Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

tiistai 1. toukokuuta 2007

Toukokuun 2007 Kauppalehti-blogit

Tyhjänpäiväisyyden karkotus (21.vk)

Tyhjänpäiväisyyden tunne, Masiksen poikanen, ensimmäisen kerran koko sapattivuoden aikana alkoi kavuta olkapäille poutapäivän jälkeisenä sadeaamuna. Ensimmäisen kerran sapattiaikana - sentään kolme kvarttaalia vapaata takana!

Tyhjänpäiväisyys on ovela veijari, kettua siinä on ja harhauttavaa, lumouksia tarjoavaa autokauppiasta, poliitikkoakin. Kanervamaisesti se osaa asiaansa ajaa: tehdä itseään tykö. Ei tarvita montakaan pysähtyneisyyden hetkeä, kun jo kummastelee, jotta helkkariko minuun on menossa. Sateinen päivä on otollista aikaa tyhjänpäiväisyydelle, frustraation kukinnalle. Kalvavat keinonsa se on luonut huippuunsa ja kaivaa ovelasti lastinsa esiin: hiivittämällä hyvä tulee, ei kerta laakilla.

Ensimmäisen tunnin katselen tasaista sadetta innoissani: perunat, persiljat, tomaatit - hyvä! hyvä!

Kolmannella tunnilla pihalätäkköä tuijottaessani tunnen otuksen sormet olkavarsilla ja painon selässä.

Viidennellä tunnilla, sateen yltyessä, pihan liejuuntuessa alkavat tuon otuksen sormet naputtaa ja kynnet  kaivautua  nahkan läpi, ja paino selkäpuolella lisääntyy. Ja kuiske ja kuiskutus voimistuu: - Eihän oo mittää järkee elämällä? Eihän oo mittää järkee pilikkoa puita, hiihtää hissukseen, istuttaa perunaa, kasvattaa tomaatintaimia? Eihän? Eihän? Eihän?

Se se on. Sen sormet. Sen kynnet nuo ovat. Sen paino. Sen kiihtyvä kuiske. Tyhjänpäiväisyys on ottamassa otteen ja kiristää. Kiristää ja ruuvaa.

PERHANA! karjaisen. - MÄÄ MATKOIHIS! Mie lenkille lähen.

Yrittää se vielä jotakin konsteistaan, mutta tipahtaa ja lähtee, pakoon pötkii. Nuo maagiset sanat kun sille manaa, niin Tyhjänpäiväisyys livahtaa hiiteen taakseen kurkuilematta. Niin kuin ikiaikojen shamaani, verenseisauttaja, luki loitsunsa ja sai verenvuodon tyrehdytetyksi, karkotan minäkin pahan hengen pois, Masiksen matkoihinsa, käännän siltä niskat nurin noilla kolmella vakaalla sanalla: "Mie lenkille lähen."

Ja aina toimii. Ainiaaksihan se ei hätistä Tyhjänpäiväisyyttä, joka, sitkeää tekoa kun on, vaanii jatkuvasti uutta tilaisuutta.

Sapattivapaa on sille äärettömän huono ajakohta, myrkkyä sen vereen; vailla mahkuja se silloin on. Osaa se siis olla tyhmäkin. Masiksen poikanen on iisisti karisteltavissa. Mutta sanomansa on suoritettava, toimi toteutettava, muuten tuo kavala Tyhjänpäiväisyys on kohta  kimpussa, niskassa roikkumassa, niskaan puhaltamassa, masiksen poikanen vartoomassa.

Niinpä työnnyn ulos sateeseen juoksutossut läpsyen - ja vajaan tunnin kuluttua tossun nauhoja irrotellessani: kaikk' paha, kavala hirmuinen - ohi mennyt  Otus on!

Loppupäivän ja illan endorfiinipilvessä raukeillessani ei saata käsittää aamupäiväistä ontononeaa olotilaansa. On oikein ääneen lausuttava:
- Miten vääristyneen kuvan voi ikkunaruutu välittää ympäristöstään. Ei! En se ollut minä - tuo ikkunaan tuijottaja!
                    ===== 

Rakas Veljeni!

Tuota maailmaako Sinä pakenit, hiipsit karkuun Sinne? Turhaan, ah! aivan turhaan Sinä pakenit mun ... Kun keinot noin yksinkertaiset selviytymiseen. No omapahan on asiasi, ja varmaan löydät omat keinosi.

Valon myötä raha on menettämässä yhä enemmän merkitystään. Warretus seista jököttää paikoillaan. Heinäkuussahan se loppuu näiltä näkymin, työn myötä, kokonaan. On meillä voittoja kassassa vielä  8127 € (ed.8231). Nesteen Oili nousee liikaa: putti puille menossa, karille karahtamassa - ei pelitä Nessu, kuten nykynuoret  sen yksinkertaisemmin sanoisivat.

UPM:n ja Telsun  kapuamista odotellessa

Veljesi Hikkaj
"On löydettävä se mikä piilee kätkettynä, ihmisen läsnäolo huoneessa jossa ei ole ketään ... ...  Joskus tuntuu kuin minä omassa pimiössäni voisin saada kehitetyksi esiin jotakin pysyvää aivan arkisista asioista."                            Bo Carpelan 2005: Kesän varjot



Share

(Opettajuus kuplii jo pinnan alla?) (20.vk)

ma  kevään ensimmäinen kyy odotteli päivänpaisteessa päällepolkijaansa Saunasaaren metsäautotiellä. Hyytynyt lenkkivauhti kummasti terävöityi, yliloikkaan löytyi pontta.
(Lapset, lapset, verisuonet haurastuvat jos et liiku, ne murenevat kuin tämä rutikuiva taulusieni.)
ti  vaimon perä, autosta, vonkui ja ulisi, oli vonkunut jo pari viikkoa. Kyläseppä ajoi kiekan ja totesi: - Ei oo perä, kartaani suattas olla. Pukille nosti ja ilmoitti oitis:  - Takapyörän laakerit. 250 euroo. Naiset käyp tyyriiks.
(Liikennepäästöt tuhoavat ilman huomaamattamme. Pakokaasu tulisi lailla muuttaa näkymättömästä punaiseksi. Kaupungit olisivat hattaran näköisiä.)
ke  ohikulkeva kirkkoherra pujahti aidan läpi katsomaan kun irrottelin kompostin seinää ja tyhjensin sisältöä maatumaan. Silmätikkuna olosta rupattelimme, empiiristä kokemusta kummallakin.  Käänsin talikolla perunamaan.  Mats soitteli talkkarin täyttävän 60. Tilasin Urheilulehden reilulle urheilumiehelle kimpassa.
(Lapset, kenen kotona on jo komposti ruuantähteille? Turhahan se on kaatopaikalla ruokkia rottia ja lokkeja, kun voi taikoa jätteen mullaksi.)
to  Taivaaseenastumispäivänä astuimme parin tunnin lenkin laavulle puuskatuulessa. Ei vastaantulijoita, tälläkään kertaa.  Kylän yksi maamerkeistä oli jättänyt maallisen ja myös astunut taivaisiin. Kaikki tunsivat Hörsän rempseydestään - ei pahaa sanaa sanottavana.  Kyläseuran jalkapallo-ottelussa mukaansa tempaavaa ähellystä, kolmelle toki vilahti kortti.
(Jeesus istuisi, kuulkaas, kyläbaarissa sortuneiden seassa ja juoksisi täällä koulunpihassa töntteröä. Mitäpäs sitä niiden luona joilla pyyhkii hyvin.)
pe  - Tuas olivat käyneet mopopojat kippaamassa nurin uimarannan paskahuussit! kertoili Ipo vähän kovemmin pellon laidalla timoja vakoihin tiputellessani.  Jo toinen arvovieras tällä viikolla tontilla pistäytymässä: pirtsakka koulutoimenjohtaja oli säikähtänyt sähköpostiani tulevasta syksystä.  Hieroja hieroi ja selkä vertyi.  Muissa kunnissa on kesäteatteri, meillä vakavasti otettava talviteatteri. Viimeinen näytös tänään. Entinen kunnanjohtaja oli mainio pääosassa, kaikkien jymäyttämänä Torstina.
(Otetaas käsinuket esille ja tehhään näytelmä pojasta jota kaikki kiusaavat.)
la  valtakunnalliset Reilun kaupan markkinat Ilosaaressa. Nuorta yleisöä. Sandaalintekijä Intiasta. Rytmejä Kuubasta. Potkupallo-ottelu Pakistan-Suomi bruttokansantuotesäännöin. Suomalaisten maali vastasi 100 pistettä, pakistanilaisten 2,04. Suomi voitti jo ekajakson 500 - 2.04. 'Reiluu ja reiluu!' Kunpa nämä Maailmankaupan toimijat jaksaisivat. Vain tämänkaltaisten periaatteiden toteuduttua voisi ajatella maailmalle rauhallisempia oloja.   Keskustan Kalamarkkinoilla tungosta, siellä varttuneempaa väkeä.
(Onko sinusta oikein jos laitan tähän Jorman pulpetille kaikki vihkot?)
su  persiljaa ja jääsalaattia perunamaan reunaan kylvin ja siemensin.  Mummo oli kaatunut kynnykseen, käsi siteessä haettiin syömään, söi ja siunaili:  - Mikähäntä heilutelloon ...
(Kirjoita tarina mummon ja ukin vaivoista - ja piirrä jos aikaa jää!)
Veljeni Leijonamieli!
Lähetitpä aika paukauksen sieltä sivumerkkeinä tänne! Natustelen niitä tässä hiljakseen, ensi kerralla kommentoin. Oikeastaan siksikin, etten karkaisi mukaan haihatuksiisi, ja saisin pidetyksi jalat maassa ja mullassa, pistin siule ilmoille tuon ylläolevan tavallista orjallisemman kronologiohjelman tutkailtavaksesi. Ulkona käpäjän nyt päivät pääksytysten auringon ajamana, tuulen tuulettamana. Siksi warretuskin jää vähiin ja antaa takapakkia: 8231 € (ed.9001). Valolla lie niin suuri voima että raha menettämässä hohteensa.     Joten eikun: - Mehr Licht!
vähäinen veljesi hikkaj
"Ydinajatus on säilynyt yhä samana: tarjota kehitysmaiden pienyrittäjille, työyhteisöille, ja työläisille mahdollisuus elää omasta työstään, omassa maassaan, omalla kylällään ja silti osana kansainvälistä maailmankauppaa. Uskon, että reilu kauppa voi muuttaa maailmaa..." Tarja Halonen, Maailmankauppalehti 2/2007

Share

Mummo, tyttö ja tytöntytär (19.vk)

Lippu salkoon ja. Ei kun mummo kyytiin ja syömään äitienpäivää. Etupenkkiin, tietenkin, makso mitä makso. Kunniapaikalle. Kunniamummo.

Elämää lähes 90 vuotta kualanut ihminen on jotenkin ainutlaatuinen, kunnioitettava - haperoinen: päässyt lävitse kaikesta siitä, mitä ihminen elämänsä aikana joutuu läpipuskemaan. Enemmänkin. Sodat sodittu, ilot eletty, elämä nähty, synnytetty, ja niin monet kuolemat surtu.

Monen mutkan jälkeen maalissa ollaan. Loppuikä palautellaan. Lepoa  riittää. Mikä ei ole äitienpäivää viettäessä !

Mikä mummolla takana, se meillä muilla edessä, onneksi monella meistä jo yli puolen matkan.
- Hyvinkö nukutti?

- Kansapa tuo mitä!
Omin voimin kävelee anoppi autolle, autoon kapuaa, ujuttaa toisen jalan  sisään ja penkille rojahdettuaan saa hilatuksi toisenkin koiven mukaan matkaan.
- Entäs naukonen? Tyttö paapas sie. Ei kiänny mummon käs ennee taakse, sanoo vaimolle.

- Nosta kättä, pyytää 'tyttö' ja kietoo remmin.
Lähetään. Viedään mummoa oikein kaupunkipaikkoihin syömään.

Koulun kohdalla tohdin jo rakennusta, korkeaa törötintä, vilkaista, pian pakkokin on. Seurantalon piha täynnä autoja: kollega Mats näyttää polkaisseen kylän äitienpäiväjuhlat käyntiin.

Mummo kertoo nousseensa illalla ylös sängystä kohta kun hoitajat olivat käyneet laittamassa yötilalle.
Kyllä sitä kun aikasa rimpuiloo niin piäsöö ylös.
Yksin kun asuu niin kuka sen estää vaikka kahtos vielä Kympin uutiset ja Kovan lain!

Mennään kaupunkia kohti niin että ujellus kuuluu. Siinä ahokset, kuokat, aisakellot ja kaikki mennyt  kilkkavat mukana matkatessamme. Matkaaminen tässä on se tärkein tapahtuma, liike sekä maisemat ulkona että mielessä.

Syöminen on toisseikka.

Linnunannoksen syö mummo, siirtää perunan syrjään ja komentaa:
Syö tyttö sie tuo potakka!
Silti 'hammeenkauloo' kuuluu kiristävän. Sitten käy jo muutenkin väsyttämään.
Ramassoohan tuo jo. Torin kun vielä näkisi ...
Torihan nähdään, lasinen kauppahalli, joka ei mummon mielestä oo mistää  kotosin. Jätämme oikean tytön, tytöntyttären, miun tyttärein asunnolleen jatkamaan englannin lukujaan.
- Siula enää viikko yo-kirjotuksia jälellä? Pinnistele, ponnistele. Sitten kaikki on iisiä.
Tytär ottaa tomaatintaimipussin ja nuuhkaisee mennessään.

Kotimatkalla ollaan väsyneitä, ei pahemmin pukahdella.
- Kaikkiko se englannin kielelä kirjottaa?

- IB:ssä on semmonen paha tapa.

- Kumma tapa, vaan niinhän ne Emmentaalissakkii kaiken loruvaat englanniksi.
Hiirenkorville on heräillyt luonto, vaikka kolea kevät kuinka estellyt. Mummo seurailee maisemaa. Nuokahtelee. Välillä tuumailee:
- Näinköhän vielä  kessään piäsis ... juhannuksena tekis kammihtaan vastat ...
Rivitalon päätyyn pysähdytään. Mummo kopeltaa ominpäin ulko-oven auki ja vinkkaa.
- Ettonneen otan.
Jos on hauraanhento äitienpäivä, niin vaimo on upea rattia käännellessään. Oman selkäkivun on takapenkki nielaissut muhkeuteensa - tai mummo kenties vienyt mukanaan hyvää hyvyyttään, imaissut vaivoikseen.

Kotona keittiön pöydällä tomaatintaimet ovat jo viivottimen pituiset.

                    =====

Veljeni,

herkistytty on; josko ei tällä kertaa muuta. Varmaan Sinullakin oma äitimme ylinnä muistoissa.

Ai ne warret! Vaikka ei oikein rahasta sopisi nyt puhua, juhlapäivänä. Koukataas sen kunniaksi vähän alemmaksi: 8419 € (ed. 9244) Kun ei sa raha niin tärkeetä oo ;(

Veli-Hikkaj


"Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta kohota unessa pilvien alta ja katsella korkeammalta."        
                                                  Lauri Viita, 1947: Betonimylläri 
Share

Autonhakureissulla (18.vk)

Iltasella soittaa se lapsuudesta-saakka ystäväni Ipo: - Aamulla jos lähet viemään miut Langon luokse. Saan sen auton.

Aamusella ajelemme kohti naapurikaupunkia:
Se talaven siellä seiso?

Niin nyt on timmissä. Lokasuoja oiottu ja puskuri liimattu.

On siula arvokas lanko.

- Yli tonnin remontti ois ollu. Nyt kun maalit maksan. Katsasti eilen.
Meillä maallakin tapahtuu rikoksia, rötöksiä, ilkitöitä. Ei enää yhtä auvoa elämä ole. Ei riitä luuta pöngäksi ovelle.

Kyläläisistä tunnistaa häthätää puolet: on Venäjältä tulleita, on vankilasta muuttaneita, on runsaslukuisesti sitä luojan sekameteliä.

Viimeaikaisia vatvomme ajaessamme:
  • Yksikin iso korsto oli kävellyt kaupan kassan ohi sian potka puoliksi piilossa povellaan. Eikä kassaneiti uskaltanut reagoida mitenkään.
  • Ensimmäisen kerran eläessäni jouduin napsauttamaan pyörän lukkoon kaupanpihalla tässä päivänä muutamana: sen verran epämääräistä porukkaa pyöri mäyrineen kaupan edustalla.
  • Tummat muuttaneet lesken autio taloon talveksi asumaan, vaikka Mari lupasi vain yön yli olla. Vasta äsken sai poliisi häädettyä ne pois.
  • JuakonJussin pojat kaappasivat tuntemattoman känniläisen koslaansa. Ottivat parnkkikortin ja vaativat tunnuslukua. Kun sitä ei alkanut herua, ajeluttivat pitkin pitäjiä yönseudun, kunnes henkihieveriin hakattu mies voipui, antoi oikeat numerot. Silti hakkasivat. Pitivät hangessa. Joku viisas tuli sitten katumapäälle ja lopulta toimitti hypotermiaan vaipuneen pieksetyn miehen terveyskeskukseen. Parit vuodet käräjäoikeus tuomitsi häkkiä kullekin. Ja sen saamarin kakssatasen joutuivat takaisin pulittamaan.
  • Uusi kunnanjohtaja pääsi  nauttimaan maaseudun idyllistä heti tuoreeltaan, kun joku pojankossi toivotti tervetulleeksi lyömällä kunnanjohtajan auton ikkunat säpäleiksi heti ensiöinä.
  • Pitäjillä joku ukonketale hakkasi juoppokaverinsa päätä vasaralla niin että tämä joutui teholle aivoleikkaukseen.
Ei näistä iltalehet kirjottele.

- Eikä juuri paikallisetkaan sanomat.

- Kahestihan ne särki siun auton laitteita ennen kuin huumehörhö peruutti perän lyttyyn parkkipaikalla keskellä kirkasta päivää ...

- Nyt vien auton rapun etteen vaikkei saisi.

- Pakkohan se on kun parkkipaikalla ei säily.

- Mie käyn ostamassa Fiskarsin kirveen, entinen on hävinnyt liiteristä. Osta siekii turvaksi ja sen kanssa nuku ja hyökkäile kun alkavat taas autoa näpelöijjä siinä ikkunan juuressa.

- Mie lainaan siulta.

- Tässähän pian ollaan karimokkoja molemmat jos ei lopeteta tätä.
Siinä seisoo kaksikymmentä vuotta vanha Nisukka entistä ehompana Langon pihassa pihlajan alla valmiina lähtöön. Eikä rutuista tietoakaan.
Parikymmentä tuntia sitä nakuttelinvaan nyt pättöö tuas murjojien murjoa, naurahtaa Lanko. 
Omillamme ajamme takaisin kotia päin.

Niin missäs ne omenapuut kukkivatkaan; missä ne mansikkapaikat sijaitsivatkaan; entä rauha, pyhä hiljaisuus?

Kyllä. Kyllä ne täällä tallella ovat - pääsääntöisesti. Kun pysyttelee omalla tontillaan eikä kurkistele kuusiaidan yli tielle taikka lähde toikkaroimaan kylille, jonne mualiman metkut ja melskeet ovat saapuneet ...

Vaan pianpa, pianpa on sapattivapaa vietetty ja kesän mentyä on pakko painua tuohon töhrömaailmaan. Vaan josko heitä opettaisi entistä uskimmin pitämään vaarin käskyistä, noudattamaan lakia ja asetuksia sekä kunnioittamaan kanssakulkijoitaan entistä painokkaammin. Ja vasta sen jälkeen opettelemaan kasvit ja eläimet nimiltä ja että Budapest on Unkarin pääkaupunki. Ja sillekin yhdelle tulevalle vasta sitten opettaisi että tyrkkää sen kolomosen siihen ykki-kakki-neljä -rimpsuun sekaan ...

Veliseni,

ällös pelkää!  Irakissa on pahempaa, Somialiassa täysi kaaos, Venezuelassa sosialisoivat täyttä häkää, jenkit tappoivat viikolla 130 talibania, Virossa mellakoivat jostain painijapatsaasta niin että Venäjä antoi tulosvaroituksen Virolle.

Rauhallista on meillä. Uusi hallitus, Matti II, on luvannut nostaa lapsilisiä kympillä ja poistaa perintöveron vöyräiltä. Varakkuusveronhan poisti Matti I.

Jotta hyvä maa on Suomi, myös jääkiekossa.

Omat warremmekin vielä elon merkkejä osoittavat: 9001 € (ed.9244).

Voi, äläkä turhia sure!

Hikkaj-veljesi   aina hädässä, surussa ja ratkiriemussa mukana.
"Pienen pieni murheineen on ihminen, katson maailman kaikkeuteen ja tunnen sen (tai jotain)..."      - Pasi Kaunisto

Share

Huhtikuun saldo - miinusta liki kaikk'





      1. *warrevoitot           9244 (ed.10033)
      2. työttömyyskorvaus   816
      3. urheilut                    132 km=20 h (*588/92h)
      4. lukemiset                  171 s (Haanpää, Liehu)
      5. vaimot                          *1 kpl

                                         *= vuoden alusta ja kaikki nettona

                                     IM003844.jpg

Veljeni Siellä!

HuH HuH HuHtikuu!

Kuukauden aloitimme Dubain kuumuudessa ja päätimme Seinäjoen hyytävässä kylmyydessä. Kuortaneen urheiluopiston pihaan kurvatessa vaimo sanoi: - Vaikka Korjuksen näkisi...

Ja siinä samassa vaalea keihästäjä lapset käsipuolessa laskeutuu mäkeä.

Vaimon keilatessa äsämmäänsä, minä puolestani tutkin käytävän tangokuninkaiden sekä   -kuningattarien reliefit alkaen 1985 Simonen Kauko...Lämsä Marko, Vettenranta Elina 2006. Mutta sitten, sittenpä näin ilmielävänä varsinaisen kuninkaan, painikuningas Myhin, joka oli poikien SM-paineja tarkkailemassa. Täyttä terästä koko äijä, päänahkaa myöten, eikä mitään bodarin onttoa lihasmassaa. Olispa turvallista kävellä Tallinnan kujilla Yli-Hannukselan peesissä!

Arabian matka oli julkkumielessä turha, koska Ahabiin emme törmänneet. Eikä sheikkejäkään liiemmin liikkunut. Tuleva kuuluisuus sentään nähtiin: maailman korkeimmaksi rakennukseksi rakentuva Burj Dubai. Kerroksia vasta 120 ja metrejä 422 - jossain puolessa välissä kuulemma ollaan menossa. Rahanruntelemilla inehmoilla sitä on mällättävää!

                    =====

Meillä sensijaan näyttää olevan laskeva trendi melkein kaikissa numeroissamme. Pistettäköön syyksi matkaaminen, ulkomaan ja muunkin: aikaa vievää, mutta avartavaa puuhaa. Vaikka kaikkein avartavimman matkan ihminen tekee matkatessaan omaan sisukseensa, omiin tunteisiinsa, omaan aivokapasiteettiinsa - ja onpa mistä ammentaa! Eikä se matka lopu. Juoksu, irtoava hiki, kummasti kirittää matkan toteutumista ...

Kesää odotellessa    veryVeljesi  Hikkaj 
"When completed, Burj Dubai will be the tallest building in the world in all four categories ... CTBUH ranks buildings on the basis of spire height, the highest occupied floor, roof heigh and pinnacle height."                                               Khaleej Times, April 10, 2007             

Share

Viikko ministerinä (17.vk)

Olen pääministeri Matti hallituksessa, jonka muina ministereinä olen myös minä. Kuluneen viikon hallitusaikaansaannokset tässä:
Ulkoministeri Ilkkana
hakkasin saunan takana halkoja ja lähetin kiukkuisen tekstiviestin ilmoille, kun kirves raapaisi kippurapeukaloani.
Ympäristöministeri Paulana
haravoin leikkimökin edustan ja mustamaalasin siskolle perintökiikkustuolin eläkkeellesiirtymispäivänään (paheksuin spraypulloa)
Kulttuuriministeri Stefanina
* luin Haanpäätä ja ruotsiksi Tikkasta ; veikkasin Aston Villaa; hymyilin yhä Uotisen koipitanssille
Liikenneministeri Anuna
vaihdoin kesärenkaat, poliisimiehen pelossa, sadatellen huoltoaseman mitä-sattuu-näyttävää painemittaria
Sisäministeri Annena
* tamppasin matot, imuroin, mutten luutunnut
Puolustusministeri Jyrkinä
* potkaisin toisen kerran toisen naapurin ärhentelevää koiraa
Maatalousministeri Sirkka-Liisana
* hommasin myyntiautosta siemenperunat, varhaislaji Timoa, ja pistin uunille itämään
Valtiovarainministeri Jyrkinä
* tein muutaman warrekaupan UPM-calleilla
Työministeri Tarjana
raahasin mummolan metsästä, lupaa kysymättä, oksia vesipadan alle
Asuntoministeri Janina
* vaihdoin nojatuolin ja kiikkutuolin paikkoja sekä nostin kirjovehkan näkyvämmälle paikalle
Ulkomaankauppaministeri Paavona
* menin peilin eteen ennen kyläkauppareissua ja kysyin: - Onko kaikki hyvin?  Peili selvästi vastasi: - Kampaa tukkasi! Ja muista ostaa ulkomaisia omenoita ja reilunkaupan banaaneja!
Energiaministeri Maurina
irrotin autosta sisätilalämmittimen kesäksi hyllylle sekä sammutin eteisen patterin
Viestintäministeri Suvina
lirkuttelin ja visertelin pihatammen lintujen kanssa kilpaa - kuvittelin olevani laulurastas
Maahanmuuttoministeri Astridina
katselin kuivatusalueella joutsenten paluuta ja sitä valtaisaa lentävän lihan määrää
Sosiaali- ja terveysministeri Liisana
hölkkäilin kympin
Peruspalveluministeri Paulana
pyysin tyttöä hammaslääkärissä käydessään varaamaan minullekin tarkastusajan - kolmen viikon päästä jo,  maalla pääsee!
Opetusministeri Sarina
mietin opetusmenetelmää, jolla pystyisin syksyn tullen auttamaan minulle kuulemma tulevaa oppilasta oppimaan numeron kolme; hän kun kuuluu aina vaan toistavan 'ykki, kakki, neljä' -rimpsua; opettajan kysyessä: - Missäs on kolme?  tulee kohta varma vastaus: - Ykki, kakki, NELJÄ!
Oikeusministeri Tuijana
pohdiskelin, onko laitaa että kotikuntani ei myy minulle maata, ulkomaalaisille kyllä - ja vastasin: - EI! 
Kuntaministeri Marina
vastasin Braxin esittämään kysymykseen laajemmalla näkemyksellä: - Kunta on kaikkia kuntalaisia varten, eikä olisi oikein eikä soveliasta, että minulle myytäisiin perhospuisto, joka on kuntalaisten virkistysalue.
Pääministeri Mattina
* päätin iltakoulussa viikon toteamalla, että kaikki edellä kirjoitettu on totta; kiitin toimeliaasta hyvin sujuneesta viikosta ja toivotin hyvät vaput; omalle Kukkaselleni keräsin sinivuokkoja Männikön rinteestä
Veljeni
Bisneksemme nitkahdellen pyörivät alaspäin. Pientä tappiota. Satsaan heinäkuun UPM-wartsuihin.
9244 € on saldo ( ed. 9760).
Puhaltele palloihin, sotkeudu serpentiineihin ja muista juoda (vain) simaa! Toivottavasti Sinulla on hyvä viuhka,  ja tuuhea.
Huiskinhaiskin!
Veljesi Hikkaj
"Kun mulle sitten armo suotiin päästä sees-piiriin korkeaan, mi teitä kiertää, sain onnen tulla taivahanne tarhaan." Dante,1265-1321: Jumalainen näytelmä Divina Commedia

Share

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti