenkin Lennartia kohti.

- Aukase linkku ja painalla peräsuoli penkkiin! Pian siitä märkyys kuivuu, kehotti Lennu, kun karsaasti katsalsin kosteaa tuolia.

- Ethän ollu lautamiehenä asiassa?

- Niin missä?

- Täällä vanhemmat saivat sakkoa luunapeista ja tukkapöllyistä. Lisäksi sataset kivusta ja särystä per puoska. On aikoihin eletty!

- En ollut, en. Lakien mukaanhan siinä menettelivät.

- Paskat laista! täräytti Lennart. - On se nyt helevetti jos puoskiaan, kymmenvuotiaita kakaroitaan, ei enää saa ojentaa oikeille teille!

- Eikö puhe piisaisi?

- Lapset on omaisuutta ja itelleenhän saa tehä minkä hyväksi näkee.

- Eihän ne saanu satastakaan sakkoa.

- Vahingonkorvaukseksi vaativat ipanat kahta ja puolta tonnia per lärvi, kolmin kappalein! Ilikisivätkin hyväkkäät isältään ja äitiltään!

- No saishan sillä monta pleikkaria, tyynnyttelin kierroksilla käynyttä Lennartia.

- Väkivaltapelejä ostattaisivat ja jos iskä ei suostuis, valittaisivat hoviin. Ja jos suostuis niin äiti kohta kieltäis ja jos ei kersat uskois, oltais taas pakkokeinojen eessä: luunappia ohimolle ja korvapuustia kuulolle. Ja kohta jo Maria Kaisa kolkutteleis ovella!
Varpunen hyppäsi pöydälle ja tarttui Lennun munkkiin kiinni. Mies tuijotti ja tokaisi:- Uskaltaiskohan puolustaa omaansa? Hätisteli sitten linnun hiiteen, puraisi palasen ja jatkoi:
- Mietipä opettajia. Mitkähän keinot niillä nytkin tuolla Tipulan takana? Jätkät potkii käytävillä heikompiaan ja opet sykyilee jäykkinä pelosta kun ei se sana tehoa. Homoa ja huoraa huutelevat.

- Mutta mikäs meillä tässä on ollessa. Nautitaan munkeista ja ryypätään kahvia, luetaan kirjoja. Minkä me osataan. Laki on laki.

- Ja Aula on Aula! Muistat sen yhenkin Näätäsen natiaisen kun yläasteella pianon räjäytti ja reksille uhosi, että näytäs ukko pykälä jossa pianon räjäyttäminen kiel...
Tässä nousin, sillä muisteloista ei loppua tulisi, ja joutumista valitellen kiittelin mielenkiintoisista kannanotoista. Purppasemaan jäi tuohtunut mies ja kun kirjakaupan ovelta vilkaisin, näkyi Lennu kahviluukulta hakevan santsikuppia.
"Sitten vain yksi piiskoista seinältä alas, ja kumartaen Tohtorin käteen... - En en minä edes ankarasti, vain lujakätisesti, määrätietoisesti ja aina rakkaudella... Kasvatuksellinen selväpiirteisyys, koska perisynnin todellisuus... nöyryyteen ja anteeksipyytämiseen totuttaminen... piiskaa ja rukousta..."    - Sakari Issakainen, 1987: Paratiisissa ei soi Paganini
Maakunta | 17. syyskuuta | 09:33 | Päivitetty 17. syyskuuta | 11:34

Vanhemmille 90 euron sakot tukistamisesta


Joensuun käräjäoikeus tuomitsi joensuulaisvanhemmat 15 päiväsakkoon lastensa ruumiillisesta kurittamisesta. Korvauksia tuli maksettavaksi 120 euroa.

Share

Kaikkea hassua ne etsivät, ihmiset

18.09.2008 - 17:44 | hikkaj | merkinnätkertakäyttökamaa
Tämän ja eilisen päivän aikana blogipotussani on vierailtu sankoin joukoin. Luulin, että minähän magneetti olen, vaan kun tarkemmin katastelin piipahtajia niin sieltäkös löytyi hassuja ha(i)kuja:
Pah! Minun potustani Google-herra ihmisillä moisia haetuttaa! Kahteen viimeiseen voisin ehkä häthättää neuvon antaakin - a muist' en ymmärrä mittää.  )
 
enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )
Everything funny they are looking for, the people
18.9.2008 17.44 | hikkaj | Merkinnät 18.9.2008 17.44 | hikkaj | Entries

Tämän ja eilisen päivän aikana blogipotussani on vierailtu sankoin joukoin. As of yesterday, and during the day blogipotussani has visited in large numbers. Luulin, että minähän magneetti olen, vaan kun tarkemmin katastelin piipahtajia niin sieltäkös löytyi hassuja ha(i)kuja: I thought that I am magnet, but precisely when katastelin piipahtajia so sieltäkös found funny ha (i) the alley: 
Pah! Minun potustani Google-herra ihmisillä moisia haetuttaa! Kahteen viimeiseen voisin ehkä häthättää neuvon antaakin - a muist’ en ymmärrä mittää. Pah! My potustani Google sir, people applied for the fantastic! The last two, perhaps a hurry gives advice - a muist "I do not understand the measure. )

 

Share

Paratiisissa hyytää ja hehkuu

Tympääntyneenä, ylen tympääntyneenä kurkistaa PP:mme verannonovesta puutarhan aamukasteeseen ja laskee samalla uuden tyttöystävänsä pihalle.

On siellä ruska, on. Ja omenoita puussa ja mätäneitä maassa. Matoisia vattujakin vielä. Ja kauniinvärisinä syysleimut. Kaksi villiorvokkia keittiön ikkunan alla. Petuniat pylväsympyröiden kehällä.

Ja puissa lehdet, lehdet. Erivärisinä. Sireenipensaan sisällä joulukuusen raato unohtuneena. Se hävettää; se pitäisi viedä saunan taakse ja silputa sytykkeiksi ennen uuden kuusen hakemista.

Holotna iskee ovelta kurkistelijaan, yöpuvussa kurkuilijaan. Kananlihalle värähtää iho.

PP vetäytyy säikähtäneenä sisätiloihin vällyjen alle; uuden tyttöystävän jättää tarkkailemaan luonnonihmeitä.

PP:llä välähtää. Laskee kolmeen. Pukee pitkät päälle. Ottaa autonavaimet eteisen kaapista, auton autotallista ja peräkärrin kuusiaidan alta. - Peräkammarin poika lähdössä maailmalle, tuumiskelee

Ajaa rajakaupunkiin poonuskauppaan, ajellessaan ajattelee mietteissä uhmaa: - Eiköhän kohta näe ja tarkene!

Myyjälle sanoo pontevana: "Isokiuas ja lasiluukku." "Entä kiviä?" kysyy myyjä.

Nyt empii PP, rykii ja köhii: 'kukkamultaa, kissanhiekkaa enkä kiuaskiviä osta iänkuunpäivänä kaupasta' on kaikille toitottanut.

"No pane", kuiskaa. Nyt ei auta. On kiire, jos kohta talven lykkää ja maa jäätyy, routii pian.

Kiinnitysliinojen kanssa solkkaa. Ei ikinä ole tajunnut niiden kiinnitysmekaniikkaa: joka ainut kerta on luistanut liina ja jos jostakin sormesta tirskahtanut veri - aina omasta, ei auttajan.
- Annapas kun enkeli, virnuilee tyhjästä lehahtanut Rane, - pelastaa pulaan joutuneen. Ja raksuttelee kadehdittavalla sykkeellä liinat kiinni.

- Hitto kun muutitte pois! Suattasin olla terve, vierittelee  PP syyllisyyttä kiitokseksi. - Akkas ol tolokun immeinen. Ol otetta.

- Otat lunkisti niin kyllä se siitä, neuvoo Rane.
Tyttöystävä istuu rappusilla ja odottaa kiihkeästi PP:tämme tämän peruuttaessa monin linkuin saunan edustalle.
- Hellanen aika, onko tiula ollu ikava, läyryää PP Lempilleen ja hakee naapurin Kallen rälläköimään savutorven käypäiseksi.
Polttaa pesällisen ilman kiviä, jotta 'sellest väljuksid kôik kaitseainete pôlimisel eralduvad gaasid'. Naurattaa ku lukeb veljeskansan tähelpanua. Sekin että pian paratiisissa ei palele vaan hehkuu. Ja vaikka pimenee jo ilta, lasiluukun kautta näkee kylylle käydä.

Onnellisena, ylen onnellisena päättää PP:mme päivänsä ylimmällä lauteella kellien ja laskee että arvoasteikossa ensin tulee lapsensyntymä ja sitten saunomisen riemu - tulen loimussa.
"Leili viskamiseks soovitame kasutada ainult puhast vett. Merivee kasutamine leili viskamiseks vähendab tunduvalt kerise kasutusiga." - Greenline Narvi, made in Finland
 ;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )
Share

Taas Opettaja-lehden kimpussa

14.09.2008 - 13:49 | hikkaj | LEHDISTÖ
Aina tämä lehti on vaikuttanut jotenkin herraskaiselta, tylyltä, luotaantyöntävältä - oppikouluopettajamaiselta, siis vähän hienommalta kuin arkiopettajalta. Sivut kiiltävät ja kolmentonnin Kuuban-lukijamatkoja mainostetaan: ilmassa tuoksahtaa stubbmainen arjelle vieras tunnelma.

Silti luen Opettaja-lehden uusinta, 37/08. Liitukannen sisältä löytyy emeritus Uusikylän irvailu uudeksi opetussuunnitelmaksi: lisätkää ehdottomasti opettaja-aseistusehdotus Texasin mallin mukaan!

Suorastaan pureudun Merja Laakson kirjoitukseen: OPETTAJALLA VÄHÄN PÄÄTÖSVALTAA USA:N KOULUISSA.

  • Suomalainen Ani Hofmann opettaa englantia siirtolaisille: "Minusta Suomen menestys (Pisa) perustuu vain osittain koulujen ja opettajien erinomaisuuteen. Tärkeämpi tekijä on yhteiskunnan vakaus ja veroilla tasoitetut tuloerot."
  • Kouluja pidetään yllä kiinteistöveroilla: köyhillä asuntoalueilla opetus on puutteellista.
  • Virkamiehet päättävät. Opettajilla ei sananvaltaa eikä työnvapautta.
  • Henkilökuntaa on riittävästi. 40-tuntinen työviikko. Co-teaching-systeemi: luokanopettajan rinnalla työskentelee aineopettaja.
  • Koulupäivät 7-tuntisia jo esikoulusta, minne mennään viisivuotiaina. Kokeita liikaa ja yksi ainoa välitunti päivässä. Koulurakennukset saattavat olla ikkunattomia, näin koulut säästävät lämmityskustannuksissa ja estävät ilkitöitä.
  • Open palkka samantasoinen kuin Suomessa eli pyörii kolmentonnin kieppeissä, mutta ostovoimaa enemmän.
Päätoimittaja on heittänyt lyhythihaisen komeroon ja hankkinut puvun; päässyt Kataisen pakeille. Ohitan.

Kangasniemi saa myös rauhassa viljellä kuivaa asiallista palstaansa; olisi Sailas niin lukisin: ainakin Kuopion koulutuspäivillä oli ylivertainen.

Big Brotherin liikunnan lehtori Marko Kaarto kirjoittaa Keskustelua-sivulla taloon menonsa syyn: "Halusin olla hetken elämässäni paikoillaan ja kehittää ajatusmaailmaani. Siksi." Hillitymminhän tuo on ollut ja vähemmän tyrkky kuin se viimevuotinen naisope, Sorellako nimeltään.

Perään kuin sattumalta kolumnoi  Mikko Lehtonen, mediakulttuurin professori Tre, otsikolla Kuka seksuaalikasvattaa nuoret? Kehottaa pornokuvastojen käsittelyyn koulussa:

"Pornosta puhuminen ei ole helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää. Erityisesti olisi puhuttava siitä, että niin luonnollistunutta kuin porno nykykulttuurissa saattaa ollakin, porno ei ole yhtä kuin seksi ja seksuaalisuus, vaan tietty kaupallisesti motivoitunut tapa esittää seksuaalisuutta."
Kouluremontit, lomautuspäätökset, luottamusmiesraportit sivuutan. Kansallisoopperajutun kohdalla pulpahtaa se rätyismi: - Hyi saatana!

'Huumori saa luokan poreilemaan' Jes! Tarja Anttila tohtoroi huumorinkäytöstä opetuksessa. Samoin Jes tälle: 'Miehen mitta opettajana' elokuvan ja omaelämäkerran mukaan, Jukka Kujalan tohtoriksi väittely.

'Alkolukko avaa Kiteen koulukyydit'. Sekin. Mutta ehdottomasti 'Kallioplanetaario on elämys'. Nyrölän kyläkouluprojekti on melkomoinen saavutus. Luokanopettaja Ilpo Kuusela muovaa:

- Kun uskomme oppilaisiin ja annamme tilaa heidän ajatuksille, voi syntyä jotain paljon parempaa kuin ikinä osasimme kuvitella.
Lehti luettu: pyörrän kaikki alkusanani. Siinähän kului kevyesti tunti, ainakin tämän numeron kimpussa ja innovatiivisten, aikaansaavien opettajien parissa. Ja vielä toinen mokoma vierähtää planetaariovierailulla: www.kallioplanetaario.fi

;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )


Share

Väkivallaton vyöyhyke


(Jatkis juttuun:   http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/2008/09/03/paikalliset-paskahuussinkaatajat/ )
Nyt ne paskahuussinkaatajat iskivät jälleen, kuten odotettavissa olikin. Kohteen olivat vaihtaneet siistimmäksi: 'Leikkikenttä hajoitettiin' luki paikallisessa.

Pienellä kylällä ei epäilystäkään: sama sakki. Eihän meitä monta täällä asu. Samat reutoajat ne ovat olleet yöleikeissään. Vaikea uskoa että tekijöinä olisivat olleet pappi, lukkari, talonpoika tai lääkäri. Vai mitä P, A, O tai T?
- Mopopojat! kuuluu yhteinen tuomiomme.
Vaan todistapa pimeydentyöntekijät! Leikkikentän perhekiikku oli kaadettu ja rimat revitty. Roskakorit tyhjennetty nurmikolle. Aita lyöty säpäleiksi. Jousikiikku lintattu joustamattomaksi.

Siinäpä sitä, vähäinen väki, tuijotamme toisiamme ja epäilemme puoliääneen 'sinäkö se oota'.

Maakunnassa näkyy sattuvan kahta kummempata:
  • 'Päreet paloivat inssiajossa' 18-vuotias ajokokelas uhkasi ajaa auton seinään kesken koeajon saatuaan kuulla reputuksestaan
  • 'Kihlauskiistasta kahakka'  53-vuotiaan miehen mentyä aamulla pikakihloihin oli nuorempi mies hakannut uutta sulhasta metalliputkella, lyönyt nyrkillä ja potkinut. Miehet olivat eri mieltä tuoreesta kihlauksesta. Nuorempi mies luuli edelleen olevansa oikea sulhanen kihlatulleen.
Eksklusiivisesti laajentaen: lie vielä suuremmat pahain työt ja murheet valtakunnassa saati maailmalla.

Paratiisissani istuskellen ja ihmetellen lueskelen pahasta maailmasta, kipaisen hätäisesti tontinrajalle ja naulaan taulun: VÄKIVALLATON ALUE.

Samalla reissulla hätistelen harakat pois omenapuista - nuo kelvottomat omenansyöjät.
;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )

Share

Sitä saa mitä tilaa

Pitäisi uskoa ja jättää sodankäynti nuoremmille - pysyä nostoväessä ruostuneen Hermeksen.

Suhmuran kautta ajelen kaupunkiin. Vankilan kohdalla oli ratsia. Minua ei pysäytetty, sen sijaan edellä ajaneen poliisit nappasivat tien oheen.

Suhmuran tie kiemuroi punkaharjumaisesti, välkehtivä vesi vain puuttuu harjun kupeelta; eikähän kulttuuriakaan taida olla kuin Könösen Santran verran. Aurinko paistaa, maisema aloittelee ruskaa.

Puoli kolmelta olen torilla. Neljältä kardeologille aika. Poliisi tutkii kolariautoja torin nurkassa piirakanpaistokojun lähellä. Tunnin päästä selviää: joko tästä töille? Jotenkin jo, toisaalta ei. Mieluummin vielä ei. Arvon ja pohdin ja harpon hallin päätä kohti, mutta grilli on suljettu - yöllä kolmelta olisi auki! Kuuma koira jää syömättä - päiväkolmelta. Kai se on yöllä komuttava syönnille.

Ilmaiset kahvit tarjoaa, kuten aina, RAYPOT, eikä pokerimaatti niele syöttämääni kakkoseuroa, vaan 20 sentissä käytyään kolikko tuplaantuu. Kirjatorilta saisi Marjatta Leppäsen elämäkerran eurolla. Halpa elämä. Pottirahalla saisin neljä marjattaa. Eipä iske. Pentti Haanpään elämäkertaa ei tietenkään löydy. Pitäisi luistella divariin, Lennartin kohtaamispelko väistättää.

Hukkuiko Piippolan poika vai hukuttautuiko? Ei, ei se ole samapa-tuo -asia. Jälkimmäinen ei kylväisi toivoa jälkeenjäänneisiin elämän mielekkyydestä, edellinen kertoisi energisyydestä, voimanponnistuksesta, elämänuskosta.

Huovisen oma poika hukuttautui. Olen sataprosenttisen varma, että Veikko on aikoinaan Haanpäänsä lukenut Päntän äijineen, Kylpyurheilija Kemppaisineen ennen Lyhyitä erikoisia. Jostakin syystä sittemmin Huoviselta karkasi  kynä hatelikkoon, härskiytyivät jutut. Kai ne heijastivat koleaa urbaanistista aikaa, ne sanat, ja inhimillinen lämpö karkasi harakoille. Voi Veikko, veikkonen, kirjoita vielä yksi vanhaan malliin: Rauhanpiippu, Kylän koirat ...

... Pitemmälle en ajatuksiani päästä. Pannasta kiskon ne pysähtymään. Muuten unohtuu koko kardeologi.

Ostan Sokkarilta kolme riisipiirakkaa, joilla ei kappalehintaa. Pitää punnita vaa'alla karjalanpiirakoita: mitähän pualikanhieroja mummo sanoisi... Syön ne koirana, joita ei grilli myynyt. Aurinko lämmittää liki tosissaan keltaisten kierrätysastioiden luona.

Viikko enää tätä vapautta? Oli niin vapauttavaa kävellä maanantaina viime viikolla auringon säteissä keskellä toisten työpäivää Billnäsin ruukilla ja Fiskarsin punaisilla taloilla, ja entä se tulo Fiskarsiin! Se tie! Ja ne leveärunkoiset puut, lehmukset tiessä kiinni! Oja oli saanut väistyä eikä puu!

Sitten on jo neljä.

Kardeologi pysäytti minut tasan kymmenen vuotta sitten hetkeksi sähköllä, sydämen. Nytkö aika taas toistaa temppu?
- Jokos juoksit sen maratonin tällä välin?  kyselen.

- 3.19 Nykissä, vastaa K.

- Mulla meni 3.39. Sillä isoäidillä kuusi. Samat Verrazanot ja Brooklinit kipaisitte vissiin.

- Samat. Nyt on kuule niin että otat INR-kokeen labrassa ja neljäntenä päivänä uudelleen. Apex jkvn laajentunut. Eteisvärinää. Sydämestä ei kuulu sivuääniä. Liikkua saat ihan kuin tähänkin asti. Syyslomaan saakka pysyt töistä pois. Sen jälkeen kardioversioon, luettelee K.
Niin teemme.

Se on sitten moottorisahan paikka, karttakeppi katkaistaan. Ja hikinen kymppi per päivä entiseen malliin - ja ylellisesti keskellä kirkasta päivää saareen ja takaisin! Voi äiti äiti...!

*

;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )
Share

HELSINKI-EXTREME omalla autolla

Ensimmäisen kerran kun itse ajoin autoa Mannerheimintietä pitkin olin tulossa Pariisista Seine silmissä välkkyen, katseessa Mona Lisa ja Eiffel tietenkin. Bonaparten sarkofagi ja Montmartren kukkula ja kukkulalla kahvila, jossa Amilie tarjoili silmänruokaa.  Hautausmaalla patsastelemassa ikiuntaan Dumas Jr ukkovarvas murskattuna. Rousseau, ihanteeni, kaupungin laidalla pikkupuutarhan vieressä.

Kulttuuri vilisi päässä survoessani autoa eteenpäin; autoja vilahteli sieltä ja autoja vilahteli tuolta pelottava raitiovaunu keikkuen peräpuskurissa. Luulin joutuneeni kilvanajoihin. Siispä lisäsin kaasua.

Töihin päästyäni aloitin kertomaan Matsille pistäytymisestäni Pariisissa ja ajamisestani Helsingin läpi: "Louvressa Leonardo da Vincin..."
- Ajoit AUTOLLA HELSINGISSÄ! keskeytti Mats, urotyötä ihaillen, eikä ollut tipantippaa kiinnostunut Vincistä tai Angelosta, Louvresta tai Notredamista.

- Ajoit autolla MANNERHEIMINTIELLÄ! nikotteli Mats ihailunsa uudelleen aloittaen, ja sitten ihmeestäkummasta toinnuttuaan hönkäisi sydämellisen onnittelunsa: - Onneks olokoon!
Hyvä ettei suudellut mies miestä, suurta sankariaan, ja laulanut 'Paljon onneeaa vaan...'

Toisen kerran saman rallin halki Helsingin läpäisin alkuviikosta uudelleen. Mitäpä tuo nyt sanonee, Mats, extremen uusinnasta, jos töihin joudun palaamaan ja jos kerron:
- Kaksi päivää ajelin Helsinkiä ympäri - ja kärri perässä! Bulevardit, Mechelininkadut, Topeliuksenkadut, Tehtaankadut, Esplanadit, Pressanlinnat, Uspenskit, Katajanokat, Kaivopuistot, Länsi-Satamat, Lauttasaaret ristiin rastiin rallasin - ja kärri perässä!
Joutuisiko sairaslomalle Matskin - kauhusta?
- Posottelin ihan uhallani, turrutin pelkoani, telläsin yhdistelmäajoneuvoni jok' ainoaan koloon ja ihmettelin itsekin, miten juohevasti kaikki kävi. Nehän antoivat heti tilaa kun vain vilkkua vilautti. Mutta vilautapa täällä lähi-idän kaupungissa niin jo on keskari pystyssä ja huulilla huuto: - V! Mitäs siihen änkeet!
Voi Mats Mats mitäs sanonet kunhan palaan ja kerron?

Ja varsinkin kunhan kerron sen että Mannerheimin ratsuineen ohitettuani ohitin eduskuntatalon ja sen sivussa seisovat presidenttipatsaat ja sen että eduskuntatalon rappusilla seisoi - itse Seppo Kääriäinen!
"Ajavi karettelevi Kohti kullaista kotia, Allapäin, pahoilla mielin,Kaiken kallella kypärin, Kun oli seppo Ilmarisen, Takojan iän-ikuisen, Luvannut lunastimeksi, Oman päänsä päästimeksi Pimeähän Pohjolahan, Summana Sariolahan." -Kalevala
;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )


Share

Paikalliset paskahuussinkaatajat

"Vessat taas vihan kohteena", otsikoi paikallislehti.

Kunnanmiehet valoivat taannoin uimarannan vessakopit, M ja N, betoniin koska parina kesänä pojankoltiaiset olivat kaataneet niitä huvikseen iltapuhteinaan. Luultiin jo pulmasta päästyn, mutta mitä vielä: viikolla sama taas toistui eli kakka roiskui ja paikallislehdestä luettiin:
"Jälkien perusteella ilkivallan takana on ollut useampia henkilöitä, jotka työnsivät yhtä aikaa ulkovessojen seiniä siten, että betonianturat nousivat pintaan maan alta. Poliisi kävi tutkimassa tihutyön jälkiä."
Henkilöitäpä henkilöitä!
- Autoa siinä on pitänyt apuna käyttää, tiesi kunnantyöntekijä.
Paskamakkien päivittäistä kohtaloa seuraamme paikallislehdistä yhtä järkyttyneinä täällä kuin te siellä etelänmailla julkkisjuoruja, lööppejä iltalehtien: 'Vieläkö se pääministeri pitää yhtä Sirkkansa kanssa'; 'Tokko Hjallis enää on uusimman ka'; 'Palauttaako hepsankeikka Susanna lapsensa Kreikasta'; 'Onko Stubbilla lautasta - vai porstuassako syöpi'

Lienevät saman suuruusluokan asioita, ulkohuussijournalismia - toiset paikallisesti, toiset valtakunnallisesti. "Täähän on sitä ihteesä. Ihan pitäs ylleisönosastoon kirjottoo" tuumaa moni pitäjillä.

Että meitä pitäjäläisiä kaivelee ja nyppii nuo pojankoirat. Verorahat valuvat hukkaan: terveydenhoidon, koulunkäynnin, teiden kunnossapidon sijasta yhä uudelleen ja uudelleen veroäyrit joudutaan käyttämään huussien tukemiseen. Paikallisvandalismin nujertamiseen vuotavat eurot.

Siinä ovat Obamat, Georgian kahakat, Putinit, Bushit ja pyörremyrskyt pieniä asioita, kaukaisia meidän ulottumattomissa ja korjaamattomissa. Niille emme mitään mahda, mutta noille paskahuussinkaatajille järjestämme vielä pissiset paikat. Tai ainakin kriisiryhmä niille perustetaan. Tai sitten meille muille.

Mikäli polliisisedät joutavat huumesotkuiltaan perehtymään näihin takapuoliasioihin, eivätkä säkeenny johtolankoihin, ja nappaavat huligaanit kiikkiin.

Palataan asiaan.

*

;) sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi   )
Share

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti